Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia ja erityisesti papuja

Nyt on aika postaussarjan varsinaisen ensimmäisen osan, joten jos alkuvuoden elämänmuutos jäi tekemättä, niin tähän ehtii vielä hyvin mukaan. Ruuan ympäristövaikutukset olivat viime vuonna mielestäni enemmän esillä kuin koskaan ja tuntuu, että ruoka on vihdoin saanut arvoisensa paikan ilmastokeskustelussa. Ajattelin ensin aloittaa postaussarjan ruokahävikistä, mutta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ruokahävikin päästöjä on helpompi ymmärtää, kun ymmärtää ensin ruuan päästöjä.

Ruoka aiheuttaa noin 20-25 % hiilidioksidipäästöistämme eli yhtä paljon kuin liikenne. Ei siis mikään pikku juttu. Ruokaa myös tarvitaan joka päivä, joten joka päivä on mahdollisuus tehdä ympäristön kannalta hyviä tai huonoja valintoja.

Vegaaninen ruokavalio on kiistatta päästöttömin ruokavalio, mutta se ei ole ainoa vaihtoehto, vaan sekaruokavaliotakin on mahdollista muuttaa vähäpäästöisemmäksi. Helpoin keino vähentää ruuan päästöjä on vähentää lihan syöntiä. Sen voi tehdä joko syömällä välillä kasvisruokaa tai vähentämällä lihan osuutta ruoassa. Verrataan esimerkiksi pihviä, joka painaa helposti 150 grammaa, makaroonilaatikkoon, jossa on lihaa yleensä alle 100 grammaa per annos. Makaroonilaatikon voi tehdä myös vaikka Härkiksesta tai muusta kasviproteiinivalmisteesta, tai jos se kuulostaa liian erikoiselta, niin jauhelihasta voi korvata puolet Härkiksellä.

Härkis-pasta.jpg

Pelkät vihannekset eivät ole ratkaisu päästöongelmaan, koska niissä on aika vähän energiaa. Kohuotsikot kasvisruoan suurista päästöistä (esim. tämä) syntyvätkin yleensä siitä, että niiden energiasisältöä eli kilokaloreita verrataan lihaan. Lihaa ei siis voi korvata kurkulla, mutta pavut ovat erinomaisia ravitsemusarvoiltaan ja vähäpäästöisiä, joten niitä kannattaa suosia proteiinin lähteenä.

Eläinproteiineista kala ja kana ovat vähäpäästöisimpiä, kun taas naudanliha ja lammas ovat omassa luokassaan päästöjen aiheuttajina niiden tuottaman metaanin takia. Jos syö lihaa, niin kannattaa suosia kotimaista lihaa. Varsinkin naudanlihan kohdalla brasilialaisen naudanlihan päästöt voivat olla jopa kaksinkertaiset suomalaisen naudanlihan päästöihin verrattuna. Ero johtuu siitä, että Suomessa ei tarvitse hakata metsää laidunmaaksi eikä Suomessa yleensä ole erikseen liha- ja maitokarjaa. Metaania kuitenkin muodostuu myös suomalaisen lehmän ruuansulatuksessa.

Kasvissyöjän kannattaa olla tarkkana juuston kanssa, koska sen päästöt ovat suuret (samasta syystä kuin naudanlihan). Kirjoitinkin kesän 2015 ruokapäästöissä yllättyneeni verrattuani kanasalaattia fetasalaattiin, joista kanasalaatti paljastuikin vähäpäästöisemmäksi. Kasvisruoan ympäristöystävällisyyden voi helposti pilata kuorruttamalla sen juustolla. Jos juustoja haluaa kuitenkin syödä, kannattaa suosia tuorejuustoja ja muita pehmeitä juustoja. Vegaanisiakin juustoja on nykyisin saatavilla.

Riisin sijasta kannataa syödä mieluummin perunaa, pastaa tai leipää, koska myös riisipelloilla muodostuu metaania.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kotimainen avokadon korvike eli herne-rypsiöljylevite

Ruoan ympäristövaikutuksia pienentäessään kannattaa keskittyä arjen valintoihin. Mitä syö aamupalaksi, mitä lounaaksi ja mitä illalliseksi? Kannattaa aloittaa vähitellen lisäämällä vaikka yksi kasvisateria joka viikko. Lisää omista ruokavaliomuutoksistani voit lukea täältä.

