Ekotehokkaat viilennysvinkit

Ekoblogissa myös postausten kierrättäminen on sallittua. Tässä taas ajankohtaisia viilennysvinkkejä muutaman vuoden takaa.

my CO2 quota

Olen palannut lomalta arkeen jo pari päivää sitten, joten jos tämän bloginkin saisi taas rullaamaan. Loman päästöistä on tulossa postausta, kunhan saan ne ensin laskettua.

Oma lomani ei ollut kovin lämmin, vaikken sitä Suomessa viettänytkään. Sääennusteiden mukaan kaivatut helteet olisivat kuitenkin tulossa vihdoin Suomeen. Helle on yleensä kiva juttu muutaman päivän, mutta sitten se alkaa jo tuntua tukalalta. Täytyy myöntää, että olen vähän sellainen säästä valittaja; aina on liian kylmä tai kuuma ja mikään ei kelpaa.

kuva: pixabay.com kuva: pixabay.com

Viilennykseen on omat niksinsä ja yleisin viilennysvirhe on varmasti ikkunoiden avaaminen. Jos aurinko paistaa täydeltä taivaalta, niin ikkunat kannattaa pitää päivällä kiinni ja avata ne vasta yöksi. Verhot tai sälekaihtimet kannattaa myös pitää auringon puolella kiinni. Ihan ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, ettei lämmitys ole jäänyt päälle.

Turhia sähkölaitteita ei kannata pitää seinässä muutenkaan, mutta erityisesti kuumalla ilmalla kannattaa välttää kaikkien lämpöä tuottavien laitteiden pitämistä päällä turhaan. Pakastimet ja jääkaapit tuottavat paljon lämpöä ympäristöönsä…

View original post 232 more words

Kausiruokaa: sitruunaparsapasta

Taisin luvata postauksen kasvaneesta sähkönkulutuksesta, mutta se ei ollutkaan niin helposti selvitettävissä kuin luulin, joten täytyy tehdä vielä vähän mittauksia. Nyt olisi myös jo Päästöttömämpi elämä -postaussarjan uuden osan aika, mutta valitettavasti sekin joutuu odottamaan vielä hetken muiden kiireiden takia. Luonnoksista sen sijaan löytyi resepti, joka on sopivasti tällä hetkellä ajankohtainen, joten se sopii hyvin tähän väliin.

Parsakausi on käsillä ja sitruunatkin ovat kauden kasviksia, joten ne ovat edullisia ja ekologisia. Tein niistä sitruunaparsapastaa, josta tuli vahingossa vegaaninen, koska unohdin ostaa parmesaania. Pasta oli kuitenkin hyvää myös ilman juustoa.

Ohje on kahdelle.

1 sitruuna
1 nippu parsaa
200 g spagettia (tai muuta pastaa)
2 valkosipulinkynttä
3 rkl öljyä
Suolaa ja pippuria

Leikkaa parsat paloiksi ja keitä niitä suolalla maustetussa vedessä noin 5 minuuttia. Ongi parsat pois vedestä ja siirrä ne kylmälle pannulle. Keitä spagetti pakkauksen ohjeen mukaan parsojen keitinvedessä. Lisää pannulle pilkotut valkosipulit, puristettu sitruunamehu ja öljy (käännä levy päälle vasta tässä vaiheessa, muuten tuloksena voi olla räskyvä öljy ja sotkuinen keittiö) ja kypsennä niitä sillä aikaa kun pasta kiehuu. Kaada spagetista vesi pois ja sekoita parsan kanssa ja lisää pippuria.

sitruunaparsapasta.JPG

Sosekeittojen salaisuudet

Sosekeitot ovat helppo ja nopea arkiruoka ja niistä voi tehdä lukemattomia erilaisia variaatioita. Sosekeittoihin on myös helppo käyttää kaikenlaisia jääkaappiin unohtuneita vihannesten loppuja tai esim. pitsasta tai tortilloista ylijäänyttä tomaatti- tai salsakastiketta. Kokosin tähän postaukseen omat vinkkini, miten tehdä erilaisia sosekeittoja.

