Vauvan ja taaperon tarvikkeita käytettynä

Aloitin tämän postauksen kirjoittamisen jo vauvavuonna, mutta koska vauva on jo lähempänä kahta kuin yhtä vuotta, piti lisätä otsikkoon sana taapero. Aloitimme hankinnat vauvaa varten muutamaa kuukautta ennen vauvan syntymää, joten paljon erilaista tavaraa on tullut hankittua viimeisen kahden vuoden aikana. Osa enemmän ja osa vähemmän hyödyllistä, mutta oikeastaan mitään täysin turhaa emme tulleet hankkineeksi. Vaatteiden osalta olisi kyllä varmasti vähempikin riittänyt.

Vajaa kaksi vuotta sitten kerroinkin, että olimme hankkineet vaunut käytettynä ja myös saaneet tavaraa vauvalle. Vaatteita sen sijaan olin ostanut enemmän uutena kuin olin etukäteen ajatellut. Silloin olin vielä melko tottumaton kirppiskävijä ja mieleni on muuttunut tässä kahden vuoden aikana. Kirppiksillä tosin pitää käydä melko usein, jos sieltä haluaa hankkia suurimman osan vaatteista.  Muutamalla vierailulla ei välttämättä löydy mitään ja sillä perusteella minäkin olin tehnyt havainnon melko nuhjuisista vaatteista. Pieniä vaatteita tuli ostettua vähän turhaan uutena, koska juuri niitä pienimpiä vaatteita on kirppiksillä hyvin saatavilla. Isommista vaatteista olen ostanut suurimman osan käytettynä ja säästänyt siinä melkoisen summan rahaa. Varsinkin ulkovaatteissa voi saada aikaan isot säästöt. Rahansäästö ja ekologisuus ovatkin minulle tärkeimmät syyt ostaa käytettyjä vaatteita ja muita tavaroita.

Reiman välikausihaalari oli loistava kirppislöytö alle kahdella kympillä. Myös villapipo ja vedenpitävät kengät ovat kirpputorilta.

Yhdistelmävaunut olivat isoin ja kallein hankinta ja niissä säästimme noin puolet hinnasta uusiin verrattuna. Vaunuja löytyy tietysti monen hintaisia ja kuntoisia käytettynä. Löysin Torista ja meillä kävi tuuri, kun huomasin juuri myyntiin tulleet vaunut ihan sattumalta. Tarvikkeiden hankinnassa erilaiset nettikirppikset ovat käteviä, koska niistä on helppo hakea etsimäänsä ja tarvittaessa voi tehdä hakuvahteja. Joidenkin tuotteiden kohdalla kysyntä on kova ja saattaa olla hermoja raastavaa metsästää sitä haluamaansa tarviketta. Näin meillä kävi itkuhälyttimen kanssa. Löysin sellaisen ensin sattumalta perinteiseltä kirppikseltä, mutta se meni rikki muutaman kuukauden jälkeen ja yritin löytää korvaavan käytettynä. Jos hinta oli oikea, ne menivät yllensä tunneissa ja lopulta päädyimme ostamaan itkuhälyttimen uutena. Käytetyllä tuotteella kun ei ole mitään takuuta, hinnan on mielestäni oltava selvästi uutta halvempi, varsinkin kun kyseessä on elektroniikka.

Leluja ja kirjoja olen myös ostanut käytettynä, vaikka varsinkin leluja tuntuu tulevan ovista ja ikkunoista sukulaisilta, joten niitä ei tarvitsisi ostaa itse ollenkaan. Kirjoja olen lainannut myös kirjastosta, mutta varsinkin vauvan hypisteltäväksi (ja syötäväksi) tarkoitetut kirjat on hyvä ostaa omaksi, koska ne olivat ainakin meillä koko ajan vauvan suussa ja niistä on myös haukattu ja revitty paloja. Vasta reilu yksivuotiaana kirjat alkoivat kiinnostaa lukemismielessä.