Arkiaamupalan tuunaus: vaihda voileivän juusto ja/tai leikkele hernelevitteeseen, avokadoon tai hummukseen ja laita aamukahviin kauramaitoa tai jotain muuta kasvimaitoa. Omai suosikkini kahvimaidoksi on Oatlyn vaahtoutuva iKaffe, jonka lämmitän ja vaahdotan maidonvaahdottimella.

Valitse lounaalla työpaikka- tai opiskelijaruokalan kasvisvaihtoehto ainakin muutaman kerran viikossa.

Vaihda arki-illallisen jauheliha Härkikseen (tai puolita lihan määrä). Tee kasvissosekeittoa, esim. tämä tomaatti-linssikeitto on helppo ja nopea. Aina ei myöskään tarvitse tehdä itse, vaan valmisruoista löytyy hyviä kasvisvaihtoehtoja.

Hävikkiviikon hävikki

Pidin viime vuonna Hävikkiviikolla hävikkiruokapäiväkirjaa ja tein saman myös nyt. Viime viikolla vietettiin siis Hävikkiviikkoa.

Alkuviikko alkoi lupaavasti ja selvisin torstaihin asti ilman ruokahävikkiä hieman mustuneita avokadon reunoja lukuun ottamatta. Torstaina halusin kuitenkin hampurilaisen lounaaksi ja liian isosta annoksesta jäi osa leivästa ja ranskalaisista syömättä. Sama toistui myös lauantaina ja muutama ranskalainen jäi syömättä.

Lautanen näytti useimmiten ruuan jälkeen tältä.

Sunnuntaina avokadosta meni yli puolet biojätteeseen, koska se oli lähes kokonaan musta. Kaivelin kuitenkin kaikki vihreät osat leivän päälle. Yleensä olen ollut melko hyvä avokadon kypsyttäjä; ostan avokadot aina raakoina ja pidän niitä huoneen lämmössä, kunnes ne ovat pehmeitä ja siirrän ne sitten jääkaappiin odottamaan syömistä. Viime viikolla syömässäni pussissa oli kuitenkin useampi sellainen yksilö, joka kypsyi epätasaisesti ja avokadohävikkiä tuli enemmän. Avokadojen kanssa minulla oli ongelmia myös vuosi sitten, joten onkohan syksy huono aika avokadoille.

Jääkaapista löytyi myös edellisellä viikolla ostetut herneet, jotka eivät silloinkaan olleet kovin hyviä ja yllättäen ne eivät olleet parantuneet viikon aikana jääkaapissa, joten ne menivät biojätteeseen.

Hieman kuivahtaneelle leivälle löytyy käyttöä bruschettana.

Hävikkiviikko meni tänä vuonna paremmin kuin viime vuonna. Olen oppinut arvioimaan lounaalla ruokamäärän paremmin. Suurin muutos on oikeastaan se, että nykyisin meillä on työpaikkaruokala, jossa ruoka otetaan itse valmiiden annosten sijaan. Vaikka pystyn itse vähentämään omaa lounashävikkiäni nyt paremmin, hävikkiä kuitenkin syntyy paljon juuri buffeteissa.

Ruokakaupasta en ostanut vihanneksia muuta kuin etukäteen suunniteltuihin ruokiin. Silti kesäkurpitsat pääsivät käyttöön vasta tänään lauantaiksi suunnitellun ruuan vaihduttua hampurilaiseen. Olivat onneksi vielä syötäväksi kelpaavia. Usein hävikin vähentämiseksi neuvotaan suunnittelemaan koko viikon ruuat etukäteen, mutta omalla kohdallani olen huomannut, että viikko on liian pitkä aika. Tulee näitä yllättäviä hampurilaisia tai muita menoja. Kannattaa tarkkailla, millainen suunnittelu sopii itselle, mutta yleensä pari päivää kannattaa kuitenkin ennakoida.