Kahden hengen annokseen laitan yleensä yhteensä 500-600 grammaa yhtä tai useampaa kasvista ja lisäksi vielä yhden sipulin. Myös valkosipuli toimii hyvin useimmissa keitoissa. Keiton valmistus alkaakin yleensä sillä, että pilkon sipulin ja kuullotan sitä kattilassa öljyssä sillä aikaa, kun pilkon muut kasvikset. Myös pakastevihanneksia tai valmiita kasvissoseita voi käyttää. Kun olen pilkkonut valitsemani kasvikset laitan myös ne kattilaan ja kaadan joukkoon noin 0,5 litraa vedenkeittimellä kiehautettua vettä. Tässä vaiheessa lisään myös ripauksen suolaa. Keittoaika riippuu kasviksista, mutta yleensä 15-20 minuttia riittää. Porkkanat tai punajuuret vaativat usein pidemmän keittoajan. Jos haluaa keitosta täysin sileää, kannattaa kasviksia keittää kunnes ne ovat kunnolla pehmenneet.

kasvissosekeitto.JPG
Yleensä käytän ihan tavallista tuorejuustoa, mutta joskus kun tuota kuvassanäkyvää ruoka-fraichea on tarjouksessa, niin ostan sitä.

Kun kasvikset ovat pehmenneet ja valmiita soseutettaviksi, kannattaa kaataa osa keitinvedestä erilliseen kulhoon (tästä voi lisätä nestettä tarvittaessa, jos keitto on liian paksua, mutta nestettä on hankala poistaa kun keitto on jo soseutettu). Seuraavaksi laitan joukkoon noin 100 g tuorejuustoa tai 2 dl maustettua kaurakermaa. Sitten keitto sauvasekoittimella sileäksi ja valmista tuli.

Alla muutamia suosikkiyhdistelmiäni:

Bataatti-tomaattisose-chilikaurakerma
Bataatti-maustamaton kaurakerma
Porkkana-inkivääri-maustamaton kaurakerma
Parsakaali-yrttikaurakerma
Parsakaali-pakasteherne-piparjuuri- tai wasabituorejuusto
Kukkakaali-kanttarellituorejuusto
Palsternakka-piparjuurituorejuusto
Punajuuri-porkkana-omena-valkosipulituorejuusto tai maustamaton kaurakerma ja valkosipulia

Täältä löytyy resepti tomaattiseen bataatti-kookoskeittoon ja täältä tomaatti-linssikeittoon.

Keiton päälle ripottelen usein ”krutongeiksi” Verson härkäpapuroueseosta tai auringonkukansiemeniä. Jos kaipaan isompaa proteiinilisää, niin laitan keittoon käyttövalmiita linssejä tai kikherneitä (esim. GoGreen). Ne voi lisätä joko ennen tai jälkeen soseutuksen. Keiton kanssa maistuu myös tuore leipä ja osan tuorejuustosta voikin säästää leivän päälliseksi.

Mikä on sinun suosikki kasvissosekeittosi?

 Parsakaalisosekeitto.JPG

Joulukalenterin 24. luukku

my CO2 quota

joulukalenteri24.jpg

Viimeistä luukkua joulukalenterista viedään. Jouluaattona ajattelin muistuttaa, että kierrättäminen kuuluu myös jouluun.

Metallinkeräys: tuikkukipot, joululaatikoiden alumiinirasiat, metalliset kannet, pullonkorkit

Pahvinkeräys: tyhjät suklaarasiat ja muut pahvipakkaukset, ruskea lahjapaperi

Energia- tai sekajäte: värjätyt joululahjapaperit, lahjanaru, muovipakkaukset

Lisäys vuodelle 2016:  Nykyään myös muovin voi kierrättää. Katso lähin kierrätyspiste täältä.

Ruokajätettä ei toivottavasti synny, mutta jos jotain ruokajätettä jostain syystä pääsee syntymään, niin sen osoite on biojäte. 19. päivän joulukalenteripostauksesta löytyy vinkkejä joulun ruokahävikin vähentämiseen.

Kinkun rasvaa ei saa kaataa viemäriin. Sen voi hyydyttää ja laittaa biojätteeseen tai muovirasiassa (esim. tyhjässä jäätelorasiassa) energia- tai sekajätteeseen. Sille voi keksiä myös jatkokäyttöä ruuanlaitossa, esim. kastikkeen tai keiton valmistuksessa.

