Pyykkikoneen eri pesuohjelmien sähkönkulutus

Olen äitiyslomaillut jo useamman viikon, mutta yhtään postausta ei ole ilmestynyt. Ihan pelkästään en ole laiskotellut, vaan tämä postaus on vienyt enemmän aikaa kuin osasin kuvitella. Olen kirjoittanut tätä jo useamman viikon (en nyt kokopäiväisesti tietenkään). Olen tehnyt myös kaikkea muuta kuten siivonnut ja pessyt pyykkiä ja yllättävän nopeasti sitä laiskistuukin, kun tuntuu, että kaiken voi siirtää seuraavaan päivään.

Olen useampaan kertaan harmitellut täällä blogissa, ettei sähkönkulutusmittarini taivu tarpeeksi tarkkaan seurantaan. Viime kesälomareissulla mies löysi kuitenkin Saksasta dataa keräävän sähkönkulutusmittarin, joka kytkettiin heti kotona pesukoneeseen. Tarkoituksena oli siis seurata eri pesuohjelmien sähkönkulutusta. Mittari oli kiinni pesukoneessa lähes puoli vuotta ja sen seurauksena kulutusdataa on valtavat määrät. Vähempikin mittaus olisi varmasti riittänyt, ja jotta tuosta datasta saisi kaiken mahdollisen irti, syvällisempi ohjelmointiosaaminen olisi tarpeen (ehkä jotain uutta opiskeltavaa äitiyslomaksi). Pääsin datan kanssa oikeastaan vasta alkuun, mutta sain siitä jo irti mielenkiintoisia havaintoja Excelin avulla.

Nykyaikaisissa pesukoneissa on pesuohjelmia joka lähtöön ja ainakin minun on välillä vaikea tietää, mitä niistä kannattaisi käyttää. Pesukoneemme on neljä vuotta vanha ja LG-merkkinen. Muistelen että se maksoi silloin 500-600 euroa eli aika keskihintainen pesukone. Pesuohjelmia on 14 ja useissa ohjelmissa lämpötilan ja linkouksen nopeuden voi säätää erikseen. Osa ohjelmista myös punnitsee pyykin ja säätää veden määrän sen mukaan. Olen ollut pesukoneeseen todella tyytyväinen muuten paitsi, että siitä puuttuu 30 asteen pesuohjelma, jonka tilalla on 20  astetta. Tuo 20 asteen pesuohjelman vaatimus tuli voimaan juuri vuoden 2014 alussa, jolloin ostimme pesukoneen.

Käytetyimmät ohjelmat meillä ovat Cotton (40 ja 60 C), Mix (40 C), Dark Wash (20 C), Delicate (20 C) ja Quick (40 C). Lakanat, pyyhkeet ja yövaatteet pesen 60 asteessa ja alusvaatteet ja muut puuvillaiset sekä urheiluvaatteet 40 asteessa. 20 asteessa pesen usein farkut ja muut housut, neuletakit ja polyesteripuserot, joita käytän paljon töissä. Pyyhkeet voisi ehkä pestä 40 asteessakin nyt kun tarkemmin mietin. Puhdasta ihoahan niillä yleensä kuivataan.

Pyykin sähkönkulutus

Aika nopeasti datasta selvisi, että alun vedenlämmityksen jälkeen sähkönkulutus on melko pientä. Pesulämpötila ja toisaalta myös käytetyn veden määrä (koska mitä enemmän vettä sitä enemmän sen lämmittämiseen kuluu energiaa) vaikuttavat siis eniten pesuohjelman sähkönkulutukseen. Alla olevassa kuvassa on vertailtuna Cotton-pesuohjelman sähkönkulutus 40 ja 60 asteessa. Kuvasta näkyy, että pesukoneemme maksimilämmitysteho on noin 2000 W eli 2 kW ja pesulämpötilasta ja veden määrästä riippuu, kauanko veden lämmitys kestää. Pesukone ottaa kylmää vettä, jonka lämpötila vaihtelee jonkin verran eri vuodenaikoina, joten elokuussa ja tammikuussa tehdyt mittaukset eivät ole vertailukelpoisia. Olen valinnut näihin kuvaajiin mahdollisimman lähellä toisiaan olevat mittauspäivät.