Kävin viikonloppuna myös Helsingissä Hävikkiruokafestareilla, joissa oli tarjolla hävikkiruuasta tehtyjä särki-lahna-burgereita. Viikon kolmas hampurilainen! Ei ehkä ihan normaali ruokavalio viime viikolla, mutta hyvää oli tämä viimeinenkin burgeri. Paikalla oli myös Alepan hävikkiruokakontti, josta sai ostaa 60 prosentin alennuksella samana päivänä ”vanhaksi meneviä” tuotteita. Alle kolmella eurolla ostettiin illaksi ruokaa ja kaksi pussia leipää, jotka laitettin pakkaseen.

 

 

Ruuan päästöt

Ilmastodieetti toimii taas, joten pääsin laskemaan viime vuoden syömisteni päästöjä. Ruokavalioon olen tehnyt eniten muutoksia ja odotukseni ruuan päästösäästöiksi ovat siksi korkealla. Vuosi sitten ruokapäästöni olivat 1511 ja 2168 kg CO2 välillä. Vaihteluväli johtuu siitä, että ravintolassa syömisen päästöt lasketaan hinnan mukaan, mikä yleensä on ihan kuvaavaa, koska pihvi maksaa enemmän kuin kana- tai kasvisruoka. Ravintolassa syömiseni koostuu kuitenkin lähinnä lounaista, jotka maksavat yleensä saman verran oli kyseessä sitten kasvis- tai liharuoka.

Suoraan Ilmastodieetistä laskettuna ruuan päästöni olivat viime vuonna 1104-1808 kg CO2 riippuen siitä miten lasken ravntolaruuan päästöt. Joka tapauksessa voin tehdä päätelmän, että ruuan päästöt ovat vähentyneet noin 400 kg CO2 vuodentakaiseen verrattuna.

Ruuanpäästöt.jpg
Kuvakaappaus Ilmastodieetti.fi
Ruoan päästöt.jpg
Kuvakaappaus Ilmastodieetti.fi

Ilmastodieetti ei varmaankaan ole tarkoitettu näin tarkkaan laskentaan, mihin olen sitä käyttänyt, eikä se anna mielestäni tarpeeksi vaihtoehtoja, koska vaihtoehdot eri ruokien kohdalla ovat ”en lainkaan”, ”vähän”, ”tavallisen määrän” ja ”paljon”. Vähän tarkoittaa 50 % tavallisesta määrästä ja paljon 150 % eli 1,5 kertaisesti tavallista määrää. En voinut vastata mihinkään en lainkaan, koska monista ruokamuutoksista huolimatta en ole luopunut mistään kokonaan. Naudanlihaa syön noin kerran kuussa (eli keskimäärin n. 50 g/vko) ja kanaa ehkä kerran viikossa (150 g/vko). Sianlihaa syön satunnaisesti leikkeleenä tai esim. pitsassa (n. 50 g/vko). Ilmastodieetin vaihtoehto ”vähän” on siksi enemmän kuin mitä normaalisti syön. Kalaa syön kerran tai kaksi viikossa, joten siinä kohtaa ”vähän” eli 0,3 kg viikossa on varmaan aika lähellä totuutta.

Ruokapäästöt.jpg
Kuvakaappaus Ilmastodieetti.fi

Laskin naudanlihan, siipikarjan- ja sianlihan osalta erotukset ”vähän”-määrään verrattuna eli naudanlihan erotus 0,2 kg – 0,05 kg = 0,15 kg. Tämä kerrottuna 52 viikolla on 7,8 kg, ja kun Ilmastodieetin käyttämä naudanlihan päästökerroin on 15 kg CO2/kg eli 7,8 kg x 15 kg CO2/kg = 117 kg CO2. Sian- ja siipikarjanlihalla on sama päästökerroin 5 kg CO2/kg, joten yhteenlaskettuna syön niitä 0,2 kg viikossa. Erotus Ilmastodieettiin 0,5 kg – 0,2 kg = 0,3 kg ja vuodessa 15,6 kg ja päästösäästöä sntyy 78 kg CO2. Tällä perusteella voin lisätä ruuan päästösäästöihin 195 kg CO2. En tosin tiedä pitäisikö tässä huomioida jotenkin lihan tilalla syömäni kasvikset, koska eivät nekään päästöttömiä ole. Tein oletuksen, että niiden päästöt olisivat 45 kg, joten kokonaispäästösäästöä ruuasta tulee 400 kg + 150 kg = 550 kg CO2.