Lisäys vuodelle 2016: Kinkun rasvan voi viedä tänä vuonna keräykseen, jolloin siitä tehdään uusiutuvaa dieseliä. Lue ohjeet täältä.

Lisää kierrätys- ja lajitteluvinkkejä voit lukea HSY:n ja Yhteishyvän sivuilta.

Lopuksi vielä oikein hyvää joulua kaikille blogini lukijoille!

View original post

Blogger Recognition Award

Sain Mielekäs miellekartta blogin kirjoittajalta Blogger Recognition Award-tunnustuksen; kiitos vielä tunnustuksesta!

bloggerrec_award.jpg

Sain vastattavakseni muutaman bloggaamiseen liittyvän kysymyksen.

Kuinka aloitin bloggaamisen?

Idea tämän blogin perustamiseen syntyi joskus vuoden 2014 syksyllä. Pohdin blogin perustamista ehkä turhankin kauan. Reilu vuosi sitten helmikuussa päätin kuitenkin, että nyt aloitan, vaikkei ”blogisuunnitelma” ollutkaan loppuun asti hiottu. Blogin aihepiiri on ollut minulle aina tärkeä, mutta kuten ihan ensimmäisessä postauksessani kirjoitin, kiinostus oli laskenut ja olin muuttunut välinpitämätömäksi ympäristöasioiden suhteen. Myös auton hankinta sai minut ajattelmaan, että jotain pitäisi tehdä. Tässä reilun vuoden aikana on ollut kiva huomata, että blogi kannustaa minua tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja, vaikka en joka asiaa tänne raportoikaan.

Ohjeita aloitteleville bloggaajille:

En tiedä olenko kovin hyvä antamaan ohjeita bloggaamisesta, koska kaikille kolmelle blogilleni, joita olen joskus kirjottanut, on yhteistä se, etteivät ne ole olleet kovinkaan suosittuja. Toisaalta blogini ovat kuitenkin olleet aika pitkäikäisiä; tämä reilun vuodenikäinen on silti edelleen nuorin. Kannattaa siis olla kärsiväliinen, vaikka blogilla ei heti olisi paljon lukijoita. Blogiin alkaa tulla liikennettä esim. Googlen kautta vasta, kun siinä on enemmän postauksia. Jonkinlaista hakukoneoptimointia voi myös yrittää, esim. kuvien nimeämisessä. Blogi kannattaa myös ilmoittaa eri blogilistoihin, kuten Bloglovin, Blogipolku ja Blogit.fi. Facebookista ja Instagramista en ole huomannut saaneeni lisää lukijoita, mutta molemmista olen saanut useita postaus- ja ruokaideoita.

Blogia voi aluksi kirjoittaa ihan itsekseen ja julkaista blogi vasta muutaman postauksen jälkeen, niin näkee paremmin onko blogin pitäminen oma juttu. Alussa ei kannata rajata blogin aihetta liian tarkkaan, koska oma tyyli ja kiinnostavat aiheet muokkautuvat ajan kanssa. Jokin punainen lanka blogilla on silti mielestäni hyvä olla. Säännöllinen kirjoittaminen on myös tärkeää varsinkin aluksi, eikä ainakaan ilmoittamatta kannata kadota kuukausiksi. Itse en tällä hetkellä pysty toivomaani postaustahtiin, joka olisi kerran viikossa, mutta yritän silti, ettei postausten väli venyisi kovin moneksi viikoksi. Lisäksi koitan olla stressaamasta liikaa blogista, koska silloin bloggaaminen muuttuu helposti kivasta harrastuksesta pakkopullaksi. Postausaiheita kannattaa myös kirjoittaa ylös, koska ideoita postauksiin voi tulla ihan missä vain.

En valitettavasti keksinyt kymmentä bloggaajaa palkinnonsaajiksi, mutta neljä kuitenkin. Lisäksi annan tunnustuksen mielelläni myös Mielekäs miellekartta-blogille, mutta uudestaan ei tarvitse kysymyksiin vastata.