Sitteri ja leikkimatto olivat meillä lainassa, mikä oli kätevää, koska ne olivat käytössä muutaman kuukauden, mutta veisivät säilytyksessä paljon tilaa. Kantorepun ja kantoliinan saimme käytettyinä. Niistä kantoliinaa tuli kokeiltua vain muutamia kertoja, mutta kantoreppua on käytetty enämmän kuin osasin kuvitella ja se on käytössä edelleenkin. Nyt on harkinnassa myös kantorinkan hankinta ja sitä olemmekin jo etsineet käytettynä. Nekin tuntuvat menevän aika nopeasti kaupaksi. Kantorinkan vuokrausmahdollisuutta olemme myös harkinneet.

Tämäkin koko asu on kirppikseltä kenkiä myöten. Nuo housut ovat olleet yksi suosikkivaatteistani pojalla ja ne ovat olleet käytössä jo vuoden. Taustalla näkyy myös kuinka estetään kaapin avaaminen tilapäisesti isovanhempien luona.

Turvakaukalon saimme kaverilta, mutta se on yksi niistä harvoista asioista, joita en ostaisi käytettynä tuntemattomalta samoin kuin pyöräilykypärä. Turvaistuimen autoon hankimmekin uutena. Myös rintapumpun ja tuttipullon ja muita ruokailutarvikkeita hankin uutena. Rintapumppu ja tuttipullot sterilisoidaan keittämällä, joten niitäkin voisi hankkia käyttettynä. (Insinöörinä halusin kuitenkin sen uusimman mallin.) Tuttipulloihin voi ostaa myös uudet tutit, vaikka itse pullot ostaisikin käytettynä. Muovisissa kannattaa kuitenkin katsoa, etteivät ne ole naarmuisia, koska epätasainen pinta on hyvä kasvualusta bakteereille.

Uutena tuli ostettua myös vähän turhaan matkarattaat. Ne olisi kannattanut ostaa käytettynä, koska reissussa niin sanotusti rähjääntyy ja ne ovat jo melko naarmuiset ja muutenkin parhaat päivänsä nähneet. Naarmuisuus ei tietenkään haittaa käytössä, mutta saman tien olisi voinut ostaa jo valmiiksi naarmuiset rattaat. Matkarattaiden suhteen olin ehkä vähän Facebook-mainonnan uhri ja halusin ne tietyt mainoksessa näkemäni rattaa, joita ei tietenkään ollut vielä saatavilla käytettyinä. Myös pyöräkärry hankittiin uutena, koska uudet mallit saa taitettua kokoon ja se on kerrostalossa asuvalle tärkeä ominaisuus.

Äitiyspakkauksessa tuli uusia tarvikkeita ja vaatteita. Käytetyimpiä ovat olleet varmasti ulkohaalari, jota käytimme jo kesällä makuupussina ja viime talvena sitten itse haalarikäytössä.  Villahaalaria tuli myös käytettyä aika paljon. Muuten vaatteet jäivät melko vähälle käytölle ihan pienimpiä lukuunottamatta. Osa vaatteista oli minusta todella huonolaatuisia ja monet trikoo-bodyt nyppyyntyivät jo ihan muutamassa pesussa. Äitiyspakkauksen vaatteita myös näkee aika paljon kirppiksillä myynnissä ja monesti käyttämättöminä, joten vaatteiden takia sitä ei välttämättä kannata ottaa.

Myös syöttötuoli ja pinnasänky ostettiin uutena, vaikka ne olisi ihan hyvin voinut ostaa myös käytettynä. Niiden kohdalla olisi pitänyt ennakoida vähän paremmin ja aloittaa niiden metsästys aikaisemmin, eikä vasta sitten kun oli todellinen tarve.

Lapsen tarvikkeiden myötä olen hankkinut myös itselleni käytettyjä tavaroita ja nykyään tuleekin yleensä ensin etsittyä käytettyä, jos tarvitsen jotain. Olen löytänyt esimerkiksi jo myynnistä poistuneita Iittalan laseja, joita meillä on mennyt rikki tai en alun perin ollut hankkinut tarpeeksi. Viimeisimpänä ostin SPR:n Kontista jouluisen lyhdyn.

Syitä kasvaneeseen sähkönkulutukseen

Lupasin viime keväänä kirjoittaa meidän kasvaneesta sähkönkulutuksesta, mutta postaus jäi vähän unohduksiin, vaikka olin jo kirjoittanut sen lähes valmiiksi. Kerroin siis tässä postauksessa, että huomasin sähkönkulutuksemme kasvaneen alkuvuodesta verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan (tammi-maaliskuu) ja lupasin selvittää mistä tämä johtuu.

