My CO2 Quota 5 vuotta

Ei ollut tarkoituksena pitää näin pitkää blogitaukoa, mutta uusi työ, opiskelut ja nyt tietysti tämä korona-aika ovat pitäneet huolen siitä, ettei vapaa-ajan ongelmia ole juuri ollut. Blogi ehti täyttää tässä välissä helmikuussa jo viisi vuotta.

Tarkoitukseni oli kirjoittaa siitä, kuinka moni asia on viidessä vuodessa muuttunut ja kuinka ilmastonmuutos on ollut viimeisen puolentoista vuoden aikana esillä, jos ei päivittäin niin ainakin viikoittain. Tällä hetkellä maailma tuntuu muuttuneen kuitenkin enemmän viimeisen parin kuukauden aikana koronapandemian seurauksena kuin viimeisen viiden vuoden aikana. Jää nähtäväksi, mitkä muutokset jäävät pysyviksi ja mikä palaa ennalleen. Eletäänkö rajoitusten poistuttua kuin viimeistä päivää vai saavatko tänä aikana puhdistunut ilmanlaatu ja vähentyneet päästöt ihmiset vähentämään esimerkiksi matkustamista.

Etätöistä luulisi ainakin tulevan entistä yleisempiä, mikä vähentäisi työmatkojen ja mahdollisesti myös toimitilojen tarvetta ja sitä kautta myös päästöjä. Laskin, että olen kahdeksan viikon etätöillä säästänyt työmatkapäästöjä noin 64 kg CO2 (4 päivää viikossa 30 km:n edestakainen matka bussilla). Jos kulkisin saman matkan meidän autolla, jonka päästöt ovat noin 0,15 kg/km, säästöä olisi kertynyt 144 kg CO2. Saman verran päästösäästöjä syntyy, jos pitää kahdeksan kuukauden aikana yhden etäpäivän viikossa.

Olen kyllä myös kaivannut työmatkoja, vaikka normaalioloissa ajoittain haaveilin lyhyemmästä työmatkasta. Nyt etätöitä tehdessäni olen oppinut myös arvostamaan työmatkan tuomaa omaa aikaa. Bussissa ehdin lukea päivän Hesarin ja pyörällä kulkiessani voin nauttia luonnosta ja kuunnella vaikka äänikirjaa. Kaupan päälle saan myös liikuntaa, joka jää tällä hetkellä liian vähäiseksi. Työpaikan sosiaaliset suhteet ovat myös hyvinvoinnin kannalta tärkeitä, eikä niitä saa pelkät päästövähennykset mielessä sivuuttaa.

Aloitin blogin aikoinaan Ilmastodieetillä ja päätin tehdä Ilmastodieetin uudestaan blogin viisivuotispäivän kunniaksi ja käydä läpi sen tulokset. Ilmastodieetti on muuten päivitetty vuosi sitten ja on minusta helppokäyttöisempi ja ainakin ruoan osuutta voi nyt muokata tarkemmin kuin aikaisemmassa versiossa. Auton päästöihin en sen sijaan löytänyt muokkausvaihtoehtoa ja myös lentopäästöihin olisin kaivannut kilometreja kotimaan ja Euroopan lentojen sijasta. Harmillisesti vanhoja Ilmastodieettituloksiaan ei pääse enää näkemään, mutta minulla ne ovat täällä blogissa onneksi tallessa.

Täältä pääsee tarkastelemaan päästöjäni viisi vuotta sitten, jolloin ne olivat 9453 kg. Alla kuvakaappaus nyt huhtikuussa tekemästäni Ilmastodieetistä. Pudotusta on tullut noin 2000 kg CO2. Suunta on siis oikea ja ainakin olen päässyt siihen alkuperäiseen tavoitteeseen vähentää päästöjä 1500 kg. Olen onnistunut vähentämään kaikkia muita paitsi liikenteen päästöjä. Ne ovat itse asiassa kasvaneet, vaikka autolla ajaminen on vähentynyt. Työmatkani on pidentynyt ja kuljen suurimman osan vuodesta (8 kk) bussilla, kun ennen pyöräilin myös talvella. Lapsen saamisen myötä olemme matkustaneet useammin lentokoneella, johtuen siitä että toiset isovanhemmat asuvat ulkomailla, minkä täytyy olla suurin syy päästöjen kasvamiseen. Viime vuonna emme kuitenkaan tehneet muita ulkomaanmatkoja. Tänä vuonna lennot ja muukin matkustaminen jäävät varmasti vähemmälle koronan takia. Tulevaisuudessakin on mahdollista, ettei isovanhempia voi nähdä yhtä usein. Maa- ja meriteitsekin matkustaminen heidän luokseen kuitenkin onneksi onnituu. (Laivalla matkustaminen ei tosin ole ilmaston kannalta lentämistä parempi vaihtoehto.)

Kuvakaappaus Ilmastodieetti.fi

Ruoan ja tavaroiden päästöjen vähentämiseksi olen tehnyt eniten töitä viimeisen viiden vuoden aikana ja se onneksi näkyy. Ruoan päästöt ovat vähentyneet 2145 kg:sta 1400 kg:aan eli noin 35 % ja kulutus 2400 kg:sta 814 kg:aan eli huimat 66 %. Osa näistä luvuista saattaa selittyä kyllä sillä, että aiemmat kulutuspäästöt perustuivat paljon tarkempaan kirjanpitoon, kun viime vuoden kulutukseen liittyvät muisteluni. Ruoan päästöt olivat aiemmassa Ilmastodieetissä myös todennäköisesti todellisuutta korkeammat. Myös ainakin osa omasta kulutuksesta on siirtynyt lapsen vaatteiden ja tarvikkeiden kulutukseen, mikä ei ole näissä laskelmissa mukana, koska nämä koskivat henkilökohtaista kulutustani.