Onko pyöräily päästötöntä?

Pyöräily ei aiheuta suoria hiilidioksidipäästöjä ja siksi esim. Reittiopas ja Ilmastodieetti laskevat pyöräilyn päästöiksi nolla. Pyörän ja varusteiden valmistaminen aiheuttavat jonkin verran päästöjä, mutta pyörän käyttöikä on oletettavasti monia vuosia, joten päästöt per vuosi tai kilometri ovat hyvin pienet.

Pyöräkään ei kuitenkaan kulje itsestään, vaan tarvitaan polttoainetta eli ruokaa. Ja kuten aiemmista postauksistani on selvinnyt, ei ole ilmaston kannalta ihan sama mitä sinne suuhunsa laittaa. Laskin Hesarin työmatkaliikuntalaskurilla, että kulutan viikossa noin 1600 kcal eli päivässä edestakaisella matkalla 320 kcal. Jos en siis halua laihtua (täysin hypoteettinen ajatus), minun täytyisi syödä työpäivinä 320 kcal ekstraa normaaliin verrattuna.

Kuva: pixabay.com
Kuva: pixabay.com

Jos korvaan pyöräilyllä kulutetut kalorit naudan jauhelihapihveillä, minun täytyy syödä viikossa 700 g jauhelihaa (rasvaa 17 %), jonka päästöt ovat 13,3 kg CO2 eli päivässä 2,66 kg CO2. Jos menisin autolla töihin päästöt olisivat 2,4 kg CO2 päivässä eli tässä tapauksessa pyöräily aiheuttaisi enemmän päästöjä kuin autoilu. Olettaen siis että autolla ajaessani en söisi samaa määrää jauhelihaa.

Entäs porkkanat, paljonko niitä pitää syödä, että saa pyöräilyn aiheuttaman energiavajeen täytettyä? Melkein kilo päivässä. Porkkanoiden hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin niin minimaalisen pienet 0,1 kg CO2/kg porkkanoita, että viisi kiloa porkkanoita viikossa olisi varsin ekotehokas keino tuottaa pyöräilyn vaatima energia. Suositeltu puoli kiloa kasviksia päivässä tulisi tällä kuitattua helposti.

Kuva: pixabay.com
Kuva: pixabay.com

Itselleni ehkä se mieluisin polttoaine olisi suklaa, kuten vanhasta ruokapäiväkirjastani voi varmaan todeta. Suklaassa on paljon energiaa, joten sitä ei tarvitse syödä kuin 300 g viikossa eli 60 g päivässä. Pääsiäisen päästöpostauksessa selvitin maitosuklaan hiilidioksidipäästöiksi 2,74 kg CO2/kg. 60 g suklaata tuottaa siis 0,16 kg CO2 päivässä ja 0,82 kg CO2 viikossa. Ei siis ihan pärjää porkkanoille, muttei kovin paha ainakaan autoiluun verrattuna.

Kuva: pixabay.com
Kuva: pixabay.com

Suurella osalla meistä suomalaisista tilanne on kuitenkin se, ettei kulutettuja kaloreita tarvitsisi korvata millään. Itsekin olen ylipainon kynnyksellä, joten yritän ainakin tietoisesti olla korvaamatta työmatkapyöräilyllä kulutettua energiaa. Jos tällaisia ongelmia ei ole, niin ei varmaan haittaa vaikka kulutetun energian korvaisi suklaalla. Suklaan kysyntä tosin on kasvussa ja huolena on että se loppuu, joten siinä mielessä ei kuitenkaan se kestävin vaihtoehto. Hedelmät ja vihannekset ovat kuitenkin varmaan se terveellisin ja ympäristönkin kannalta paras vaihtoehto.

Jauhelihan ja porkkanoiden energiasisällöt ja CO2-päästöt ovat peräisin Foodweb-palvelusta.

Earth hour – kannattaako osallistua?

