Kotimaan loman päästöt

Laskin kuusi vuotta sitten, että kahden viikon loma Etelä-Euroopassa aiheutti päästöjä 1074 kg CO2. Matka sisälsi edestakaiset lennot, junamatkoja ja 14 yötä hotellissa. Lentojen osuus päästöistä oli 800 kg CO2 eli 74 %. Lentopäästöt löytyvät tästä postauksesta ja matkan muut päästöt täältä.

Tänä vuonna lomailimme toista vuotta peräkkäin pelkästään kotimaassa ja pääasiassa mökillä. Vuoden alussa laskin mökin päästöiksi 600 kg/CO2 vuodessa per henkilö. Ensimmäisenä mökkivuonna vietimme mökillä noin 100 päivää, mikä tarkoittaa, että mökin päiväkohtainen päästö on 6 kg CO2. Lomalla olimme mökillä 30 päivää, joten mökin osuus loman päästöisi oli siten 180 kg/CO2. Kävimme loman aikana kolme kertaa kotona eli yhteensä ajoimme edestakaisin neljä kertaa. Mökkimatkojen lisäksi matkailimme lähialueilla ja kävimme myös Vaasassa. Yhteensä loman aikana tuli ajoa 2220 km. Tämä vähän yllätti, mutta toisaalta pelkästään Vaasan reissu oli jo yli 700 km. Ensi kesänä voisi tehdä tämän reissun junalla ja ottaa vaikka pyörät mukaan. Meidän autolla loman kilometrit aiheuttivat päästöjä 333 kg CO2 (päästökerroin 0,15 kgCO2/km). Päästöt per henkilö siis 111 kg CO2, kun autossa oli kolme matkustajaa.

Liesjärven kansallispuistossa

Lomalla ei erityisemmin tullut shoppailtua, mutta loman alkajaisiksi ostin Nanson outletista pyöräilyshortsit ja puseron. Molemmat olivat lomallla käytössä ja loman jälkeenkin olen tuota puseroa jo käyttänyt, mutta eivät ne mitään pakollisisa hankintoja olleet. Nämä maksoivat 56 €, joten niiden päästöt Ilmastodieetin päästökertoimella 0,49 kg/€ olivat 27,44 kg CO2. Vaihtuvine mallistoineen Nansonkin voi varmaan nykyään laskea pikamuodiksi, mutta toivottavasti ovat edes vähän kestävämpää pikamuotia. Ostin itselleni myös kirppikseltä Marimekon paidan 15 eurolla. Jos tämän päästöt laskee mukaan samalla logiikalla, niin tästä tulisi 7,35 kg CO2. Lähtökohtaisesti en laskisi kirppisvaatteelle päästöjä välttämättä ollenkaan, mutta tulee siitä kirppiksen pyörittämisestäkin jonkin verran päästöjä. Itse paita on mielestäni materiaalipäästönsä kuitenkin jo aiheuttanut silloin, kun se myytiin ensimmäisen kerran. Lomalla tuli syötyä ravintolassa jopa vähemmän kuin arkena tosin ehkä vähän paremmissa ravintoloissa kuin kodin lähellä sijaitsevassa lounasravintolassa. Laskisin tämän kuitenkin +/- nolla arjen kanssa.

Vaasassa nukuimme kavereiden luona ja muuten mökillä tai kotona, joten majoituksista ei tullut päästöjä. Emme käyneet myöskään huvipuistoissa tai muissa maksullisissa aktiviteeteissa. Teimme päiväretket Jokioisissa sijatsevaan maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkiertoon, Liesjärven kansallispuistossa sijaitsevalle Korteniemen perinnetilalle ja Teijon kansallispuistoon. Liesjärvellä kävimme myös toisen kerran pyörillä. Joku päästö näilläkin tietysti on autoilun lisäksi, mutta ei kovin merkittävä todennäköisesti kuitenkaan. Tarkoitus oli viettää ensimmäinen lomaviikko pääkaupunkiseudulla ja käydä mm. museoissa, mutta huonontunut koronatilanne sai meidät suuntaamaan mökille jo heti loman alkuun.

Yhteensä viiden viikon loman päästöt olivat 326 kg CO2 per henkilö. Jos vertaan tätä kuuden vuoden takaiseen reiluun 1000 kiloon, niin päästösäästöä kertyi melkein 70 %. Tämä on hyvä muistaa, kun ajoittain tuskailen mökkipäästöjen kanssa.

Lisäksi säästin vettä 4500 litraa, sillä oletuksella, että olen keskimääräinen veden käyttäjä (155 litraa vuorokaudessa). (Lähde: Ympäristöosaava) Toivottavasti en ole, mutta meillä ei ole omaa vesimittaria, niin en tiedä. Tästä noin kolmasosa on lämmintä vettä (55 astetta). Jos oletetaan, että kesällä kylmä vesi on 10 asteista, pitää vettä lämmittää 45 astetta. 50 litran lämmittäminen vaatii energiaa 2,6 kWh eli 30 päivässä 79 kWh, mikä tekee 0,154 kg CO2 päästökertoimellä (lähde: Motiva) 12 kg CO2. Kun tämä vähentää loman päästöistä saadaan 314 kg CO2. Lisäksi säästyi myös ravinnepäästöjä Itämereen, mutta tätä en osaa (vielä) laskea.

Miten korona vaikutti viime vuoden päästöihin

Viime vuosi oli erilainen myös päästöjen näkökulmasta. Etätöiden takia työmatkat jäivät pois ja kesällä ei tehty ulkomaan reissuja, eikä paljon muitakaan reissuja. En myöskään käynyt konserteissa, teatterissa tai muissakaan tapahtumissa. Ravintoloissa ja kahviloissa tuli myös käytyä vähemmän. Ostoksillakaan ei tullut juuri käytyä. Ostettiin kuitenkin mökki 100 km:n päästä kotoa ja siellä tuli vietettyä aikaa enemmän kuin osasin etukäteen arvata.