Viime vuonna pääsiäinen oli jo maaliskuussa, jolloin olimme lähes viikon poissa kotoa, joten luulin että se olisi ollut pääsyyllinen suurempaan sähkönkulutukseen tänä vuonna. Kuitenkin vaikka rajasin tarkastelujakson tammikuun alusta maaliskuun puoleenväliin asti, tämän vuoden kulutus oli 146 kWh (21 %) suurempi.

Tarkastelujaksolla uusia sähkölaitteita meille tuli robotti-imuri (mielestäni täysi turhake, mutta joskus täytyy antaa periksi) ja sisäpuutarha Plantui, joka on uusista hankinnoista enemmän mieleeni. Täytyy kirjoittaa Plantuista ihan oma postaus, mutta Instagramissa sen toimintaa on jo päässyt seuraamaan. Aloitimme juuri uuden viljelykieroksen. Sähköpyörät tulivat meille siis vasta tämän tarkastelujakson jälkeen.

Mittasin näiden uusien laitteiden sähkönkulutuksen sähkönkulutusmittarilla, jos syy löytyisi niistä. Plantui kulutti 11 W ollessaan päällä ja 0,7 W yöllä. Plantui hankittiin tammikuun lopussa, joten arvion, että se olisi ollut tarkastelujaksolla käytössä 60 päivää. Sain laskettua sen kokonaissähkönkulutukseksi 11 kWh. Robotti-imuri hankittiin vähän aikaisemmin, joten arvioin, että se olisi ollut käytössä 70 päivää. Huomasin, että robotti-imuri kuluttaa seinässä ollessaan (ei lautaus) 1,1 W eli 1,9 kWh. Uudet hankinnat eivät siis selittäneet kasvua. Tästä lähtien robotti-imuri otetaan kuitenkin latauksen jälkeen irti seinästä.

Keräsin tiedot sähkönjakeluyhtiömme palvelusta Exceliin ja tein muutaman kuvaajan. Ulkolämpötilaa epäilin seuraavaksi syylliseksi, mutta sekään ei ollut puolellani. Viime vuonna keskilämpötilojen keskiarvo oli -4,5 C ja tänä vuonna -2,3 C, joten sillä perusteella sähkönkulutuksen olisi pitänyt olla tänä vuonna pienempi.

Lämpötila.JPG

Seuraavaksi epäilin, että kasvu johtuu huolimattomuudesta. Pakastimen sulatuksen jälkeen pakastin oli jäänyt vähän liian kylmälle, noin 19 asteeseen suositellun 18 asteen sijasta. Lämpömittarin pitäminen pakastimessa siis kannattaa. Mahdollisesti myös lattialämmitys on ollut tarpeettoman kuumalla. Sitä säädetään vain asteikolla 0-5, joten varsinainen lämpötila jää arvailujen varaan.

Seuraavasta kuvasta suurin syy taisi kuitekin paljastua. Korkeita piikkejä on tämänvuotisessa kuvaajassa enemmän kuin viimevuotisessa. Osa piikeistä on myös korkeampia. Piikit johtuvat saunomisesta. Tämän vuoden seuranta jaksolla saunaa on todennäköisesti lämmitetty kahdeksan kertaa kun taas viime vuonna vastaavaan aikaan 3-5 kertaa. Viime vuoden 14 kWh:iin menevistä piikeistä on vaikea sanoa ovatko ne saunomisia vai jotain muuta. Korkeammat piikit tänä vuonna johtuvat todennäköisesti siitä, että samana päivänä on pesty useampi koneellinen pyykkiä tai sitten sauna on lämmitetty kuumemmaksi tai ollut päällä pidempään.

sähkö.jpg

Postauksen opetus oli siis se, että sähkönsäästö vaatii huolellisuutta ja saunan, jääkaapin, pakastimen ja muiden sähköllä lämmitettävien tai jäähdytettävien laitteiden lämpötilojen seuraamista. Tarpeettoman kylmä tai kuuma lämpötila vaikuttaa sähkölaskuun yllättävän paljon ja on täysin turhaa.