Tänään vietetään Earth houria. Kyseessä on WWF:n järjestämä maailman suurin ympäristötapahtuma, jossa sammutetaan valot tunniksi klo 20.30-21.30. Aiheesta voi lukea lisää täältä.

En ole koskaan aiemmin tähän osallistunut, vaan pitänyt sitä oikeastaan aika älyttömänä, koska ei sillä valojen sammuttamisella ole ympäristön kannalta oikeastaan mitään merkitystä. Tapahtuman tarkoituksena on kuitenkin kiinnittää ihmisten huomio ympäristöasioihin. Mitä useampi Earth houriin osallistuu, sitä laajemmalle tieto leviää ja toivottavasti saa useamman ihmisen ajattelemaan ympäristöä ja omia päästöjään.

Mielestäni tätä symbolista merkitystä ei korosteta tarpeeksi, ja monille saattaa syntyä sellainen käsitys, että sammuttamalla valot tunniksi voisi tehdä paljonkin ympäristön hyväksi. Jos sen sijaan Earth hourin innoittamana päättää aloittaa työmatkapyöräilyn, vaihtaa auton julkisiin tai vaihtaa sähkösopimuksensa vihreään sähköön, on sillä jo enemmän merkitystä. Suomessa Earth hourin teemana on ruuan ilmastovaikutukset. Helsingissä järjestetäänkin maailman suurin kynttiläillallinen, jota voi myös seurata suorana netissä Hesarin sivuilta.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Itse ajattelin osallistua Earth houriin pitämällä valot päällä (ylimääräiset tietysti sammutetaan, kuten normaalistikin), mutta jättämällä tänään saunan lämmittämisen väliin. En ole päässyt päästölaskuissani vielä niin pitkälle, että tietäisin paljonko saunan lämmittäminen kuluttaa sähköä ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Mutta kiuas on kuitenkin yleensä kodin suurin sähkösyöppö, joten vaikutuksen pitäisi olla ainakin suurempi kuin valojen sammuttaminen.

Ruokana meillä on pakastimesta löytynyttä riistakäristystä (lihaa, mutta vähennetään mahdollista ruokahävikkiä, kun se tulee vihdoin syötyä) ja perunamuusia. Perunan hiilidioksidipäästöt ovat vain 0,4 kg / kg perunoita.

Vastaus otsikon kysymykseen: kannattaa osallistua, jos ajattelet omia ympäristövaikutuksiasi myös sen tunnin pimeässä istumisen jälkeen.

Ruokapäiväkirja

Yleensä ruokapäiväkirjaa pidetään kai laihdutusmielessä, mutta nyt olisi tarkoitus tehdä ruokavalioon hiilidioksidipäästöjä vähentäviä muutoksia. Tämä ruokapäiväkirja on viime vuoden puolelta pari viikkoa ennen joulua, siis ennen kuin aloin ajatella syömistä taas myös ympäristön kannalta.

Ma
Aamupala: Lidlin paistopisteen sämpylä, päällä oivariinia, meetwurstia ja
kotimaista (kasvihuone)kurkkua, kapseli-cappuccino
Töissä kuppi vihreää teetä
Lounas: kanaparmesan-salaatti, sämpylä ja vesi (kahvilassa)
Pussi-cappuchino
Välipala: Arlan proteiinirahka
Iltaruoka: itsetehtyjä lihapullia (naudan jauhelihasta, kermaviili, sipuli),
lohkoperunat uunissa (uuni päällä yhteensä noin 45 min 225 C),
kermaviilikastike. Tässä oli tarkoitus käyttää mahdollisimman paljon
vanhaksimenevää kermaviiliä, mikä onnistui aika hyvin, melkein kaksi
purkkia tyhjeni), kaksi lasia cola zeroa
"Iltapala" Fazerinasuklaata 70 g, chailatte kapselikeittimellä

Ti
2 siivua pähkinäleipää, päällä oivariinia, meetwurstia ja ja ulkomaista
kurkkua, kapseli-cappuccino
Töissä kuppi vihreää teetä, banaani
Lounas: sushia 11 palaa, pieni annos riisiä, kanakastiketta, friteerattu
kanapala
Pussi-cappuchino
Välipala: Valion mandariinijuustokakkujogurtti
Iltaruoka: sama kuin maanantaina + yksi lasi cola zeroa,
Iltapalaksi taas suklaata n. 70 g