Ilmastodieetti osaa vastata päästökysymykseen. Tällä kertaa täytin myös vapaa-ajan asuntokohdan. Viime kesänä arvioin mökkeilyn päästöiksi 400 kg CO2. Nyt sain tulokseksi kuitenkin 600 kg CO2. Syynä tähän on se, että ensimmäisenä vuonna mökille tuli tehtyä Imastodieetin oletuskeskiarvoa enemmän hankintoja. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, 76 % mökin päästöistä tuli hankinnoista. Yritämme hankkia mökille mahdollisimman paljon käytettyä (sopii paremmin mökin tyyyliinkin), mutta aika paljon tuli ostettua myös uutta. Ruokapöytä, tuolit ja pieni kaappi saatiin mummultani ja ne ovatkin vanhempia kuin itse mökki. Astiastona meillä on minun ylioppilaslahjaksi saamani neljän hengen astiasto, joka odotti käyttöönpääsyä lapsuuden kotini kaapin päällä 15 vuotta. (Keräsin silloin jo toista astiastoa ja se ei siksi ole päässyt aikaisemmin käyttöön.) Tekstiilejä ollaan pääasiassa viety kotoa, mutta mm. päiväpeitto ostettiin kuitenkin uutena. Uutena hankittiin myös Ikean pinottavat sängyt, kaappi ja pieni tiskipöytä kesäkeittiöksi. Työkaluja ja mm. vesipumppu ostettiin myös uutena sekä kuivakäymälä, kompostori, mikro ja kahvinkeitin. Joka vuosi ei toivottavasti ihan näin paljoa tarvita, mutta joitain isompia hankintoja tulee varmasti myös tällä vuodelle. Tarvitaan ainakin toinen kompostori. Remonteiksi laskettavia hankintoja ovat olleet aurinkopaneelit ja akut ym. niihin liittyvät laitteet ja ilmalämpöpumppu. Näitä en kuitenkaan laskenut pelkästään viime vuoden päästöihin, vaan jaoin ne kymmenellä. Oletan, että ne kestävät vähintään tuon ajan. Mutta ne täytyy tietysti muistaa lisätä laskelmiin joka vuosi.

Lämmityksen päästöihin Ilmastodieetti laskee puun korjuun päästöt. Toistaiseksi olemme pärjänneet vielä edellisen omistajan tekemillä polttopuilla, mutta talvimökkeilyn seurauksena polttopuut alkavat huveta ja tänä vuonna täytyy myös itse tehdä polttopuita. Todennäköisesti kuitenkin muutamasta liian lähellä mökkiä sijaitsevasta puusta, joten muualta ostettaville puille ei varmaankaan ole tarvetta. Nähtäväksi jää myös, kuinka hyvin ilmalämpöpumppu toimii aurinkosähköllä. Toiveena on, että se vähentäisi puilla lämmittämisen tarvetta maalis-toukokuussa. Lämmityksen päästöt voisi kuitenkin tästä ottaa kokonaan pois eli -78 kg CO2. Sähkö näyttää nollaa, koska meillä ei ole mökillä ollenkaan verkkosähköä.

Vapaa-ajan asunnon hiilijalanjälki

Kodin päästöt ovat kuitenkin eri luokkaa kuin mökkeilyn. Kotona 83 % päästöistä tulee lämmityksestä. Asumme kerrostalossa ja lämmitysmuotona on kaukolämpö. Käytin tässä Ilmastodieetin oletusta, koska kerrostalossa on niin vaikea saada todellisia lukemia, kun mitään ei mitata huoneistokohtaisesti. Meillä on talvella noin 21 astetta, vaikka lämmityspattereista ei ole päällä kuin lapsen huoneessa oleva. Naapuriasunnoista ilmeisesti karkaa meille lämpöä. Noin kolmannes lämmitysenergiasta kuluu veden lämmittämiseen. Lämmintä vettä yritetään käyttää säästeliäästi, mutta siitäkään on vaikea saada mitään lukuja, kun meillä ei ole huoneistokohtaista vesimittaria. Mökkeily on kuitenkin varmasti vähentänyt lämpimän veden kulutusta, koska olemme viettäneet siellä niin paljon aikaa, joten pienen vähennytksen tuohon olisin voinut tehdä. Sähkön päästöt näyttävät nollaa, koska meillä on käytössä Ekoenergia-merkitty sähkö, joka lasketaan päästöttömäksi.

Asunnonhiilijalanjälki

Ruoan päästöt laskivat 1400 kg:sta CO2 1100 kg:aan CO2. Tähän varmasti suurin syy on ravintoloissa ja kahviloissa käynnin väheneminen. Lounasravintolaa en laskenut ravintoloihin mukaan, koska niissä syömäni ruoat laskin jo muihin ruokiin. Maitotuotteiden kulutus kasvoi viime vuonna jonkin verran, koska söin useammin juustoleipiä aamupalaksi. Työpaikalla käydessäni otan yleensä aamupalaksi mukaan puuroa ja banaania.

Ruoan päästöt

Myös matkustaminen väheni viime vuonna. Autoilu lisääntyi viime vuonna mökin takia ja varmasti ensimmäistä kertaa autoiluni päästöt olivat suuremmat kuin lentämisen. Yksi lentomatka ehdittiin kuitenkin tehdä alkuvuodesta ennen koronaa. Edellisenä vuonna liikkumisen päästöt olivat 2700 kg CO2, joten lisääntyneestä autoilusta huolimatta päästöt putosivat 1200 kg CO2.