Juuri ennen korona-arjen alkua teimme myös erään sähkönkulutukseen liittyvän muutoksen, jota harkitsin ensimmäisen kerran jo yli neljä vuotta sitten. Vaihdoimme sähkösopimuksemme nimittäin Ekoenergia-merkittyyn pörssisähköön. Sähkön hintaa on ollut hauska seurata (jotain viihdykettä tähän korona-arkeen) ja toistaiseksi sähkön hinta on ollut muutamaa yksittäistä tuntia lukuun ottamatta halvempaa koko ajan kuin entinen kiinteähintainen (myös Ekoenergia-merkitty) sähkösopimuksemme. Sähkön hinnan seuraaminen on jo muuttanut kulutustottumuksiamme ja katsomme ensin päivän edullisimmat tunnit, ennen kuin laitamme pyykkikoneen (varsinkin 60 asteen ohjelman) tai uunin päälle. Ehkä suurin yllätys on ollut se, että sähkö on viikonloppuisin halpaa. Olin jotenkin kuvitellut, että erityisesti lauanti-illat ovat sitä kalleinta aikaa. Mielenkiinnolla odotan, vähentääkö seuraaminen myös kokonaiskulutusta. Palaan tähän sähköasiaan tarkemmin toisella kertaa. Toivottavasti nopeammin kuin neljän kuukauden päästä.

Vauvan vaikutus sähkönkulutukseen

Viime viikolla vietettiin Energiansäästöviikkoa ja innoistuin pitkästä aikaa käymään katsomassa sähkönsiirtoyhtiömme sivuilta sähkönkulutus-tietojamme. Pakko myöntää, etten ole käynyt siellä kertaakaan lapsen syntymän jälkeen, vaikka olen kirjoittanut, kuinka tärkeää oman kulutuksen seuraaminen on. Nyt kuitenkin kävin ja tällä kertaa yllätyin positiivisesti. Oletukseni oli, että vauvan myötä sähkönkulutuksemme olisi kasvanut, koska esimerkiksi pyykinpesukonetta tuli käytettyä enemmän varsinkin ensimmäisinä kuukausina. Jo pelkästään sen, että olin vauvan kanssa päivät kotona, olisi luullut kasvattavan sähkölaskua.

Sähkönkulutus_vauva

Vertailin sähkönkulutusta kuukausittain vuosi ennen vauvaa ja vuosi vauvan syntymän jälkeen ja totta se on. Kulutus on lähes sama. Vauvavuotena  (2676 kWh) jopa hieman vähemmän kuin ennen vauvaa (2700 kWh). Tarkistin lukuja moneen kertaan, mutta uskottava se on. Sähkönkulutukseen vaikuttaa myös ulkolämpötila ja alkuvuosi 2018 oli kylmempi kuin kuluvan vuoden talvi. Sähkönkulutus oli kuitenkin korkeampi juuri tämän vuoden tammikuussa verrattuna vuoden 2018 tammikuu. Helmikuun kohdalla on taas päinvastoin.

Kun mietin asiaa vähän tarkemmin, niin monessa asiassa sähkönkulutus on vähentynyt. Suurimpina muutoksina saunassa käynnin harventuminen ja television katselun vähentyminen. Emme olleet kovia saunojia ennen vauvaakaan, mutta vauvavuotena saunassa taisi tulla käytyä vain ihan muutamia kertoja. Nykyään sauna lämpiää vähän useammin, mutta silti edelleen harvemmin kuin kerran viikossa. Televisio oli meillä ennen päällä usein koko illan useimmiten noin kuusi tuntia. Nykyään televisiota ei välttämättä edes avata joka päivä, mutta usein se on päällä 1-2 tuntia päivässä.  Vaikka pyykkikone pyöriikin nykyään vähän useammin, sähköäkuluttavia uusia laitteita meille ei ole kuitenkaan tullut. Olemme edelleen pärjänneet myös ilman kuivausrumpua.

Tällä yhden perheen kokemuksella sähkönkulutuksen osalta vauva ei näytä kasvattavan hiilijalanjälkeä, vaan se voi jopa laskea sitä, kun ei ole enää aikaa kuluttaa sähköä.

Pyykkikoneen eri pesuohjelmien sähkönkulutus

Olen äitiyslomaillut jo useamman viikon, mutta yhtään postausta ei ole ilmestynyt. Ihan pelkästään en ole laiskotellut, vaan tämä postaus on vienyt enemmän aikaa kuin osasin kuvitella. Olen kirjoittanut tätä jo useamman viikon (en nyt kokopäiväisesti tietenkään). Olen tehnyt myös kaikkea muuta kuten siivonnut ja pessyt pyykkiä ja yllättävän nopeasti sitä laiskistuukin, kun tuntuu, että kaiken voi siirtää seuraavaan päivään.

Olen useampaan kertaan harmitellut täällä blogissa, ettei sähkönkulutusmittarini taivu tarpeeksi tarkkaan seurantaan. Viime kesälomareissulla mies löysi kuitenkin Saksasta dataa keräävän sähkönkulutusmittarin, joka kytkettiin heti kotona pesukoneeseen. Tarkoituksena oli siis seurata eri pesuohjelmien sähkönkulutusta. Mittari oli kiinni pesukoneessa lähes puoli vuotta ja sen seurauksena kulutusdataa on valtavat määrät. Vähempikin mittaus olisi varmasti riittänyt, ja jotta tuosta datasta saisi kaiken mahdollisen irti, syvällisempi ohjelmointiosaaminen olisi tarpeen (ehkä jotain uutta opiskeltavaa äitiyslomaksi). Pääsin datan kanssa oikeastaan vasta alkuun, mutta sain siitä jo irti mielenkiintoisia havaintoja Excelin avulla.