Cotton4060

Pesukoneesta löytyy myös Cotton Eco -ohjelma, jota tulee käytettyä aika harvoin, koska sillä peseminen kestää todella kauan. Halusin siitä kuitenkin mittaustuloksen tähän mukaan ja pesin sillä kerran 60 asteessa, jolloin kulutus oli 0,97 kWh. Normaalilla Cotton 60 -ohjelmalla sähkönkulutus oli 0,72-1,40 kWh keskiarvon ollessa 1,16 kWh. Eli aika samaa luokkaa tuon Eko-ohjelman kanssa. Suuri vaihteluväli johtuu siitä, että ohjelma säätää veden määrän pyykin painon mukaan. Jotta näistä saisi vertailukelpoisen tuloksen, olisi pyykki myös punnittava manuaalisesti, mutta ainakaan kovin paljon ekommalta tuo eko-ohjelma ei tällä perusteella vaikuta, kun ottaa huomioon vielä sen, että pidempi pesuohjelma todennäköisesti kuluttaa vaatteita ja pesukonetta enemmän.

Tein myös mielenkiintoisen huomion Cotton ja Mix -ohjelmien välillä, kun molempia käytetään 40 asteen lämpötilassa. Mix-ohjelman lämmitysaika on paljon lyhyempi kuin Cotton-ohjelmassa. Tämä tarkoittaa, että Mix-ohjelma käyttää vähemmän vettä. Tässäkin tapauksessa molemmat ohjelmat punnitsevat pyykin ja säätävät veden määrän sen mukaan, joten ihan aukoton huomio tämä ei ole. Yleensä pesen kuitenkin täysiä koneellisia, joten oletan että pyykin määrä on ollut näissä melko sama. Seuraavassa mittauksessa on kuitenkin syytä punnita pyykki myös manuaalisesti.

CottonMix

Seuraava havainto oli, että pikapesuohjelma (Quick) kuluttaa sähköä melkein yhtä paljon kuin Mix-ohjelma 40 asteessa. Olemme tosin säätäneet pikapesun lämpötilan 40 asteeseen alkuperäisen 20 asteen sijaan, jolloin kulutus olisi tietysti pienempi. Vesimääräkin näyttää lämmitysajan perusteella olevan lähes sama, pikapesussa hieman suurempi. Ainoana erona ohjelmissa näyttää olevan pesuohjelman pituus eli Mix-ohjelma huljuttelee pyykkiä vedessä pidempään, jolloin sen voisi myös olettaa peseytyvän paremmin. Olisi myös mielenkiintoista testata Mix-ohjelmaa vajaalla täytöllä, jolloin se säätää veden määrää, koska silloin oletettavasti sähkönkulutuksen pitäisi olla pikapesuohjelmaa pienempi.

MixQuick

Pikapesua olemme käyttäneet lähinnä urheiluvaatteille, mutta saman tien ne voisi pestä myös tuolla Mix-ohjelmalla, joten pikapesun käyttö (ainakin 40 asteessa) lopetetaan nyt kokonaan. Huolena on ollut, että urheiluvaatteet pinttyvät, jos niitä ei pese heti. Vaihtoehtona voisi olla pestä ne 20 asteessa heti käytön jälkeen, jos 40 asteen pyykkiä ei ole lähipäivinä tulossa tarpeeksi ja pestä ne myöhemmin uudestaan 40 asteessa. Pesukoneesta löytyy lisäksi myös Sports Wear -ohjelma, jota on tullut käytettyä melko vähän. Mittausten aikana sitä käytettiin kerran ja sen sähkönkulutus näytti olevan samaa luokkaa pikapesun kanssa.

Se tulikin jo selväksi, että pesulämpötila on eniten pesukoneen sähkönkulutukseen vaikuttava tekijä, joten tässä vaiheessa ei enää yllätä, että 20 asteessa peseminen ei kuluta sähköä juuri ollenkaan. 20 asteessa käytetään meillä yleensä Delicate eli hienopesuohjelmaa ja Dark Wash -ohjelmaa (en tiedä mistä tuo nimi tulee, sitä voi varmaan käyttää myös vaaleille vaatteille).  Molempien ohjelmien sähkönkulutus on kummassakin vain 0,1 kWh, kun se esim. Mix 40 -ohjelmassa on noin 0,5 kWh eli viisinkertainen.