Liikkumisen päästöt

Vaatteita en juurikaan ostanut viime vuonna. Keväällä ostin kengät ja laukun. Kesällä ostin kahdet housut, kaksi toppia ja pyjaman. Syksyllä uuden talvitakin, jota olin etsinut jo useamman vuoden, pitkä malli huppu ja taskut. Kyllähän niitä jonkin verran kuitenkin tuli ostettua, kun ne tähän kaikki listaa. Määrä on kuitenkin itselleni todella vähäinen, jos vertaan aikaisempiin vuosiin. Viime vuonna käytin ehkä noin 5 %:a vaatekaappini sisällöstä, joten se sai minut todella vähentämään vaatehankintoja. Viime vuonna oli myös todella vaikea keksiä mitään käyttötarpeita. Kengät ostin keväällä työkengiksi korona-ahdistusta helpottamaan, mutta niille ei toistaiseksi ole tullut käyttöä, vaan ne odottavat edelleen laatikossaan. Muuten kaikki hankinnat olivat tarpeellisia. Hieman yllättäen käytin viime vuonna elektroniikkaan rahaa aika paljon. Varmasti ensimmäinen kerta ikinä, kun olen käyttänyt enemmän rahaa elektroniikkaan kuin vaatteisiin ja vieläpä noin paljon enemmän. Ostin viime vuonna uuden puhelimen, kuulokkeet ja älykellon. Edellisenä vuonna en taas ostanut ollenkaan elektroniikkaa.

Kulutuksen päästöt

Kokonaisuudessaan päästöt vähenivät edellisvuoden 7400 kg:sta CO2 6800 kg:aan CO2. Täytyy myöntää että odotin vähän suurempaa pudotusta, koska lentäminen ja muu matkustaminen vähentyivät niin paljon. Mökki tietysti nostaa päästöjä jonkin verran.

Vuoden 2020 kokonaispäästöt

Alla vielä vertailussa vuosien 2019 ja 2020 päästöt. Tavaroiden ja palveluiden osuus on ainoa kasvanut kategoria ja tämän taustalla on suuri elektroniikan kulutus viime vuonna.

Sinisellä vuoden 2020 päästöt ja vihreällä 2019.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen vuoden 2030 tavoitteeseen 3000 kg CO2 on kuitenkin vielä matkaa ja tuosta summasta pitäisi saada vielä yli puolet pois. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatisi päästöjen pudottamista 2500 kiloon. Sitä ajettelinkin seuraavaksi pohtia, miten tuohon tavoitteeseen voisin päästä ja laatia oman hiilitiekartan.

My CO2 Quota 5 vuotta

Ei ollut tarkoituksena pitää näin pitkää blogitaukoa, mutta uusi työ, opiskelut ja nyt tietysti tämä korona-aika ovat pitäneet huolen siitä, ettei vapaa-ajan ongelmia ole juuri ollut. Blogi ehti täyttää tässä välissä helmikuussa jo viisi vuotta.

Tarkoitukseni oli kirjoittaa siitä, kuinka moni asia on viidessä vuodessa muuttunut ja kuinka ilmastonmuutos on ollut viimeisen puolentoista vuoden aikana esillä, jos ei päivittäin niin ainakin viikoittain. Tällä hetkellä maailma tuntuu muuttuneen kuitenkin enemmän viimeisen parin kuukauden aikana koronapandemian seurauksena kuin viimeisen viiden vuoden aikana. Jää nähtäväksi, mitkä muutokset jäävät pysyviksi ja mikä palaa ennalleen. Eletäänkö rajoitusten poistuttua kuin viimeistä päivää vai saavatko tänä aikana puhdistunut ilmanlaatu ja vähentyneet päästöt ihmiset vähentämään esimerkiksi matkustamista.

Etätöistä luulisi ainakin tulevan entistä yleisempiä, mikä vähentäisi työmatkojen ja mahdollisesti myös toimitilojen tarvetta ja sitä kautta myös päästöjä. Laskin, että olen kahdeksan viikon etätöillä säästänyt työmatkapäästöjä noin 64 kg CO2 (4 päivää viikossa 30 km:n edestakainen matka bussilla). Jos kulkisin saman matkan meidän autolla, jonka päästöt ovat noin 0,15 kg/km, säästöä olisi kertynyt 144 kg CO2. Saman verran päästösäästöjä syntyy, jos pitää kahdeksan kuukauden aikana yhden etäpäivän viikossa.

Olen kyllä myös kaivannut työmatkoja, vaikka normaalioloissa ajoittain haaveilin lyhyemmästä työmatkasta. Nyt etätöitä tehdessäni olen oppinut myös arvostamaan työmatkan tuomaa omaa aikaa. Bussissa ehdin lukea päivän Hesarin ja pyörällä kulkiessani voin nauttia luonnosta ja kuunnella vaikka äänikirjaa. Kaupan päälle saan myös liikuntaa, joka jää tällä hetkellä liian vähäiseksi. Työpaikan sosiaaliset suhteet ovat myös hyvinvoinnin kannalta tärkeitä, eikä niitä saa pelkät päästövähennykset mielessä sivuuttaa.

Aloitin blogin aikoinaan Ilmastodieetillä ja päätin tehdä Ilmastodieetin uudestaan blogin viisivuotispäivän kunniaksi ja käydä läpi sen tulokset. Ilmastodieetti on muuten päivitetty vuosi sitten ja on minusta helppokäyttöisempi ja ainakin ruoan osuutta voi nyt muokata tarkemmin kuin aikaisemmassa versiossa. Auton päästöihin en sen sijaan löytänyt muokkausvaihtoehtoa ja myös lentopäästöihin olisin kaivannut kilometreja kotimaan ja Euroopan lentojen sijasta. Harmillisesti vanhoja Ilmastodieettituloksiaan ei pääse enää näkemään, mutta minulla ne ovat täällä blogissa onneksi tallessa.