Nykyaikaisissa pesukoneissa on pesuohjelmia joka lähtöön ja ainakin minun on välillä vaikea tietää, mitä niistä kannattaisi käyttää. Pesukoneemme on neljä vuotta vanha ja LG-merkkinen. Muistelen että se maksoi silloin 500-600 euroa eli aika keskihintainen pesukone. Pesuohjelmia on 14 ja useissa ohjelmissa lämpötilan ja linkouksen nopeuden voi säätää erikseen. Osa ohjelmista myös punnitsee pyykin ja säätää veden määrän sen mukaan. Olen ollut pesukoneeseen todella tyytyväinen muuten paitsi, että siitä puuttuu 30 asteen pesuohjelma, jonka tilalla on 20  astetta. Tuo 20 asteen pesuohjelman vaatimus tuli voimaan juuri vuoden 2014 alussa, jolloin ostimme pesukoneen.

Käytetyimmät ohjelmat meillä ovat Cotton (40 ja 60 C), Mix (40 C), Dark Wash (20 C), Delicate (20 C) ja Quick (40 C). Lakanat, pyyhkeet ja yövaatteet pesen 60 asteessa ja alusvaatteet ja muut puuvillaiset sekä urheiluvaatteet 40 asteessa. 20 asteessa pesen usein farkut ja muut housut, neuletakit ja polyesteripuserot, joita käytän paljon töissä. Pyyhkeet voisi ehkä pestä 40 asteessakin nyt kun tarkemmin mietin. Puhdasta ihoahan niillä yleensä kuivataan.

Pyykin sähkönkulutus

Aika nopeasti datasta selvisi, että alun vedenlämmityksen jälkeen sähkönkulutus on melko pientä. Pesulämpötila ja toisaalta myös käytetyn veden määrä (koska mitä enemmän vettä sitä enemmän sen lämmittämiseen kuluu energiaa) vaikuttavat siis eniten pesuohjelman sähkönkulutukseen. Alla olevassa kuvassa on vertailtuna Cotton-pesuohjelman sähkönkulutus 40 ja 60 asteessa. Kuvasta näkyy, että pesukoneemme maksimilämmitysteho on noin 2000 W eli 2 kW ja pesulämpötilasta ja veden määrästä riippuu, kauanko veden lämmitys kestää. Pesukone ottaa kylmää vettä, jonka lämpötila vaihtelee jonkin verran eri vuodenaikoina, joten elokuussa ja tammikuussa tehdyt mittaukset eivät ole vertailukelpoisia. Olen valinnut näihin kuvaajiin mahdollisimman lähellä toisiaan olevat mittauspäivät.

Cotton4060

Pesukoneesta löytyy myös Cotton Eco -ohjelma, jota tulee käytettyä aika harvoin, koska sillä peseminen kestää todella kauan. Halusin siitä kuitenkin mittaustuloksen tähän mukaan ja pesin sillä kerran 60 asteessa, jolloin kulutus oli 0,97 kWh. Normaalilla Cotton 60 -ohjelmalla sähkönkulutus oli 0,72-1,40 kWh keskiarvon ollessa 1,16 kWh. Eli aika samaa luokkaa tuon Eko-ohjelman kanssa. Suuri vaihteluväli johtuu siitä, että ohjelma säätää veden määrän pyykin painon mukaan. Jotta näistä saisi vertailukelpoisen tuloksen, olisi pyykki myös punnittava manuaalisesti, mutta ainakaan kovin paljon ekommalta tuo eko-ohjelma ei tällä perusteella vaikuta, kun ottaa huomioon vielä sen, että pidempi pesuohjelma todennäköisesti kuluttaa vaatteita ja pesukonetta enemmän.

Tein myös mielenkiintoisen huomion Cotton ja Mix -ohjelmien välillä, kun molempia käytetään 40 asteen lämpötilassa. Mix-ohjelman lämmitysaika on paljon lyhyempi kuin Cotton-ohjelmassa. Tämä tarkoittaa, että Mix-ohjelma käyttää vähemmän vettä. Tässäkin tapauksessa molemmat ohjelmat punnitsevat pyykin ja säätävät veden määrän sen mukaan, joten ihan aukoton huomio tämä ei ole. Yleensä pesen kuitenkin täysiä koneellisia, joten oletan että pyykin määrä on ollut näissä melko sama. Seuraavassa mittauksessa on kuitenkin syytä punnita pyykki myös manuaalisesti.

CottonMix

Seuraava havainto oli, että pikapesuohjelma (Quick) kuluttaa sähköä melkein yhtä paljon kuin Mix-ohjelma 40 asteessa. Olemme tosin säätäneet pikapesun lämpötilan 40 asteeseen alkuperäisen 20 asteen sijaan, jolloin kulutus olisi tietysti pienempi. Vesimääräkin näyttää lämmitysajan perusteella olevan lähes sama, pikapesussa hieman suurempi. Ainoana erona ohjelmissa näyttää olevan pesuohjelman pituus eli Mix-ohjelma huljuttelee pyykkiä vedessä pidempään, jolloin sen voisi myös olettaa peseytyvän paremmin. Olisi myös mielenkiintoista testata Mix-ohjelmaa vajaalla täytöllä, jolloin se säätää veden määrää, koska silloin oletettavasti sähkönkulutuksen pitäisi olla pikapesuohjelmaa pienempi.

MixQuick

Pikapesua olemme käyttäneet lähinnä urheiluvaatteille, mutta saman tien ne voisi pestä myös tuolla Mix-ohjelmalla, joten pikapesun käyttö (ainakin 40 asteessa) lopetetaan nyt kokonaan. Huolena on ollut, että urheiluvaatteet pinttyvät, jos niitä ei pese heti. Vaihtoehtona voisi olla pestä ne 20 asteessa heti käytön jälkeen, jos 40 asteen pyykkiä ei ole lähipäivinä tulossa tarpeeksi ja pestä ne myöhemmin uudestaan 40 asteessa. Pesukoneesta löytyy lisäksi myös Sports Wear -ohjelma, jota on tullut käytettyä melko vähän. Mittausten aikana sitä käytettiin kerran ja sen sähkönkulutus näytti olevan samaa luokkaa pikapesun kanssa.