Omia ruokiani en tajunnut kuvata, joten tämä ja muut kuvat Pixabaysta.
Omia ruokiani en tajunnut kuvata, joten tämä ja muut kuvat Pixabaysta.
Ke
2 siivua (kuivaa) pähkinäleipää, päällä oivariinia, meetwurstia ja ulkomaista
kurkkua
Töissä pussi-cappuccino, Arlan proteiinirahka
Lounas: kasvihampurilainen soijajuustolla, bataattiranskalaiset, kahvi
ja pipari
mustaa teetä
Välipala 1: yli viikko sitten vanhaksi mennyt Skyr-kiivirahka
Välipala 2: pähkinäpatukan puolikas, Danone activia rahka
Iltaruoka: pienempi annos lihapullia (3kpl) ja keitettyjä perunoita
Fazerina suklaata 70 g

To
2 viipaletta ruisleipää, päällä oivariinia, juustoa (arki-Gouda) ja ulkomaista
kurkkua, kapseli-cappuchino
Töissä: Arlan proteiinirahka, vihreää teetä
Lounas: thai-buffet, riisiä ja naudanlihakastiketta, riisinuudelia
pussi-cappuccino
Välipala: 2 viipaletta ruisleipää, päällä oivariinia, juustoa, meetwurstia ja
ulkomaista kurkkua
Iltaruoka: pakastehernepihvejä, pastaa pestolla ja kermaviilikastike
missä suklaa??

chocolate-551424_1280
Pe
2 viipaletta ruisleipää, päällä oivariinia, juustoa (arki-gouda) ja ulkomaista
kurkkua, kapseli-cappuchino
Töissä: jogurtti, vihreää teetä
Lounas: pizza (kinkkua, mozzarellaa, rucolaa)
Iltaruoka: cesar-salaatti, light cola
Illalla: omenasiideri ja yllättäen taas suklaata
La
Aamupala: 2  viipaletta taikaruisporkkanaleipää, päällä oivariinia, juustoa
(arki-gouda) ja ulkomaista kurkkua, kapselikaakaokahvi, lasi
appelsiinimehua
Välipala: avocado-mansikka-maustamaton jogurtti -smoothie
Lounas: artisokka-mozzarella-salaatti, pala patonkia, cola zero
Välipala: mangorahka
Illalla: lohipiirakkaa, 2 viipaletta ruisleipää, päällä oivariinia, Gouda-
juustoa ja suomalaista (kasvihuone)kurkkua, glögiä, lonkero

salad-374173_1280
Su
2 viipaletta ruisleipää, päällä oivariinia, Gouda-juustoa ja suomalaista
kurkkua, suodatinkahvi maidolla, mansikka banaanismoothie
Lounas: kuhaa, perunoita ja sienikastiketta, salaattia, kurkkua, tomaattia,
balsamico-kastiketta
Jälkiruoka: joulutorttu, pala mutakakkua, kermavaahtoa, kahvi maidolla,
Twist-karkkeja
Välipala/iltaruoka: täytetty saaristolaisleipä ja light cola kahvilassa
yrttiteetä

Hieman ehkä järkyttää tuo suklaan määrä, vaikkei se ympäristön kannalta sieltä haitallisimmasta päästä ole. Ruokapäiväkirja on siis ajalta ennen joulua, joten ehkä se vähän selittää suklaan kulutusta. Muuten viikon ruokailu on aikalailla sitä mitä se normaalistikin on ollut.

Kuulin ruoan ilmastovaikutuksista ensimmäisen kerran reilu kuusi vuotta sitten ja aloinkin silloin vähentää naudanlihan syöntiä ja suosia kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Riisistä en ole oikein koskaan tykännyt, joten sain silloin hyvän syyn vältellä sitä. (Syy miksi riisi on ilmaston kannalta paha, on sen viljellyssä pelloilta vapautuva metaani.) Jossain kohtaa viimeisen kahden vuoden aikana kuitenkin ruoan päästöt ehkä vähän unohtuivat ja aloin syömään sitä mitä milloinkin teki mieli (kuten ruokapäiväkirjastanikin näkee). Löysin myös sushin, jossa riisi yllättäen maistuikin hyvältä.