Täältä pääsee tarkastelemaan päästöjäni viisi vuotta sitten, jolloin ne olivat 9453 kg. Alla kuvakaappaus nyt huhtikuussa tekemästäni Ilmastodieetistä. Pudotusta on tullut noin 2000 kg CO2. Suunta on siis oikea ja ainakin olen päässyt siihen alkuperäiseen tavoitteeseen vähentää päästöjä 1500 kg. Olen onnistunut vähentämään kaikkia muita paitsi liikenteen päästöjä. Ne ovat itse asiassa kasvaneet, vaikka autolla ajaminen on vähentynyt. Työmatkani on pidentynyt ja kuljen suurimman osan vuodesta (8 kk) bussilla, kun ennen pyöräilin myös talvella. Lapsen saamisen myötä olemme matkustaneet useammin lentokoneella, johtuen siitä että toiset isovanhemmat asuvat ulkomailla, minkä täytyy olla suurin syy päästöjen kasvamiseen. Viime vuonna emme kuitenkaan tehneet muita ulkomaanmatkoja. Tänä vuonna lennot ja muukin matkustaminen jäävät varmasti vähemmälle koronan takia. Tulevaisuudessakin on mahdollista, ettei isovanhempia voi nähdä yhtä usein. Maa- ja meriteitsekin matkustaminen heidän luokseen kuitenkin onneksi onnituu. (Laivalla matkustaminen ei tosin ole ilmaston kannalta lentämistä parempi vaihtoehto.)

Kuvakaappaus Ilmastodieetti.fi

Ruoan ja tavaroiden päästöjen vähentämiseksi olen tehnyt eniten töitä viimeisen viiden vuoden aikana ja se onneksi näkyy. Ruoan päästöt ovat vähentyneet 2145 kg:sta 1400 kg:aan eli noin 35 % ja kulutus 2400 kg:sta 814 kg:aan eli huimat 66 %. Osa näistä luvuista saattaa selittyä kyllä sillä, että aiemmat kulutuspäästöt perustuivat paljon tarkempaan kirjanpitoon, kun viime vuoden kulutukseen liittyvät muisteluni. Ruoan päästöt olivat aiemmassa Ilmastodieetissä myös todennäköisesti todellisuutta korkeammat. Myös ainakin osa omasta kulutuksesta on siirtynyt lapsen vaatteiden ja tarvikkeiden kulutukseen, mikä ei ole näissä laskelmissa mukana, koska nämä koskivat henkilökohtaista kulutustani.

Juuri ennen korona-arjen alkua teimme myös erään sähkönkulutukseen liittyvän muutoksen, jota harkitsin ensimmäisen kerran jo yli neljä vuotta sitten. Vaihdoimme sähkösopimuksemme nimittäin Ekoenergia-merkittyyn pörssisähköön. Sähkön hintaa on ollut hauska seurata (jotain viihdykettä tähän korona-arkeen) ja toistaiseksi sähkön hinta on ollut muutamaa yksittäistä tuntia lukuun ottamatta halvempaa koko ajan kuin entinen kiinteähintainen (myös Ekoenergia-merkitty) sähkösopimuksemme. Sähkön hinnan seuraaminen on jo muuttanut kulutustottumuksiamme ja katsomme ensin päivän edullisimmat tunnit, ennen kuin laitamme pyykkikoneen (varsinkin 60 asteen ohjelman) tai uunin päälle. Ehkä suurin yllätys on ollut se, että sähkö on viikonloppuisin halpaa. Olin jotenkin kuvitellut, että erityisesti lauanti-illat ovat sitä kalleinta aikaa. Mielenkiinnolla odotan, vähentääkö seuraaminen myös kokonaiskulutusta. Palaan tähän sähköasiaan tarkemmin toisella kertaa. Toivottavasti nopeammin kuin neljän kuukauden päästä.

Lentopäästöt ja mitä muuta samoilla päästöillä voi tehdä

Täällä on viime viikot nautittu kesälomasta Italiassa. Matkailusta kirjoittaminen ekoblogissa aina vähän mietityttää, koska matkailu, varsinkin lentäminen, aiheuttaa aina tarpeettomia päästöjä. Ajattelin kuitenkin aloittaa matkasta kertomisen lentopäästöillä ja sillä mitä muuta samoilla päästöillä voisi tehdä tai vastaavasti mistä pitäisi luopua, jos kuitenkin haluaa lentää.

Kirjoitin viime kesänä lentopäästöjen laskemisen hankaluudesta, joten en tällä kertaa mene laskentaan sen tarkemmin. Meillä oli edestakaiset suorat lennot Helsingistä Milanoon. Atmosfair.de sivujen avulla laskin, että päästöjä lennoista kertyi 686 kg CO2 per henkilö. Määrä tarkoittaa noin yhdeksää prosenttia koko vuoden päästötavoitteestani. Pidän kuitenkin ajatuksesta, että meillä kaikilla olisi tietty määrä päästöjä käytettävissä ja ne saisi kukin käyttää haluamallaan tavalla.