Sähkön säästö

Ajattelin välillä kirjoittaa jostain muusta kuin ruuasta. Siitä on tullut lempiaiheeni ja muut päästösäästötoimenpiteet ovat jääneet vähän sen jalkoihin. Päästöttömämpi elämä -postaussarjan kolmannessa osassa keskitytään kuitenkin sähköön ja sen säästämiseen. Helpoin ja vaivattomin tapa vähentään päästöistään iso siivu, on siirtyä käyttämään ekoenergiaa. Se ei välttämättä edes maksa enempää kuin ”tavallinen” sähkö. Olen kirjoittanut aiheesta joulukalenteripostauksen, joten kannattaa käydä lukemassa myös se, jos oma sähkösopimus ei vielä ole ekoenergiasähköä.

Vaikka sähkösopimus olisi vaihdettu ekologisempaan, sähköä kannattaa silti säästää. Se säästää sekä ympäristöä että lompakkoa. Päästötöntä on vain se sähkö, jota ei tarvitse tuottaa ollenkaan.

Kännykän laturin irroittaminen seinästä on edelleen yleisin aihe, jolla tähän blogiin päädytään Googlen kautta. Kuten olen ennenkin kirjoittanut, niin se kännykän laturi ei varmasti ole se kodin suurikulutuksinen sähkölaite ja sillä on aika minimaalinen vaikutus kokonaisuuteen. Mitään haittaa kännykän laturin irrottamisesta ei kuitenkaan ole. Kodin suurin sähkönkuluttaja on yleensä saunan kiuas, jos ei siis asu sähkölämmitteisessä talossa. Vähentämällä ja/tai tehostamalla saunomista voi saada merkittaviä säästöjä aikaan. Tehostamalla tarkoitan sitä, että kaikki perheenjäsenet käyvät saunassa samana päivänä ja saunaa ei kannata lämmittää turhaan, vaan mennä sinne heti, kun se on lämmin ja sauna pois päältä, kun saunominen on lopetettu. Saunan lämpötilaa kannattaa myös miettiä, että riittäisikö matalampi lämpötila.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sähköllä toimiva lattialämmitys on myös merkittävä sähkönkuluttaja ja sen huomaa varsinkin sähkölaskussaan. Meillä lattialämmitys vastaa noin puolta talvipäivien ”vakio” sähkönkulutuksesta. Pesuhuoneen lattialämmitys ei ole pelkkä mukavuustekijä, vaan se pitää pesuhuoneen myös kuivana, joten kokonaan en ole sitä uskaltanut laittaa pois päältä. Lattialämmityksen lämpötilaa kannattaa myös tarkkailla; lattian ei tarvitse tuntua polttavan kuumalta. Hyvä vaihtoehto lattialämmitykselle suihkuttomissa tiloissa esim. erillisessä WC:ssä on matto.

Kaikenlaisten laitteiden määrä kasvaa koko ajan, ja vaikka niistä on tullut energiatehokkaampia, lisääntynyt määrä syö helposti saavutetut säästön. Varsinkin TV vaihdetaan yleensä isompaan, kun on aika hankkia uusi. Tietokoneissa kannettava kuluttaa murto-osan pöytäkoneen sähkönkulutuksesta, joten pöytäkonetta ei kannata käyttää, jos sellaista ei välttämättä tarvitse. Tabletti kuluttaa läppäriäkin vähemmän sähköä ja se on hyvä vaihtoehto pelkkään nettiselailuun. Blogin kirjoittamiseen käytän kuitenkin läppäriäni, vaikka muuten se on nykyisin melko vähällä käytöllä.

TV, stereot ym. kannattaa kytkeä katkaisijalla toimivaan jatkojohtoon, josta kaikki voi sammuttaa kerralla. Jos tämä tuntuu liian työläältä (olen usein kuullut tämän tekosyyksi, miksi katkaisijaa ei käytetä), kannattaa hankkia kaukosäätimellä tai ajastimella toimiva pistorasiakytkin.

kaukosäädin.JPG
Erilaisia kauko-ohjaimella tai ajastimella toimivia pistorasiakytkimiä saa mm. rautakaupoista.