Se tulikin jo selväksi, että pesulämpötila on eniten pesukoneen sähkönkulutukseen vaikuttava tekijä, joten tässä vaiheessa ei enää yllätä, että 20 asteessa peseminen ei kuluta sähköä juuri ollenkaan. 20 asteessa käytetään meillä yleensä Delicate eli hienopesuohjelmaa ja Dark Wash -ohjelmaa (en tiedä mistä tuo nimi tulee, sitä voi varmaan käyttää myös vaaleille vaatteille).  Molempien ohjelmien sähkönkulutus on kummassakin vain 0,1 kWh, kun se esim. Mix 40 -ohjelmassa on noin 0,5 kWh eli viisinkertainen.

Viime keväänä kirjoitin, että 20 asteessa peseminen on ollut ihan OK alkujärkytyksen jälkeen, mutta enää en ole ihan varma. Vaatekaappiin on nimittäin pesiytynyt sellainen tunkkainen haju ja epäilen sen johtuvan tuosta liian matalasta pesulämpötilasta. Toinen vaihtoehto on, että olen käyttänyt vääränlaista pesuainetta. Kaikki pesuaineet eivät sovi 20 asteessa pesemiseen ja eräs käyttämäni pesuaine sisälsi ennen 20 C merkinnän (vai olikohan se jopa 15 C), mutta se olikin kaikessa hiljaisuudessa poistettu, enkä ollut sitä huomannut. Nyt asia on korjattu ja olen hankkinut 20 asteeseen sopivaa pesuainetta (esim. Serto Herkkä). Suosin pyykinpesuaineissa yleensä Joutsenmerkittyjä vaihtoehtoja, mutta niistä en ole löytänyt kaupan hyllyltä sellaista, joka sopisi 20 asteessa pesemiseen. Lisävaatimuksena minulla on vielä pesuaineen hajusteettomuus. Jatkossa kuitenkin aion pestä ainakin kaikki pidempään säilytykseen menevät vaatteet vähintään 40 asteessa. Siitä on nimittäin ekologisuus kaukana, jos joudun epämielyttävän hajun takia pesemään koko vaatekaappini sisällön uudelleen.

Alla muutama linkki, joista voi lukea lisää 20 asteessa pesemisestä. Neljä vuotta sitten se näyttää saaneen aika lailla täystyrmäksen (paitsi tuo viimeinen Kuluttaja-lehden testi). Kaikki löytämäni jutut ovat valitettavasti vuodelta 2014. Olisi mielenkiintoista tietää miten pesuaineet ovat kehittyneet neljässä vuodessa.

En tiedä, kuinka paljon eri pesuohjelmien sähkönkulutus vaihtelee eri pesukoneiden välillä ja kuinka hyvin mittauksiani voi soveltaa muihin pesukoneisiin. Mielestäni tämä on sellaista tietoa, joka pesukoneen valmistajan pitäisi ilmoittaa käyttöohjeessa. EU vaatii, että pesukoneessa pitää olla 20 asteen pesuohjelma, mutta paljon hyödyllisempää olisi kertoa tarkemmin eri ohjelmien sähkönkulutuksesta.

Vauvan syntymän jälkeen pyykkiä tulee olemaan entistä enemmän, joten pyykkiaiheiset postaukset saavat varmasti jatkoa. Vauvan vaatteet ovat pääasiassa puuvillaa, joiden peseminen ainakin tuolla varsinaisella Cotton -ohjelmalla kuluttaa paljon sähköä, joten täytyy pohtia ainakin lämpötilaa; milloin 60 astetta on tarpeen ja milloin 40 riittää. 20 asteessa en varmaankaan vauvan vaatteita aio pestä, ainakaan sellaisia, jotka tulevat ihoa vasten. Pesukoneesta löytyy myös Baby Care, Skin Care ja Intensive -ohjelmat, jotka ovat vielä kokonaan testaamatta.

Syitä kasvaneeseen sähkönkulutukseen

Lupasin viime keväänä kirjoittaa meidän kasvaneesta sähkönkulutuksesta, mutta postaus jäi vähän unohduksiin, vaikka olin jo kirjoittanut sen lähes valmiiksi. Kerroin siis tässä postauksessa, että huomasin sähkönkulutuksemme kasvaneen alkuvuodesta verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan (tammi-maaliskuu) ja lupasin selvittää mistä tämä johtuu.

Viime vuonna pääsiäinen oli jo maaliskuussa, jolloin olimme lähes viikon poissa kotoa, joten luulin että se olisi ollut pääsyyllinen suurempaan sähkönkulutukseen tänä vuonna. Kuitenkin vaikka rajasin tarkastelujakson tammikuun alusta maaliskuun puoleenväliin asti, tämän vuoden kulutus oli 146 kWh (21 %) suurempi.

Tarkastelujaksolla uusia sähkölaitteita meille tuli robotti-imuri (mielestäni täysi turhake, mutta joskus täytyy antaa periksi) ja sisäpuutarha Plantui, joka on uusista hankinnoista enemmän mieleeni. Täytyy kirjoittaa Plantuista ihan oma postaus, mutta Instagramissa sen toimintaa on jo päässyt seuraamaan. Aloitimme juuri uuden viljelykieroksen. Sähköpyörät tulivat meille siis vasta tämän tarkastelujakson jälkeen.

Mittasin näiden uusien laitteiden sähkönkulutuksen sähkönkulutusmittarilla, jos syy löytyisi niistä. Plantui kulutti 11 W ollessaan päällä ja 0,7 W yöllä. Plantui hankittiin tammikuun lopussa, joten arvion, että se olisi ollut tarkastelujaksolla käytössä 60 päivää. Sain laskettua sen kokonaissähkönkulutukseksi 11 kWh. Robotti-imuri hankittiin vähän aikaisemmin, joten arvioin, että se olisi ollut käytössä 70 päivää. Huomasin, että robotti-imuri kuluttaa seinässä ollessaan (ei lautaus) 1,1 W eli 1,9 kWh. Uudet hankinnat eivät siis selittäneet kasvua. Tästä lähtien robotti-imuri otetaan kuitenkin latauksen jälkeen irti seinästä.