Ekojalanjäljillä
Luomulaakso
Arkijärki
Sopivasti

Ohjeet palkinnonsaajalle:
1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen
2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi

Uudenvuoden lupauksia

Minulla ei ole yleensä tapana tehdä uudenvuoden lupauksia, mutta välillä tykkään haaveilla asioista, joita voisi vuoden aikana tapahtua. Viime vuotisista haaveista tämä blogi taitaa tosin olla ainoa toteutunut haave. Senkin sain tosin aloitettua myöhemmin kuin olin suunnitellut, eikä postaustahtikaan ole ollut sitä mitä alussa ajattelin. Joulukuussa otin kyllä pienen loppukirin. Koitan siis olla lupaamasta tai haaveilemasta mitään liian suuria.

2016.jpg
kuva: pixabay.com

En vielä tiedä toteutuiko viime vuodeksi asettamani 1500 kg:n hiilidioksidipäästövähennys ja sen laskemiseen menee varmaan vielä hetki, koska en kevään jälkeen jaksanut/ehtinyt tehdä kuukausittaisia päästövähennyspostauksia. Täytyy myös tehdä Ilmastodieetti uudestaan. Aion joka tapauksessa jatkaa päästöjeni pienentämistä tänäkin vuonna.

Käytännön ilmastotekojen lisäksi aioin opiskella lisää aiheeseen liittyen. Erityisesti sähköntuotantoon haluan perehtyä tarkemmin. Lukulistalla on myös joululahjaksi saamani Naomi Kleinin kirja This Changes Everything (Tämä muuttaa kaiken).

Uudenvuoden lupauksena voi myös tehdä ilmastolupauksen ja luvata vähentää hiilidioksidipäästöjään vähintään puolella kymmenen vuoden aikana.

Joulukalenteri 17. luukku

joulukalenteri17.jpg

Vaihda kasvihuonevihannekset kurkku, tomaatti ja salaatti kotimaisiin juureksiin, esim. porkkana- tai kaaliraasteeseen. Ne saattavat olla monelle kouluruokailun kammotus, mutta söin itse niitä eilen pitkästä aikaa ja molemmathan olivat oikeastaan aika hyviä.

Vihannekset tarvitsevat kasvaakseen lämpöä ja valoa, joita meillä ei kumpaakaan ole tarjolla tällä hetkellä Suomessa. Kasvihuoneiden lämmittäminen ja valaiseminen kuluttaa paljon energiaa. Pieniä tekoja sivun mukaan yhden talvella kasvaneen kasvihuonekurkun kasvattamisesta aiheutuu päästöjä saman verran kuin 9 km:n autoilusta.

Jos porkkanan ja kaalin lisäksi kaipaat muita vinkkejä sesonkikasviksista, niin kannattaa tutustua Satokausikalenteriin tai Kausiruokaa herkuttelijoille tai ilmastonystäville -kirjaan.

Loman päästöt 2/2

Totesin jo lentämisestä aiheutuvan ylivoimaisesti eniten päästöjä lomalla, mutta ei muu lomailukaan ihan päästötöntä ole.

Deutsche Bahnin sivuilta löytyy laskuri, jolla voi laskea junamatkansa päästöt. (Laita lähtöpaikka ja määränpää, paina Suchen ja sen jälkeen UmweltMobilCheck, niin näet päästöt.) Junapäästöjen lisäksi sivu ilmoittaa myös vastaavan matkan päästöt autolla ja lentokoneella. Alla listatuna reittimme päästöt. Otin autoulun päästöt tähän myös mukaan vertailun vuoksi.

                                        juna kg/CO2      auto kg/CO2
Zürich-Scharnitz                  1,8                      45,3
Scharnitz-Kempten             8,2                      20,1
Kempten-München           10,8                      20,3
München-Nürnberg           9,0                       27,3
Nürnberg-Passau                8,2                       35,8
Passau-Linz                          1,3                        20,1
Linz-Altmünster                0,72                       12,2
Altmünster-Obertraun     0,61                         9,1
Obertraun-Altmünster     0,61                         9,1
Altmünster-Wien               2,0                        39,1

Yhteensä siis päästöt junalla 42,63 kg CO2 ja vastaavat päästöt autolla 219,3 kg CO2. Autossa tosin vain yhden henkilön päästöt, ja kun oltiin puolison kanssa kahdestaan liikkeellä, niin jos oltaisiim kuljettu autolla, niin luvun voi jakaa kahdella, niin saadaan yhden henkilön päästöt (jonkin verran kulutus varmaan kasvaa kahdella matkustajalla, muttei kovin merkittävästi). Joka tapauksessa päästösäästöä kertyy junalla yli puolet autoiluun verrattuna, vaikka autossa olisi kaksi matkustajaa.