lentokone

Jos en olisi lentänyt Milanoon olisin voinut

– syödä 36 kiloa jauhelihaa, kuulostaa paljolta, mutta on silti alle 100 g päivässä.
– ajaa 4573 km meidän autolla (päästöt 0,15 kg /km). Milanoon on noin 2600 km, joten jos olisin ollut yksin reissussa, auto ei olisi ollut lentoa parempi vaihtoehto.
– ostaa vaatteita 1400 eurolla (0,49 kg CO2/€, lähde: Ilmastodieetti)
– kulkea bussilla töihin 245 päivänä (matka 20 km, lähde: Reittiopas)

Koska kuitenkin valitsin Milanon

– olen vähentänyt naudanlihan kulutusta 300 g/vko -> 200 g/kk -250 kg CO2
– kulkenut 30 päivänä työmatkan pyörällä -84 kg CO2
– käyn kaupassa auton sijasta pyörällä (2 krt viikko 2×1 km ja 2×3 km) -93,6 kg CO2
– olen tehnyt kotimaan matkoja auton sijasta junalla (esim. Tampereelle yksin ja miehen kanssa Vaasaan) -120 kg CO2
– olen vähentänyt vaatteiden ostamista vähintään 300 eurolla vuodessa (25 €/kk) -147 kg CO2

Lomasta tietysti aiheutuu lentojen lisäksi myös muita päästöjä, mutta kuten viime kesänä kirjoitin, lentojen osuus on lomamatkan päästöistä merkittävin. Viime kesänä tekemiini loman päästölaskelmiin voi tutustua täällä.

Seuraavalla kerralla ajattelin kirjoittaa itse lomasta ja Italiasta, toivottavasti jo ennen seuraavaa lomaa, joka sekin on jo ihan nurkan takana. Hesarin kolumnissa olikin tänään sopivasti aiheena loman pätkimisen kannattaminen, ja olen itse ehdottomasti samaa mieltä, että useampi loma virkistää paremmin kuin yhteen pötköön pidetty neljä viikkoa. Töihin palaaminenkaan ei tunnu loman jälkeen niin raskaalta, kun ei ole ihan täysin vieraantunut arjesta.

Jäätelön päästöt

Lupailin selvittäväni jäätelön päästöt jo viime kesänä, mutta silloin ei juuri jäätelönsyöntikelejä ollut. Tänä vuonna asia on kuitenkin ollut toisin. Jostain syystä olen kuitenkin syönyt jäätelöä melko vähän, mutta vielähän tässä on kesää jäljellä.

Voisi helposti ajatella, että jäätelössä suurin päästölähde olisi jäätelön jäädyttäminen ja jäisenä pitäminen, mutta Ben & Jerry’sin mukaan suurin osa (52 %) jäätelön hiilijalanjäljestä aiheutuu raaka-aineista eli maidosta ja kermasta. Syynä tähän on lehmien tuottama metaani, josta olen kirjoittanut ennenkin. Ben & Jerry’sin sivuilta ei tuo jäätelön päästö selvinnyt, mutta Ben & Jerry’sin aiempaan tutkimukseen viitattiin kuitenkin tässä lopputyössä, jossa kokonaispäästöksi jäätelölle on ilmoitettu 2 kg CO2/litra. Vertailun vuoksi laskin myös Foodwebin avulla, että 50 g maitoa ja 50 g kermaa aiheuttaisi päästöjä 0,15 kg. Litra jäätelöä painaa noin 500 g, joten litran päästöt olisivat 0,75 kg CO2 ja tämän kerrotaan kahdella, koska raaka-aineiden osuus oli noin puolet eli 1,5 kg CO2, mikä on aika lähellä tuota Ben & Jerry’sin arvoa.

ice-cream-cone-1274894_1920.jpg
kuva:pixabay.com

Jäätelöä harvemmin syödään litra kerralla, vaan 200 ml (n. 100 g) on varmaan aika tyypillinen annos eli annoksen päästöt olisivat 0,4 kg CO2 (Ben & Jerrys’s). Autoa tällä päästöllä ajaa 2,7 km, että jos jäätelön hakuun lähteen autolla, niin automatkan päästöt nousevat äkkiä jäätelelön päästöjä suuremmiksi. Jos syö jäätelöä joka päivä 10 viikon ajan, niin päästöjä syntyy 28 kg CO2.

Jos haluaa siis herkutella jäätelöllä, niin kannattaa suosia mehujäitä ja sorbetteja. Joitakin kaura- tai soijamaidostakin tehtyjä jäätelöitä löytyy ainakin isompien kauppojen pakastealtaista. Jäätelöä voi tehdä myös itse vaikka banaanista. Itse tekemällä voi myös käyttää enemmän marjoja ja vähemmän maitoa ja kermaa. Tein viime kesänä mm. mansikka-kookosjäätelöä, mangobanaanijäätelöä ja jogurttijäätelöitä, joissa oli vähintään puolet marjoja tai hedelmiä. Harmi kun en kirjoittanut reseptejä ylös viime kesänä, koska en muista niitä enää ja reseptien testaus pitää siis aloittaa nyt alusta.