Suklaan lisäksi vähennyslistalla on jo usein mainittu naudanliha, juusto ja ehkä rahkaa ja jogurttiakin voisi vähän vähentään. Talvella myös kasvihuonesalaatit, -kurkut ja -tomaatit voisi jättää vähemmälle, vaikka talvi ilman näitä kuulostaa kyllä aika ankealta. Onneksi nyt on jo kevät, niin näitä saa pian syödä hyvällä omallatunnolla. Aasialaista ruokaakin voisi vähentää. En vaan haluaisi olla mikään vastarannankiiski lounaspaikkaa valittaessa. Voihan aasialaistakin kyllä valita kasvisversion. Riisi on kuitenkin naudanlihaan verrattuna pienempi paha.

Ruoka

Ruuan päästöt olivat minulle yllätys, että ne olivat niin suuret. Toisaalta omia määriään oli aika vaikea arvioida, että syönkö nyt keskimääräistä enemmän vain vähemmän. Naudanlihaa vastasin syöväni tavallista vähemmän (hyvä juttu), mutta toisaalta riisiä syön tavallista enemmän (huono juttu), koska syön aika usein sushia. Maitoa en juo sellaisenaan, mutta käytän kuitenkin muita maitotuotteita kuten jogurttia, rahkaa ja juustoa.

livestock-384628_1280
kuva: pixabay.com

Suurin yllätys oli kuitenkin se, että ensin en huomannut erillistä kysymystä kahviloista ja ravintoloista, jolloin Ilmastodieetti käytti oletuksena, että käytän kahviloihin ja ravintoloihin 69 euroa kuussa. Tällä summalla ruokailunipäästöt olivat 1511 kg CO2 vuodessa, mikä olisi ollut alle keskiarvon. Muuttamalla kahviloihin ja ravintoloihin kuluttamaani summaa 240 euroon (syön lounaan ravintolassa ja lisäksi käyn ehkä kerran kuussa kahvilassa ja kerran ravintolassa) syömisen päästöt pompsahtivat 2168 kiloon. Mistä tämä tulee? Laskin ravintoloissa syömäni ruuan jo eri ruokatuotteiden määriä kysyttäessä. Tietysti kahviloita ja ravintoloita täytyy lämmittää ja ruokahävikkiäkin varmaan tulee aika paljon. Olen kuitenkin ollut siinä käsityksessä, että ravintolassa syöminen olisi ekologisempaa, kuin jos tekisin saman ruuan kotona ja ottaisin sen evääksi töihin, koska ravintoloissa ruokaa valmistetaan kerralla isompia määriä.

Ilmastodieetin laskentaperusteissa ei suoraan kerrota, mihin ravintoloiden ja kahviloiden päästöt ruokakohdassa perustuvat. Muut tavarat ja palvelut -kohdassa kuitenkin sanotaan, että ”hotellien, kahviloiden ja ravintoloiden päästökertoimen arviosta on poistettu ruuan osuus, joka on noin kolmannes”. Tällä perusteella tässä ruokakohdassa varmaan tarkoitetaan siis pelkän ravintolassa syödyn ruuan päästöjä, joten laskin ilmeisesti osan ruokapäästöistä kahteen kertaa. Esimerkiksi riisiä en syö kotona koskaan, vaan silloin kun käyn jossain aasialaisessa ravintolassa. Ruokapäästöni ovat siis todellisuudessa varmaan jotain 1500 ja 2200 kilon väliltä.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Syöminen on se osa-alue, josta pystyn vähentämään päästöjä todennäköisesti eniten. Ruuan aiheuttamien päästöjen laskeminen ei ole helppoa ja aika paljon joutuu tekemään oletuksia. Helpoimmalla eli sen enempää laskematta pääsee, kun vähentää lihan (erityisesti naudanlihan) ja maitotuotteiden kulutusta ja suosimalla riisin sijaan perunaa ja pastaa. Vähemmän juustoa ja sushia siis. Aion kuitenkin saada tänne myös jotain konkreettisia numeroita laskettua, insinööri kun olen.