Majoituksen suhteen edullisempi on yleensä ekologisempi, joten hostelli tai leirintäalue on hotellia ekologisempi vaihtoehto. Yövyimme kuitenkin hotelleissa, muttei missään viiden tähdän versioissa. Parissa paikkaa meillä oli neljän tähden hotelli, mutta yleisimmin kolmen tähden. Ilmastodieetissä majoituksen päästöt laskettiin niiden hintojen mukaan kertoimella 0,29 kg CO2/€. Meillä majoituksen keskihinta oli 90 € eli päästöjä tästä kertyisi 26,1 kg per yö. Olimme reissussa 14 yötä eli päästöjä tuli kahdelta henkilöltä 365,4 kg ja yhden hengen päästöt olivat 182,7 kg CO2.

Interrail

Ruuan päästöjen luulisin olevan samaa luokkaa kuin kotimaassakin, joten niitä en laskenut. Vähän enemmän tuli ehkä syötyä lihaa, koska Saksa ja Itävalta eivät ole kasvisruuasta tunnettuja. Kasvis ja jopa vegaanisiakin vaihtoehtoja oli kuitenkin jonkin verran saatavilla.

Muita päästöjä aiheuttavia aktiviteetteja olivat mm. kaapelihissillä Alpeilla tehty matka, pieni risteily Tonavalla ja museossa käynti. Näiden päästöistä minulla ei kuitenkaan ole tietoa. Ostoksiakin kertyi yllättävän paljon, vaikka olisi luullut, ettei pieneen rinkkaani olisi mahtunut juuri ylimääräistä. Vaatteita ostin noin sadalla eurolla, joten ilmastodieetin 0,49 kg CO2/€ kertoimella se tekee 49 kg CO2. Osan vaatteista ostin, koska tarvitsin niitä matkalla, osa taas oli sellaisia muuten vaan tehtyjä heräteostoksia, jotka olisin mahdollisesti tehnyt Suomessakin.

Päästöttömiä tai vähäpäästöisiä aktiviteetteja matkalla olivat puolestaan vaeltaminen ja pyöräily Alpeilla ja kaupungeissa kiertely kävellen. Voisi kuvitella, että interraililla istutaan vain junassa, mutta kävelyäkin tulee yllävän paljon, askelmittarini mukaan joka päivä vähintään 20 000 askelta ja useimmiten enemmän.

Yhteenlaskettuna junamatkustuksen, majoituksen, ostosten ja lentämisen päästöt olisivat siis 42,63 kg CO2 + 182,7 kg CO2 + 49 kg CO2 + 800 kg CO2 (edellisestä postauksesta) = 1074,33 kg CO2.

Tuliko päästöjä siis paljon vai vähän? Riippuu tietysti mihin vertaa. Mainitsinkin jo ennen lomaa, että kotona tai kotimaassa lomailuun verrattuna päästöjä tulee enemmän. Toisaalta jos verrataan, vaikka New Yorkiin, niin jo yhdensuuntainen lento aiheuttaa enemmän päästöjä.

Ekotehokkaat viilennysvinkit

Olen palannut lomalta arkeen jo pari päivää sitten, joten jos tämän bloginkin saisi taas rullaamaan. Loman päästöistä on tulossa postausta, kunhan saan ne ensin laskettua.

Oma lomani ei ollut kovin lämmin, vaikken sitä Suomessa viettänytkään. Sääennusteiden mukaan kaivatut helteet olisivat kuitenkin tulossa vihdoin Suomeen. Helle on yleensä kiva juttu muutaman päivän, mutta sitten se alkaa jo tuntua tukalalta. Täytyy myöntää, että olen vähän sellainen säästä valittaja; aina on liian kylmä tai kuuma ja mikään ei kelpaa.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Viilennykseen on omat niksinsä ja yleisin viilennysvirhe on varmasti ikkunoiden avaaminen. Jos aurinko paistaa täydeltä taivaalta, niin ikkunat kannattaa pitää päivällä kiinni ja avata ne vasta yöksi. Verhot tai sälekaihtimet kannattaa myös pitää auringon puolella kiinni. Ihan ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, ettei lämmitys ole jäänyt päälle.