Pakastimen sulatus

Pakastimen sulattaminen tuntuu olevan kiinnostava aihe tällä viikolla, ainakin blogiini päätyneiden googlaajien perusteella. Pakastimen sulattamisen vaikutus sähkönkulutukseen -postaustani on luettu tällä viikolla ahkerasti. Minäkin sulatin meidän pakastimen tänään, kun oli vapaapäivä ja sääkin vihdoin sen salli. Kirjoitin jo ennen joulua joulukalenteripostauksessa, että pakastin olisi sulattamisen tarpeessa, mutta plussakeleillä en sitä kuitenkaan viitsinyt tehdä, kun siellä oli niin paljon ruokaa. Ulkona oli tänään kylmempi kuin pakastimessa, joten ruuan sulamisesta ei ollut pelkoa.

sähkönkulutusmittari.JPG

Ennen sulattamista pakastimen sähkö maksoi sähkönkulutusmittarin mukaan 40,51 euroa vuodessa ja hiilidioksidipäästöjä se aiheutti 188 kg vuodessa. Olen asettanut mittariin sähkönhinnaksi 0,092 €/kWh. Hinta ei ihan pidä paikkaansa, koska se sisältää vain sähkön siirron ja tuotannon, muttei sähköveroa. En ole viitsinyt korjata summaa, koska eri laitteiden vertailu on helpompaa, kun hinta pysyy samana. Joka tapauksessa sähkönhinnan perusteella voin laskea, että vuosikulutus on 40,51 €/0,092 €/kWh = 440 kWh. Jos verrataan tätä viime maaliskuussa mittaamaani lukemaan 308 kWh, niin sähkönkulutus on kasvanut 43 %. Valitettavasti pakastimen sähkönkulutus ei pysy koko vuotta niissä lukemissa, missä se on heti sulattamisen jälkeen, mutta tämä kyllä osoittaa, että pakastin on todellakin syytä sulattaa, kun sinne alkaa kertyä huurretta. Meidän pakastimen ohjekirjan mukaan pakastin pitäisi sulattaa, kun hyllyt ovat kokonaan huurteessa tai huurretta on yli 5 mm.

Pakastimen sulatus.JPG
Kuuma vesi muovipusseissa toimii hyvin paksumpaan jäähän ja ohuen jään saa sulatettua helposti, kun laittaa kuumaa vettä astiossa hyllyille.

Ajoitin pakastimen sulattamisen vielä niin, että sain sen jäähdytettyä ennen kuin sähkönhinta nousi (jäin vähän koukkuun sähkön hinnan seuraamiseen joulukuussa, vaikkei meillä vielä osteta pörssisähköä). Siinä toivossa siis, että pakastimen uudelleen jäähdyttämiseen kuluttamani sähkö olisi mahdollisimman vähäpäästöistä. Sähkön hinta ei tosin kerro kaikkea. Olin jo ehtinyt ihmetellä, miten sähkö voi olla tällaisilla pakkasilla niin halpaa; koko ajan halvempaa kuin meidän kiinteähintainen sähkömme. Syy selvisi Talouselämästä: venäläiset ovat lomalla ja Suomeen on saatavilla halpaa sähköä Venäjältä. Täytyy ehkä vielä pohtia, onko pörssisähkö sittenkään paras tapa vähentää sähkönkulutuksen päästöjä.

Toukokuun päästösäästöt

Kesäkuu on jo pitkällä, joten taitaa olla toukokuun päästösäästöjen aika. Pyöräilyn lasken toukokuussa jo normaalitoiminnaksi, joten liikkumisen suhteen ei päästösäästöjä syntynyt. Olin lisäksi viikon työreissulla, mikä hieman vaikeutti päästösäästöjen hankintaan. Työmatkan lennot, muu liikkuminen ja hotelliyöpyminen menevät työpaikan päästöihin, mutta ilman normaaleja arkirutiineja tuntui haastavalta saada laskettavia säästöjä aikaan. Söin reisulla kuitenkin pääasiassa kasvisruokaa, koska liharuuat olivat hieman epäilyttäviä.

Syömiseen kiinniitin Toukokuussa enemmän huomiota ja söin naudanlihaa vain kerran eli yhteensä 150 g. Normaalisti arvioisin syöväni 300 g naudanlihaa viikossa, joten tästä syntyy päästösäästöä 20 kg CO2. (Tietysti söin naudanlihan tilalla jotain muuta, josta myös aiheutuu päästöjä, mutta en laskenut niitä tähän.)

Söin muutenkin alkuvuotta kasvispainotteisemmin, mutta kuitenkin myös kanaa, kalaa (lohta) ja jonkin verran possua. Maitotuotteiden kulutus ehkä vähän kasvoi ainakin viime kuuhun verrattuna (koska jäätelökausi), mutta toisaalta jos verrataan taas viime vuoden toukokuuhun, niin luulen että jäätelöä tuli syötyä kuitenkin vähemmän. Jäätelön hiilidioksidipäästöt pitääkin selvittää seuraavaksi. Täytyisi muistaa pitää ruokapäiväkirjaa, niin olisi helpompi laskea ruuan päästöt.

vegetables-760860_1280
kuva: pixabay.com

Aamupalalla söin työreissussa leipää juustolla ja kotonakin tuli syötyä juustoleipää enemmän kuin tuorepuuroa, joten aamupalan päästösäästöjä tuli toukokuussa vähemmän. Tuorepuuroa söin ehkä kymmenenä aamuna, joten säästöt 3,4 kg CO2.

Vaatteita en ostanut toukokuussa muuta kuin uudet sandaalit, jotka maksoivat 65 euroa. Sandaaleja olin etsinyt jo useamman kesän, joten ainakaan ei ollut heräteostos. Viime vuoden toukokuussa shoppailin 253 eurolla (aika moinen määrä taas), joten päästösäästöä kertyy 93,6 kg CO2.

Yhteensä toukokuun päästösäästöt olivat 117 kg CO2 ja jälleen kerran suurin osa tulee siitä, että ostin vaatteita vähemmän kuin viime toukokuussa.

Huhtikuun päästösäästöt

Seuraavaksi vuorossa huhtikuun päästösäästöt. Huhtikuussa pyöräilypäiviä kertyi 18 eli enemmän kuin maaliskuussa. Siltä osin päästösäästöt ovat siis 42 kg CO2. Aamupalan korvasin huhtikuussakin useimpina työaamuina tuorepuurolla. En ihan niin usein kuin maaliskuussa, mutta arviolta 15 päivänä eli päästösäästöä 5 kg CO2.