Keräsin tiedot sähkönjakeluyhtiömme palvelusta Exceliin ja tein muutaman kuvaajan. Ulkolämpötilaa epäilin seuraavaksi syylliseksi, mutta sekään ei ollut puolellani. Viime vuonna keskilämpötilojen keskiarvo oli -4,5 C ja tänä vuonna -2,3 C, joten sillä perusteella sähkönkulutuksen olisi pitänyt olla tänä vuonna pienempi.

Lämpötila.JPG

Seuraavaksi epäilin, että kasvu johtuu huolimattomuudesta. Pakastimen sulatuksen jälkeen pakastin oli jäänyt vähän liian kylmälle, noin 19 asteeseen suositellun 18 asteen sijasta. Lämpömittarin pitäminen pakastimessa siis kannattaa. Mahdollisesti myös lattialämmitys on ollut tarpeettoman kuumalla. Sitä säädetään vain asteikolla 0-5, joten varsinainen lämpötila jää arvailujen varaan.

Seuraavasta kuvasta suurin syy taisi kuitekin paljastua. Korkeita piikkejä on tämänvuotisessa kuvaajassa enemmän kuin viimevuotisessa. Osa piikeistä on myös korkeampia. Piikit johtuvat saunomisesta. Tämän vuoden seuranta jaksolla saunaa on todennäköisesti lämmitetty kahdeksan kertaa kun taas viime vuonna vastaavaan aikaan 3-5 kertaa. Viime vuoden 14 kWh:iin menevistä piikeistä on vaikea sanoa ovatko ne saunomisia vai jotain muuta. Korkeammat piikit tänä vuonna johtuvat todennäköisesti siitä, että samana päivänä on pesty useampi koneellinen pyykkiä tai sitten sauna on lämmitetty kuumemmaksi tai ollut päällä pidempään.

sähkö.jpg

Postauksen opetus oli siis se, että sähkönsäästö vaatii huolellisuutta ja saunan, jääkaapin, pakastimen ja muiden sähköllä lämmitettävien tai jäähdytettävien laitteiden lämpötilojen seuraamista. Tarpeettoman kylmä tai kuuma lämpötila vaikuttaa sähkölaskuun yllättävän paljon ja on täysin turhaa.

Sähkön säästö

Ajattelin välillä kirjoittaa jostain muusta kuin ruuasta. Siitä on tullut lempiaiheeni ja muut päästösäästötoimenpiteet ovat jääneet vähän sen jalkoihin. Päästöttömämpi elämä -postaussarjan kolmannessa osassa keskitytään kuitenkin sähköön ja sen säästämiseen. Helpoin ja vaivattomin tapa vähentään päästöistään iso siivu, on siirtyä käyttämään ekoenergiaa. Se ei välttämättä edes maksa enempää kuin ”tavallinen” sähkö. Olen kirjoittanut aiheesta joulukalenteripostauksen, joten kannattaa käydä lukemassa myös se, jos oma sähkösopimus ei vielä ole ekoenergiasähköä.

Vaikka sähkösopimus olisi vaihdettu ekologisempaan, sähköä kannattaa silti säästää. Se säästää sekä ympäristöä että lompakkoa. Päästötöntä on vain se sähkö, jota ei tarvitse tuottaa ollenkaan.

Kännykän laturin irroittaminen seinästä on edelleen yleisin aihe, jolla tähän blogiin päädytään Googlen kautta. Kuten olen ennenkin kirjoittanut, niin se kännykän laturi ei varmasti ole se kodin suurikulutuksinen sähkölaite ja sillä on aika minimaalinen vaikutus kokonaisuuteen. Mitään haittaa kännykän laturin irrottamisesta ei kuitenkaan ole. Kodin suurin sähkönkuluttaja on yleensä saunan kiuas, jos ei siis asu sähkölämmitteisessä talossa. Vähentämällä ja/tai tehostamalla saunomista voi saada merkittaviä säästöjä aikaan. Tehostamalla tarkoitan sitä, että kaikki perheenjäsenet käyvät saunassa samana päivänä ja saunaa ei kannata lämmittää turhaan, vaan mennä sinne heti, kun se on lämmin ja sauna pois päältä, kun saunominen on lopetettu. Saunan lämpötilaa kannattaa myös miettiä, että riittäisikö matalampi lämpötila.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sähköllä toimiva lattialämmitys on myös merkittävä sähkönkuluttaja ja sen huomaa varsinkin sähkölaskussaan. Meillä lattialämmitys vastaa noin puolta talvipäivien ”vakio” sähkönkulutuksesta. Pesuhuoneen lattialämmitys ei ole pelkkä mukavuustekijä, vaan se pitää pesuhuoneen myös kuivana, joten kokonaan en ole sitä uskaltanut laittaa pois päältä. Lattialämmityksen lämpötilaa kannattaa myös tarkkailla; lattian ei tarvitse tuntua polttavan kuumalta. Hyvä vaihtoehto lattialämmitykselle suihkuttomissa tiloissa esim. erillisessä WC:ssä on matto.

Kaikenlaisten laitteiden määrä kasvaa koko ajan, ja vaikka niistä on tullut energiatehokkaampia, lisääntynyt määrä syö helposti saavutetut säästön. Varsinkin TV vaihdetaan yleensä isompaan, kun on aika hankkia uusi. Tietokoneissa kannettava kuluttaa murto-osan pöytäkoneen sähkönkulutuksesta, joten pöytäkonetta ei kannata käyttää, jos sellaista ei välttämättä tarvitse. Tabletti kuluttaa läppäriäkin vähemmän sähköä ja se on hyvä vaihtoehto pelkkään nettiselailuun. Blogin kirjoittamiseen käytän kuitenkin läppäriäni, vaikka muuten se on nykyisin melko vähällä käytöllä.