Turhia sähkölaitteita ei kannata pitää seinässä muutenkaan, mutta erityisesti kuumalla ilmalla kannattaa välttää kaikkien lämpöä tuottavien laitteiden pitämistä päällä turhaan. Pakastimet ja jääkaapit tuottavat paljon lämpöä ympäristöönsä ja niiden sähkönkulutuskasvaa kuumalla ilmalla. Pitkään sulattamatta ollut pakastin lisää kulutusta entisestään (kuten testasin täällä).

Valaistusta ei kesällä ainakaan päiväsaikaan yleensä tarvita, mutta jos tarvitaan niin kannattaa suosia LED-lamppuja tai muita energiatehokaita lamppuja. Esimerkiksi halogeenispottivalojen lämmön voi tuntea jo kaukaa, varsinkin jos niitä on useampia.

Ruuanlaitossa kannattaa välttää uunia ja hellaa ja käyttää mieluummin mikroa tai syödä vaikka salaattia. Oikein kuumalla minun ei edes tee mieli syödä lämmintä ruokaa, vaan salaatti on mieluisampi vaihtoehto muutenkin.

Jos tarvitset tuuletinta, valitse energiatehokas vaihtoehto ja käytä sitä vain kotona ollessasi. Yksinään tyhjässä huoneessa pyörivästä tuuletimesta ei ole mitään hyötyä, vaan se vain kuluttaa turhaan sähköä. Tuuletin kyllä saa ilman liikkeelle, mutta se ei varsinaisesti viilennä ilmaa. Vaikutus on sama kuin silloin, kun sen laittaa päällä vasta kun tulee kotiin. Viime kesänä Iltasanomissa oli vinkki laittaa tuuletin illalla puhaltamaan lämmintä ilmaa ikkunasta ulospäin, joilloin kylmä ilma pääsee paremmin sisälle.

Viilentämiseen löytyy myös tuulettimia kehittyneempiä (ja enemmän sähköäkuluttavia) ilmastointikoneita, jotka poistavat kuumaa ilmaan ja puhaltavat viileää ilmaa tilalle. Myös ilmalämpöpumppujen suosio kasvaa ja varsinkin uusissa taloissa ne ovat yleisiä, mutta sellaisen voi asentaa myös vanhempaan taloon. Lämpöpumppuahan voi käyttää myös talvella lämmittämiseen.

Ilmastointikoneita ei kannata käyttää liialliseen jäähdyttämiseen. Jos talvella ei tarvitse tarjeta sisällä t-paidassa, niin kesällä ei tarvitse olla sisällä niin viileää, että tarvitsee pitkähihaista. Yleensä varsinkin toimistoja viilennetään ihan liikaa ja sisällä saa palella.

Lisää energiatehokkaita viilennysvinkkejä ja mm. viilennyslaitteiden kulutustietoja löytyy Motivan sivuilta.

Lomalle

Vihdoin kesäloma! Ekologisinta olisi tietysti lomailla kotona tai edes Suomessa, mutta omaan lomaani kuuluu tällä kertaa epäekoilua mm. lennot keski-Eurooppaan. Samoin kun säästän rahaa lomaa varten, säästän mielelläni myös päästöjä arkena, koska lomalla niitä aiheutuu usein enemmän. Sikailemaan en ajatellut silti alkaa, enkä halua aiheuttaa enempää päästöjä kuin on pakko. Noudatan mahdollisuuksien mukaan samoja ruokailu-, liikkumis- ja kierrätystottumuksia kuin kotonakin.

flower-276012_1280
kuva: pixabay.com

Blogi jää loman ajaksi tauolle, mutta Instagramiin päivittelen lomakuvia mahdollisuuksien mukaan. Blogiloman aikana kannattaa myös tutustua Chalmersin yliopiston ilmaiseen verkkokurssiin ”Sustainability in Everyday Life”, josta jo vinkkasinkin Facebookissa. Kurssi alkoi maanantaina ja ensimmäisenä teemana on energia. Kovin pitkälle en ehtinyt videoita vielä katsella, mutta vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta ja hyödylliseltä kurssilta.