Lihaa en syönyt normaalia vähempää, joten ruoan suhteen en voi aamupalan lisäksi oikein muita päästösäästöjä laskea. Tämän suhteen täytyy nyt toukokuussa tsempata, koska muita päästösäästöjä on vaikea saada, kun toukokuu on jo normaali pyöräilykuukausi (pyöräilin siis viime vuonnakin) ja lämmityskin on jo pois päältä.

Vaatteita ostin 80 eurolla (kaksi paitaa, housut ja huivin), mikä on kuitenkin vähemmän kuin viime vuoden huhtikuussa, jolloin tuhlasin vaatteisiin 310 euroa. Aikamoinen määrä tuo viime vuotinen. Se sisälsi kyllä kahdet kengät, mutta muuten ei mitään merkittävästi kalliimpaan eli suuri summa johtuu vain suuresta määrästä halpoja vaatteita. Päästösäästöä kertyy siis 230 € x 0,49 kg/€ = 112,7 kg CO2.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Kävin Tampereella junalla auton sijaan. Jos liikutaan puolisoni kanssa yhdessä niin silloin käytetään pidemmillä matkoilla yleensä autoa, mutta yksin olen yrittänyt pysytellä junissa ja busseissa, vaikka niiden hinnat ilman opiskelija-alennusta kyllä hirvittävät. Ostin liput onneksi sen verran ajoissa, ettei ihan täyttä hintaa tarvinnut maksaa, enemmän kuin bensat kuitenkin. Jos hinta kirpaisi, niin nyt ainakin vähän hymyilyttää kun autolla päästöt olisivat olleet 2 x 180 km x 0,150 kg CO2/km = 54 kg CO2.

Junalla matkustaminen lasketaan yleensä päästöttömäksi, koska junat kulkevat pääasiassa sähköllä, joka VR:n mukaan tuotetaan vesivoimalla. Ilmastodieetti antaa päästökertoimeksi 1,3 g/hlökm eli tällä perusteella Tampereen reissuni päästöt olisivat 468 g eli 0,468 kg CO2. Minut haettiin juna-asemalta, joten siitä aiheutui päästöjä 2,1 kg. Bussillakin matkustin pätkän; päästöt 0,95 kg. Koko matkan päästö säästö siis 54 kg – 0,468 kg – 2,1 kg – 0, 95 kg = 50,5 kg CO2.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Ostin myös ympäristömerkittyjä tiskikonetabletteja, vaikka ympäristömerkitsemättömät olivat tarjouksessa. Jotenkin itse helposti sorrun siihen että vaikka muuten ajattelisin kaupassa ympäristöasioita, niin tarjoukset menevät kuitenkin helposti niiden ohi. En osaa kyllä sanoa paljonko tästä tulee päästösäästöä, mutta toivottavasti jonkin verran kuitenkin.

Vappu ei mennyt ihan omien ohjeideni mukaan ja unohdin liesituulettimen päälle vappurientoihin lähtiessäni ja se pauhasi kahdeksan tuntia turhaan. Alumiinisia tölkkejä meni myös muutama sekajätteeseen, vaikka tiedän että ne aiheuttavat ongelmia Vantaan jätevoimalassa. Töistä usein kannan jogurttipurkkien kannet kotiin metallinkeräykseen, mutta tölkkejä en lähtenyt raahaamaan. Täytenä jaksoin niitä kuitenkin kanniskella.. Mitään en kuitenkaan heitellyt kaduille tai luontoon.

Yhteensä päästösäästöt huhtikuun osalta olivat 210,2 kg CO2. Parempi kuin maaliskuussa, mutta johtuu lähinnä siitä, että olen viime vuoden huhtikuussa ollut oikein kunnon tuhlaaja ja hiilidioksidin päästäjä.

Onko pyöräily päästötöntä?

Pyöräily ei aiheuta suoria hiilidioksidipäästöjä ja siksi esim. Reittiopas ja Ilmastodieetti laskevat pyöräilyn päästöiksi nolla. Pyörän ja varusteiden valmistaminen aiheuttavat jonkin verran päästöjä, mutta pyörän käyttöikä on oletettavasti monia vuosia, joten päästöt per vuosi tai kilometri ovat hyvin pienet.

Pyöräkään ei kuitenkaan kulje itsestään, vaan tarvitaan polttoainetta eli ruokaa. Ja kuten aiemmista postauksistani on selvinnyt, ei ole ilmaston kannalta ihan sama mitä sinne suuhunsa laittaa. Laskin Hesarin työmatkaliikuntalaskurilla, että kulutan viikossa noin 1600 kcal eli päivässä edestakaisella matkalla 320 kcal. Jos en siis halua laihtua (täysin hypoteettinen ajatus), minun täytyisi syödä työpäivinä 320 kcal ekstraa normaaliin verrattuna.

Kuva: pixabay.com
Kuva: pixabay.com

Jos korvaan pyöräilyllä kulutetut kalorit naudan jauhelihapihveillä, minun täytyy syödä viikossa 700 g jauhelihaa (rasvaa 17 %), jonka päästöt ovat 13,3 kg CO2 eli päivässä 2,66 kg CO2. Jos menisin autolla töihin päästöt olisivat 2,4 kg CO2 päivässä eli tässä tapauksessa pyöräily aiheuttaisi enemmän päästöjä kuin autoilu. Olettaen siis että autolla ajaessani en söisi samaa määrää jauhelihaa.