TV, stereot ym. kannattaa kytkeä katkaisijalla toimivaan jatkojohtoon, josta kaikki voi sammuttaa kerralla. Jos tämä tuntuu liian työläältä (olen usein kuullut tämän tekosyyksi, miksi katkaisijaa ei käytetä), kannattaa hankkia kaukosäätimellä tai ajastimella toimiva pistorasiakytkin.

kaukosäädin.JPG
Erilaisia kauko-ohjaimella tai ajastimella toimivia pistorasiakytkimiä saa mm. rautakaupoista.

Valaistus vei ennen ison osan kotien sähkönkulutuksessa, mutta led-lamppujen ansiosta osuus on pienenemässä. Jos kaikkien lamppujen vaihtaminen kerralla ledeihin tuntuu liian suurelta investoinnilta, kannattaa korvata lamppuja pikku hiljaa. Aina kun on aika vaihtaa lamppu ,niin ostaa tilalle led-lampun. Lamppuja kannattaa myös vaihtaa kotona siten, että ainakin paljon käytössä olevissa lampuissa, kuten olohuoneessa ja keittiössä olisi ledit ja harvemmin käytettäviin voi siirtää halogeenit tai muut, jos niitä vielä on käytössä.

Jääkaappi ja pakastin vievät paljon sähköä, koska ne ovat koko ajan päällä. Pakastimen sulattamisen vaikutuksesta sähkön kulutukseen olen kirjoittanut pariinkin otteeseen (täällä ja täällä), ja vaikutus on melkoinen, joten sulatus kannattaa tehdä ainakin kerran vuodessa. Sulattamisen yhteydessä kannattaa myös imuroida pakastimen ja jääkaapin takaosa ja tarkistaa tiivisteiden kunto.  Jääkapin ja pakastimen lämpötiloja kannattaa myös tarkkailla, koska liian kylmä lämpötila lisää energiankulutusta turhaan ja liian korkea lämpötila heikentää ruoan säilyvyyttä. Pakastimessa riittää -18 C ja jääkaapissa alle +5 C. Jääkaapissa on yleensä erilämpöisiä alueita, jotka kannattaa selvittää jääkaapin käyttöohjeesta, jotta tietää missä mikäkin ruoka kannattaa säilyttää. Jääkaappiin ja pakastimeen kannattaa hankkia lämpömittari, josta lämpötiloja voi seurata.

Astianpesukone säästää vettä ja siten lämmitysenergiaa käsin tiskaamiseen verrattuna, joten siinäkin mielessä se on hyvä olla olemassa. Astianpesukoneissakin on eroja sähkönkulutuksessa ja uutta hankkiessa kannattaa tutustua energiankulutukseen. Pyykinpesukonetta valitessa kannattaa kiinnittää huomiota pesuohjelmiin, että ne ovat sopivat omiin tarpeisiin. Minulle nimittäin kävi niin, että ostin pesukoneen, jossa ei ole ollenkaan 30 asteen pesuohjelmaa. Kiitos EU:n energiatehokuustoimenpiteiden ja pakollisen 20 asteen ohjelman, 30 asteen ohjelma oli poistettu. Pesen siis nykyään vaatteeni yleensä joko 20 tai 40 asteessa. Alkujärkytyksen jälkeen olen jo tottunut myös tuohon 20 asteeseen ja olen todennut sen toimivaksi useimmille keinokuituisille vaatteille ja esim. farkuille, kunhan käyttää myös matalalle lämpötilalle tarkoitettua pesuainetta. Pyykinpesukoneen puhdistus kannattaa muistaa tehdä säännöllisesti varsinkin, jos pesee usein matalissa lämpötiloissa.

Tässä oli listattuna paljon pieniä toimenpiteitä, joista kasvaa kuitenkin yhdessä isot säästöt. Eri laitteiden sähkönkulutusta kannatta seurata sähkönkulutusmittarilla. Seuraavassa postauksessa ajattelin kirjoitaa tarkemmin omien sähkönkulutustietojen seuraamisesta. Huomasin omissani jonkin verran nousua, joten yritän selvittää syitä mistä tämä johtuu.

Asumisen päästöt

Olen näköjään viettänyt Ekopaaston lisäksi blogipaastoa, mutta nyt päästään vihdoin viime vuoden päästöihini. Aloitin tämän blogin noin vuosi sitten alkukartoituksella, jonka tein käyttäen Ilmastodieettiä ja ajattelin, että nyt olisi sopiva aika tehdä Ilmastodieetti uudestaan. Aloitetaan päästöjen laskenta asumisesta. Asunto on edelleen sama, johon muutimme kaksi vuotta sitten, joten oletukseni oli, ettei asumisen päästöjen saralla ole tapahtunut kovin suuria muutoksia.

Asumisen päästöt Ilmastodieetti.jpg
Kuvakaappaus ilmastodieetti.fi

Lämmönkulutuksen osalta oletukseni olikin oikea. Käytin tosin laskuissani viime vuonna vuoden 2013 kulutusta (jolloin emme edes vielä asuneet koko taloyhtiössä) ja nyt oli saatavana vuoden 2014 lämmönkulutus. Laskin lämmönkulutuksen taloyhtiömme kokonaiskulutuksesta jakamalla sen koko taloyhtiön asuinneliöillä, jonka jälkeen kerroin luvun asuntomme pinta-alalla. Kulutus oli 11460 kWh ja se oli pysynyt lähes samana kuin edellisvuonna.

Kerrostalossa on hankala laskea oma lämmönkulutus, koska omaa mittaria ei ole. Lämmitys on ollut meillä tänä talvena päällä vain tammikuun alun kovilla pakkasilla. En silti väitä, ettemmekö kuluttaisi lämpöä ollenkaan. Asuntomme on kerrostalon keskellä ja joka puolella on muiden asuntoja lämmittämässä meitä. Lämmityksessä säästämistä on siksi melko hankala dokumentoida, mutta ainakin olen kiinnittänyt huomiota siihen, ettei asuntomme lämpötila nousisi talvella yli 22 asteen ja siksi patterit ovatkin saaneet olla kiinni melkein koko talven. Kuten kuvan tekstistä ilmenee, niin myös suihkussa käynnillä on iso vaikutus lämmönkulutukseen; lämpimän veden lämmittämiseen kuluu noin kolmasosa lämmitysenergiasta.  Koska myöskään omaa vesimittaria ei ole, omasta veden kulutuksestakaan ei ole saatavana kuin taloyhtiön keskiarvo. Yritän kuitenkin käydä suihkussa mahdollisimman nopeasti ja suljen hanan kun laitan shampoota ja muita pesuaineita, mutta suihkun veden lämpötilaa voisin varmasti vielä laskea.