Viime keväänä kirjoitin, että 20 asteessa peseminen on ollut ihan OK alkujärkytyksen jälkeen, mutta enää en ole ihan varma. Vaatekaappiin on nimittäin pesiytynyt sellainen tunkkainen haju ja epäilen sen johtuvan tuosta liian matalasta pesulämpötilasta. Toinen vaihtoehto on, että olen käyttänyt vääränlaista pesuainetta. Kaikki pesuaineet eivät sovi 20 asteessa pesemiseen ja eräs käyttämäni pesuaine sisälsi ennen 20 C merkinnän (vai olikohan se jopa 15 C), mutta se olikin kaikessa hiljaisuudessa poistettu, enkä ollut sitä huomannut. Nyt asia on korjattu ja olen hankkinut 20 asteeseen sopivaa pesuainetta (esim. Serto Herkkä). Suosin pyykinpesuaineissa yleensä Joutsenmerkittyjä vaihtoehtoja, mutta niistä en ole löytänyt kaupan hyllyltä sellaista, joka sopisi 20 asteessa pesemiseen. Lisävaatimuksena minulla on vielä pesuaineen hajusteettomuus. Jatkossa kuitenkin aion pestä ainakin kaikki pidempään säilytykseen menevät vaatteet vähintään 40 asteessa. Siitä on nimittäin ekologisuus kaukana, jos joudun epämielyttävän hajun takia pesemään koko vaatekaappini sisällön uudelleen.

Alla muutama linkki, joista voi lukea lisää 20 asteessa pesemisestä. Neljä vuotta sitten se näyttää saaneen aika lailla täystyrmäksen (paitsi tuo viimeinen Kuluttaja-lehden testi). Kaikki löytämäni jutut ovat valitettavasti vuodelta 2014. Olisi mielenkiintoista tietää miten pesuaineet ovat kehittyneet neljässä vuodessa.

En tiedä, kuinka paljon eri pesuohjelmien sähkönkulutus vaihtelee eri pesukoneiden välillä ja kuinka hyvin mittauksiani voi soveltaa muihin pesukoneisiin. Mielestäni tämä on sellaista tietoa, joka pesukoneen valmistajan pitäisi ilmoittaa käyttöohjeessa. EU vaatii, että pesukoneessa pitää olla 20 asteen pesuohjelma, mutta paljon hyödyllisempää olisi kertoa tarkemmin eri ohjelmien sähkönkulutuksesta.

Vauvan syntymän jälkeen pyykkiä tulee olemaan entistä enemmän, joten pyykkiaiheiset postaukset saavat varmasti jatkoa. Vauvan vaatteet ovat pääasiassa puuvillaa, joiden peseminen ainakin tuolla varsinaisella Cotton -ohjelmalla kuluttaa paljon sähköä, joten täytyy pohtia ainakin lämpötilaa; milloin 60 astetta on tarpeen ja milloin 40 riittää. 20 asteessa en varmaankaan vauvan vaatteita aio pestä, ainakaan sellaisia, jotka tulevat ihoa vasten. Pesukoneesta löytyy myös Baby Care, Skin Care ja Intensive -ohjelmat, jotka ovat vielä kokonaan testaamatta.

Kotimainen avokadon korvike

Luettuani muutama viikko sitten MTV:n sivuilta avokadon huimasta veden kulutuksesta aloin miettiä avokadolle vähemmän vettä kuluttavaa korvaajaa. Aloitettuani tämän päästösäästöprojektini avokadosta on tullut lähes päivittäinen osa ruokavaliotani. Olen korvannut avokadolla pääasissa juustoa ja voita leivän päällä.

Yhden avokadokilon tuottaminen kuluttaa 1000 kg vettä, joka on silti reilusti vähemmän kuin juuston vesijalanjälki (3178 kg, lähde: WWF), mutta ongelma on siinä, että avokadoa viljellään alueilla, joissa vedestä on pulaa kuten Perussa ja Etelä-Afrikassa. Jos taas syön suomalaista juustoa, siihen kulunut vesi on kulutettu ainakin pääasisssa Suomessa, jossa vedestä ei ole pulaa. En kuitekaan halunnut palata takaisin juustoleipiin, vaan aloin miettiä avokadolle kotimaista vaihtoehtoa.

Avokado tunnetaan terveellisistä rasvoistaan, eikä kotimaisia hyvän rasvanlähteitä kovin montaa ole tai oikeastaan mieleeni tuli vain yksi eli rypsiöljy. Rypsiöljy ei kuitenkaan yksinään sopinut mielestäni avokadon korvikseeksi jo koostumuksensakin puolesta. . Ensimmäinen mieleeni tullut kaveri rypsiöljylle oli herne; se sopii avokadon kovikkeeksi jo värinsäkin puolesta.