Entäs porkkanat, paljonko niitä pitää syödä, että saa pyöräilyn aiheuttaman energiavajeen täytettyä? Melkein kilo päivässä. Porkkanoiden hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin niin minimaalisen pienet 0,1 kg CO2/kg porkkanoita, että viisi kiloa porkkanoita viikossa olisi varsin ekotehokas keino tuottaa pyöräilyn vaatima energia. Suositeltu puoli kiloa kasviksia päivässä tulisi tällä kuitattua helposti.

Kuva: pixabay.com
Kuva: pixabay.com

Itselleni ehkä se mieluisin polttoaine olisi suklaa, kuten vanhasta ruokapäiväkirjastani voi varmaan todeta. Suklaassa on paljon energiaa, joten sitä ei tarvitse syödä kuin 300 g viikossa eli 60 g päivässä. Pääsiäisen päästöpostauksessa selvitin maitosuklaan hiilidioksidipäästöiksi 2,74 kg CO2/kg. 60 g suklaata tuottaa siis 0,16 kg CO2 päivässä ja 0,82 kg CO2 viikossa. Ei siis ihan pärjää porkkanoille, muttei kovin paha ainakaan autoiluun verrattuna.

Kuva: pixabay.com
Kuva: pixabay.com

Suurella osalla meistä suomalaisista tilanne on kuitenkin se, ettei kulutettuja kaloreita tarvitsisi korvata millään. Itsekin olen ylipainon kynnyksellä, joten yritän ainakin tietoisesti olla korvaamatta työmatkapyöräilyllä kulutettua energiaa. Jos tällaisia ongelmia ei ole, niin ei varmaan haittaa vaikka kulutetun energian korvaisi suklaalla. Suklaan kysyntä tosin on kasvussa ja huolena on että se loppuu, joten siinä mielessä ei kuitenkaan se kestävin vaihtoehto. Hedelmät ja vihannekset ovat kuitenkin varmaan se terveellisin ja ympäristönkin kannalta paras vaihtoehto.

Jauhelihan ja porkkanoiden energiasisällöt ja CO2-päästöt ovat peräisin Foodweb-palvelusta.

Pääsiäisen CO2 quota

Yksittäisellä juhlapyhällä tuskin on kovin suurta vaikutusta hiilidioksidipäästöihin vuositasolla, varsinkaan kun vietin pääsiäistä tällä kertaa ihan kotimaassa. Autolla tuli kyllä ajettua jonkin verran tai noin 400 km, mutta matkustajiakin oli neljä joten oma osuuteni päästöistä on siis 100 km:n päästöt eli 0,150 kg/km x 100 km = 15 kg CO2.

Pääsiäisenä söin lihaa normaaliviikonloppua enemmän: mm. lammasta, ankkaa ja Big Macin. Toisaalta kuitenkin lisukkeena on ollut perunaa pastan ja riisin sijaan.

Pääsiäisenä tulee varmasti myös paljon ruokahävikkiä. Ainakin sillä perusteella millaiset määrät näin ruokaa ihmisten ostoskärryissä keskiviikkona, torstaina ja lauantaina. Meilläkin ruokaa jäi yli, mutta ylijäämää on tarkoitus syödä nyt kuluvalla viikolla ja leivät laitoin pakastimeen. Esimerkiksi ankka- tai lohisalaatti kuulostaa varsin herkulliselta. Ainakaan vielä ei ole mennyt mitään roskiin.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Ostin pääsiäiseksi kolme kimppua tulppaaneita (yhteensä 21 tulppaania), kotimaista kasvihuonetuotantoa olettaisin. How bad are bananas? -kirjan mukaan yhden kasvihuoneessa kasvatetun leikkoruusun hiilidioksipäästöt ovat 2,1 kg. Jos tätä samaa lukua käyttää tulppaaneihini, päästöt ovat 44,1 kg. En ole mikään viherpeukalo, enkä tiedä ovatko ruusut ja tulppaanit verrattavissa toisiinsa (esim. kasvuaika).  Joka tapauksessa yksikin kimppu olisi varmaan riittänyt.

Suklaata olen ahminut kaksin käsin. Yllätysmunat jätin kuitenkin ostamatta ja hankin suklaani yllätyksettömässä muodossa. Suklaassa ajattelisi helposti kaukaa tulevien kaakaopapujen olevan suurin päästölähde, mutta yllättäen se onkin maitosuklaan sisältämä maitojauhe. Yksi tutkimus suklaan ympäristövaikutuksista löytyy täältä. Tämän tutkimuksen mukaan maitosuklaan hiilidioksidipäästöt olisivat 2,76 CO2/kg. Söin suklaata varmaan reilu puolikiloa, joten päästömielessä ei mitään kovin suurta.

Suklaaseen tai enemmänkin niihin kaakaopapuihin liittyy kuitenkin eettisiä ongelmia, kuten lapsityövoima ja huonot työolot. Alkuviikosta ehdin jo ostaa suklaata sen enempää ajattelematta, mutta Hesarin artikkelin luettuani, kävin hakemassa Lidlistä UTZ-sertifioituja suklaamunia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ostin myös Punnitse & Säästä-kaupasta kokeeksi maidottoman ja sokerittoman suklaamunan. Se oli melko kallis (normaalihinta 6 euroa, 30 %:n alennuksen jälkeen reilut 4 euroa). Maku ei kyllä minua vakuuttanut, aika pahvinen, en tiedä johtuiko sokerittomuudesta vai soijamaidosta. Tulipahan kokeiltua, mutta jatkossa mieluummin vähennän suklaan kulutustani, kuin siirryn soijamaidosta tehtyyn suklaaseen. En edes tiedä oliko tämän munan päästöt pienemmät kuin perinteisen suklaamunan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suklaamunien foliokääreet kuuluvat muuten metallin keräykseen.