Viime vuonna Ilmastodieettiä tehdessäni minulla ei ollut koko vuodelle 2014 sähkönkulutustietoja, koska muutimme helmikuussa. Arvioin silloin helmikuun puolesta välistä joulukuuhun ulottuvien sähkönkulutustietojen perusteella, että koko vuoden 2014 sähkönkulutus olisi ollut 3000 kWh. Viime vuodelta sen sijaan dataa löytyy koko vuodelta ja kulutuksemme oli 2938 kWh. Se jäi juuri tuon 3000 kWh:n alle, mikä oli tavoitteenikin, mutta olisihan se varmasti pienempikin voinut olla. Jos vertaan kulutusta kuukausitasolla, niin ainoastaan heinäkuun sähkönkulutus oli vuonna 2015 suurempi kuin vuonna 2014. Sekin johtuu varmasti siitä, että viime vuonna lomailimme kodin ulkopuolella heinäkuussa vain viikon, kun taas edellisvuonna kaksi viikkoa. Jotain pudotusta sähkönkulutuksessa on siis tapahtunut. Suurin syy siihen on varmasti saunomisen vähentäminen, ja olen myös kiinnittänyt enemmän huomiota turhien valojen sammuttamiseen.

Kodin hankintoja emme tehneet juurikaan viime vuonna, emmekä tehneet myöskään remonttia muutamien listojen maalaamista lukuun ottamatta (maalit oli kuitenkin hankittu jo edellisenä vuonna). Ostimme kuitenkin uuden ruokapöydän, jonka lisäksi tuli ostettua muutamia kodintekstiileitä. Kodinkoneita hankittiin leivänpaahdin ja sauvasekoitin. Molemmat entisten rikkoutuneiden tilalle. Muuttovuonna taas tuli tehtyä remonttia ja hankittua kaikenlaista.

Vuosi sitten tekemäni testin perusteella asumisen päästöni olivat 2678 kg hiilidioksidia vuodessa. Nyt päästöt olivat 2246 kg CO2, joten päästösäästöä on tapahtunut 432 kg eli noin 16 %. Suurin syy päästövähennykseen on vähäisemmät kodinhankinnat, koska lämmitys ja sähkö olivat pysyneet suunnilleen entisellä tasolla. Sähkön päästöjä ei tosin edes oteta mukaan päästöjen laskentaan, koska meillä on käytössä vihreä sähkö tai tarkemmin Ekoenergia-sähkö. Sähkönkulutusta kannattaa silti vähentään, koska sähkön kulutusmuutosten aiheuttamien päästövähennysten laskemiseen voidaan käyttää marginaaliperusteista sähkön päästökerrointa, joka on 0,6 kg CO2/kWh (lähde: Motiva). Sähkönkulutuksemme siis pieneni arviolta 62 kWh eli siitä tulee päästösäästöä vielä lisäksi 62 kWh x 0,6 kg CO2 = 37,2 kg CO2. Tämä päästökerroin perustuu siihen, että kun joku vähentää sähkönkulutustaan, niin silloin voidaan vähentää kaikista kalleinta sähköntuotantoa, joka on yleensä paljon päästöjä aiheuttavaa hiililauhdesähköä.

Pakastimen sulatus

Pakastimen sulattaminen tuntuu olevan kiinnostava aihe tällä viikolla, ainakin blogiini päätyneiden googlaajien perusteella. Pakastimen sulattamisen vaikutus sähkönkulutukseen -postaustani on luettu tällä viikolla ahkerasti. Minäkin sulatin meidän pakastimen tänään, kun oli vapaapäivä ja sääkin vihdoin sen salli. Kirjoitin jo ennen joulua joulukalenteripostauksessa, että pakastin olisi sulattamisen tarpeessa, mutta plussakeleillä en sitä kuitenkaan viitsinyt tehdä, kun siellä oli niin paljon ruokaa. Ulkona oli tänään kylmempi kuin pakastimessa, joten ruuan sulamisesta ei ollut pelkoa.

sähkönkulutusmittari.JPG

Ennen sulattamista pakastimen sähkö maksoi sähkönkulutusmittarin mukaan 40,51 euroa vuodessa ja hiilidioksidipäästöjä se aiheutti 188 kg vuodessa. Olen asettanut mittariin sähkönhinnaksi 0,092 €/kWh. Hinta ei ihan pidä paikkaansa, koska se sisältää vain sähkön siirron ja tuotannon, muttei sähköveroa. En ole viitsinyt korjata summaa, koska eri laitteiden vertailu on helpompaa, kun hinta pysyy samana. Joka tapauksessa sähkönhinnan perusteella voin laskea, että vuosikulutus on 40,51 €/0,092 €/kWh = 440 kWh. Jos verrataan tätä viime maaliskuussa mittaamaani lukemaan 308 kWh, niin sähkönkulutus on kasvanut 43 %. Valitettavasti pakastimen sähkönkulutus ei pysy koko vuotta niissä lukemissa, missä se on heti sulattamisen jälkeen, mutta tämä kyllä osoittaa, että pakastin on todellakin syytä sulattaa, kun sinne alkaa kertyä huurretta. Meidän pakastimen ohjekirjan mukaan pakastin pitäisi sulattaa, kun hyllyt ovat kokonaan huurteessa tai huurretta on yli 5 mm.