Niinpä kaivoin kuoritun ja kivettömän avokadon, pakastetun herneen ja kylmäpuristetun rypsiöljyn tiedot Finelistä ja laitoin ne Exceliin. Valitsin kylmäpuristetun rypsiöljyn, koska muissa rypsiöljyissä on mielestäni pistävä maku. (Korjaus: tutkin asiaa vähän tarkemmin ja käyttämäni Neito-rypsiöljy ei olekaan kylmäpuristettua vaan miedosti lämmitettynä puristettua ja ilmeisesti juuri tällä menetelmällä päästään pistävästä mausta eroon.)  Halusin että herne-rypsiöljyseos vastaa tyydyttymättömien rasvojen kokonaismäärän osalta avokadoa, ja kovinkaan monimutkaista laskentaa ei tarvittu, jotta päädyin seokseen, johon tulee 85 % pakasteherneitä ja 15 % puristettua rypsiöljyä.

avokado-herne1.jpg

avokado-herne-rasvat.jpg

avokado-herne-hivenaineet.jpg
Huom. kaikki pitoisuudet eivät ole samassa yksikössä. Tarkoituksena on verrata avokadoa ja herne-rypsiöljyseosta toisiinsa.

avokado-herne-vitamiinit.jpg

En ole ravitsemusasiantuntija, mutta herne-rypsiöljyseoksessa näyttäisi olevan enemmän lähes kaikkea. Kuitua ja kaliumia on vähemmän kuin avokadossa, mutta esimerkiksi proteiinia ja monia vitamiineja ja hivenaineita on herne-rypsiöljyseoksessani enemmän. Siinä on myös jonkin verran hiilihydraatteja, joita ei avokadossa juuri ole. Se voi olla negatiivinen tai positiivinen asia riippuen keneltä kysytään.

Rasvahappokoostumuksessa on myös eroja, vaikka tyydyttymättömiä rasvoja on kokonaisuudessaan saman verran. Avokadossa on enemmän yksittäistyydyttymättömiä rasvahappoja, kun taas herne-rypsiöljyseoksessa on enemmän monityydyttämättömiä rasvahappoja. Avokadossa on lisäksi enemmän tyydyttynyttä rasvaa, mikä nostaa avokadon kokonaisrasvapitoisuuden herne-rypsiöljyseostani korkeammaksi.

Huom! Jos lääkäri on kieltänyt sinua käyttämästä omega-3-valmisteita leikkauksen tai jonkin muun syyn takia, herne-rypsiöljylevitettä ei kannata käyttää sen korkean omega-3-pitoisuuden takia. Silloin rypsiöljy kannattaa vaihtaa johonkin vähemmän omega-3:a sisältävään öljyyn, kuten oliiviöljyyn.

Resepti tähän ihmetahnaan on niinkin yksinkertainen kuin 85 g pakasteherneitä ja 15 g rypsiöljyä. Käytin pakasteherneitä ja Mildolan Neito sitruunalla maustettua puristettua rypsiöljyä. En lisännyt tahnaan mitään mausteita tässä vaiheessa, mutta laitettuani tahnaa leivän päälle lisäsin vielä sitruunapippuria.

herne-rypsiöljy.JPG

Sulata herneet mikrossa, lisää rypsiöljy ja sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi ja valmista tuli. Minulla ei ole kunnon tehosekotin ja sauvasekoittiella seoksesta on vaikea saada täysin sileää, vaan siihen jää sattumia herneistä. Minua se ei haitannut, mutta jos kaipaa avokadomaisempaa koostumusta kannattaa käyttää järeämpää tehosekoitinta.

avokado korvike.JPG

Minusta avokado on melko mautonta ja tässä herne-rypsiöljytahnassa on enemmän makua. Herne on tahnasta kuitenkin tunnistettavissa ja maku on makeampi kuin avokadolla. Vaikka olen tähän ensimmäiseen versioon jo melko tyytyväinen ja aion ehdottomasti jatkossa korvata avokadon leivän päällä tällä, aion jatkaa tahnan kehittelyä, jos saisin siitä makeutta peitettyä ja lisättyä vielä kuitupitoisuutta.

PB190066.JPG