Pakastimen sulatus.JPG
Kuuma vesi muovipusseissa toimii hyvin paksumpaan jäähän ja ohuen jään saa sulatettua helposti, kun laittaa kuumaa vettä astiossa hyllyille.

Ajoitin pakastimen sulattamisen vielä niin, että sain sen jäähdytettyä ennen kuin sähkönhinta nousi (jäin vähän koukkuun sähkön hinnan seuraamiseen joulukuussa, vaikkei meillä vielä osteta pörssisähköä). Siinä toivossa siis, että pakastimen uudelleen jäähdyttämiseen kuluttamani sähkö olisi mahdollisimman vähäpäästöistä. Sähkön hinta ei tosin kerro kaikkea. Olin jo ehtinyt ihmetellä, miten sähkö voi olla tällaisilla pakkasilla niin halpaa; koko ajan halvempaa kuin meidän kiinteähintainen sähkömme. Syy selvisi Talouselämästä: venäläiset ovat lomalla ja Suomeen on saatavilla halpaa sähköä Venäjältä. Täytyy ehkä vielä pohtia, onko pörssisähkö sittenkään paras tapa vähentää sähkönkulutuksen päästöjä.

Kuulumisia ja energiatehokkuustesti

Täällä on rentouttava joululoma jo vietetty ja paluu arkeen on koittanut. Oma jouluni ei ollut kovin ekologinen; siihen kuului mm. lentomatkustamista Lappiin ja lihaakin tuli syötyä enemmän kuin normaalisti. Ruokahävikiltä onneksi vältyttiin ja lahjaksi sain (ja toivottovasti myös annoin) pääasiassa tarpeellisä juttuja. Loma-aktiviteetitkin olivat melko vähäpäästöisiä: hiihtämistä ja lautapelejä. Vähän ehti jo tulla blogia ikävä, kun ehdin tottua tiuhempaa postaustahtiin joulukalenterin aikana.

hiihtolatu.jpg

Jos olet vielä lomalla ja kaipaat tekemistä välipäiviksi, niin tee kodin energiatehokkuustesti. Sen voi ladata Motivan sivulta. Testi on tarkoitettu sähkölämmitteisessä pientalossa asuville, mutta kerrostaloasujana pidin sitä myös hyödyllisenä, vaikken kaikkiin kohtiin voinutkaan vastata. Testin tekemällä saa mielestäni aika hyvän kuvan siitä millä mallilla kodin energia-asiat ovat. Testissä on myös hyviä ohjeita ja vinkkejä, mitä kannattaisi tehdä. Esimerkiksi pakastimen takaosan imurointi on minulta jäänyt väliin, enkä ole tarkistanut pakastimen tiivisteiden kuntoa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Joulukalenterin 22. luukku

joulukalenteri22.jpg

Vaihda sähkösopimus vihreään sähköön tai ekoenergiaan. Vihreällä sähköllä tarkoitetaan kaikkea uusiutuvaa energiaa ja ekoenergia tarkoittaa ympäristömerkittyä sähköä eli sen ympäristökriteerit ovat tiukemmat kuin vihreän sähkön. Lisää ekoenergiasta voit lukea täältä.

Sähkösopimuksen vaihtaminen ei ole vaikeaa ja sähkön kilpailuttamiseen löytyy useita sivustoja, esimerkiksi sahkonhinta.fi ja sahkovertailu.fi. Sinun tarvitsee tietää vain asuntosi sähkönkulutus tai voit käyttää myös asunnon kokoon ja asukasmäärään perustuvaa arviota. Sähkön kilpailuttamiseen löytyy hyvät ohjeet Kuningaskuluttajan sivuilta.

Molemmilla sivuilla voi rajata hakutulokset koskemaan vain uusiutuvaa energiaa. Tosin kun kokeilin laittaa sahkonhinta.fi -sivulle rajaukseksi uusiutuvat energialähteet, hakuehdoilla ei löytynyt yhtään tuotetta. Kuitenkin ilman rajausta kaksi halvinta vaihtoehtoa olivat uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvaan sähköön vaihtaminen ei siis välttämättä kasvata sähkölaskua. Ekoenergiaa ei valitettavasti pysty rajaamaan, mutta Ekoenergia-merkin saaneet sähkötuotteet voi käydä katsomassa Ekoenergian sivuilta.

Kirjoitin 20. päivän joulukalenteripostauksessa sähkön hinnan seuraamisesta. Vaihtuvahintainen pörssisähkö on myös vaihtoehto, jos haluaa pienentää sähkönkulutuksensa päästöjä. Kannattaa muistaa myös, että sähkönhinta muodostuu sähköenergian lisäksi myös sähkönsiirrosta, jonka hoitaa yleensä lähin sähköyhtiö, ja sähköverosta.

Joulukalenterin 20. luukku

joulukalenteri20.jpg

Tee jouluruuat etukäteen. Nyt on hyvä aika paistaa kinkku, laatikot, joulukakut ja piparit. Laatikot ja kuivakakut voi laittaa vielä pakkaseen odottamaan jouluaattoa. Aattona kun viisi miljoonaa suomalaista paistaa laatikoita ja saunoo, niin on sähköntuotanto kovilla.  Kun sähköä tarvitaan paljon, lisäsähköä tuotetaan huonon hyötysuhteen voimalaitoksilla ja/tai hiilellä. Seuraamalla sähkön hintaa esimerkiksi Fingridin sovelluksella, voi yrittää ajoittaa uunin lämmitykset edullisimpaan aikaan, jolloin sähkö on yleensä myös vähäpäästöisempää.

Monesti ajatellaan, että itse tehty on ekologista ja valmisruuat ovat pahiksia. Valmisruoka on todennäköisesti päästöttömämpi vaihtoehto, koska se valmistetaan suurissa erissä isoissa uuneissa ja hävikkiäkin luulisi tulevan vähemmän kuin kotona. Eli vietä ekompi ja rennompi joulu kaupan valmislaatikoilla ja lämmitä ne aattona mikrossa. Kinkunkin voi ostaa valmiiksi paistettuna.