Valaistus vei ennen ison osan kotien sähkönkulutuksessa, mutta led-lamppujen ansiosta osuus on pienenemässä. Jos kaikkien lamppujen vaihtaminen kerralla ledeihin tuntuu liian suurelta investoinnilta, kannattaa korvata lamppuja pikku hiljaa. Aina kun on aika vaihtaa lamppu ,niin ostaa tilalle led-lampun. Lamppuja kannattaa myös vaihtaa kotona siten, että ainakin paljon käytössä olevissa lampuissa, kuten olohuoneessa ja keittiössä olisi ledit ja harvemmin käytettäviin voi siirtää halogeenit tai muut, jos niitä vielä on käytössä.

Jääkaappi ja pakastin vievät paljon sähköä, koska ne ovat koko ajan päällä. Pakastimen sulattamisen vaikutuksesta sähkön kulutukseen olen kirjoittanut pariinkin otteeseen (täällä ja täällä), ja vaikutus on melkoinen, joten sulatus kannattaa tehdä ainakin kerran vuodessa. Sulattamisen yhteydessä kannattaa myös imuroida pakastimen ja jääkaapin takaosa ja tarkistaa tiivisteiden kunto.  Jääkapin ja pakastimen lämpötiloja kannattaa myös tarkkailla, koska liian kylmä lämpötila lisää energiankulutusta turhaan ja liian korkea lämpötila heikentää ruoan säilyvyyttä. Pakastimessa riittää -18 C ja jääkaapissa alle +5 C. Jääkaapissa on yleensä erilämpöisiä alueita, jotka kannattaa selvittää jääkaapin käyttöohjeesta, jotta tietää missä mikäkin ruoka kannattaa säilyttää. Jääkaappiin ja pakastimeen kannattaa hankkia lämpömittari, josta lämpötiloja voi seurata.

Astianpesukone säästää vettä ja siten lämmitysenergiaa käsin tiskaamiseen verrattuna, joten siinäkin mielessä se on hyvä olla olemassa. Astianpesukoneissakin on eroja sähkönkulutuksessa ja uutta hankkiessa kannattaa tutustua energiankulutukseen. Pyykinpesukonetta valitessa kannattaa kiinnittää huomiota pesuohjelmiin, että ne ovat sopivat omiin tarpeisiin. Minulle nimittäin kävi niin, että ostin pesukoneen, jossa ei ole ollenkaan 30 asteen pesuohjelmaa. Kiitos EU:n energiatehokuustoimenpiteiden ja pakollisen 20 asteen ohjelman, 30 asteen ohjelma oli poistettu. Pesen siis nykyään vaatteeni yleensä joko 20 tai 40 asteessa. Alkujärkytyksen jälkeen olen jo tottunut myös tuohon 20 asteeseen ja olen todennut sen toimivaksi useimmille keinokuituisille vaatteille ja esim. farkuille, kunhan käyttää myös matalalle lämpötilalle tarkoitettua pesuainetta. Pyykinpesukoneen puhdistus kannattaa muistaa tehdä säännöllisesti varsinkin, jos pesee usein matalissa lämpötiloissa.

Tässä oli listattuna paljon pieniä toimenpiteitä, joista kasvaa kuitenkin yhdessä isot säästöt. Eri laitteiden sähkönkulutusta kannatta seurata sähkönkulutusmittarilla. Seuraavassa postauksessa ajattelin kirjoitaa tarkemmin omien sähkönkulutustietojen seuraamisesta. Huomasin omissani jonkin verran nousua, joten yritän selvittää syitä mistä tämä johtuu.

Sosekeittojen salaisuudet

Sosekeitot ovat helppo ja nopea arkiruoka ja niistä voi tehdä lukemattomia erilaisia variaatioita. Sosekeittoihin on myös helppo käyttää kaikenlaisia jääkaappiin unohtuneita vihannesten loppuja tai esim. pitsasta tai tortilloista ylijäänyttä tomaatti- tai salsakastiketta. Kokosin tähän postaukseen omat vinkkini, miten tehdä erilaisia sosekeittoja.

Kahden hengen annokseen laitan yleensä yhteensä 500-600 grammaa yhtä tai useampaa kasvista ja lisäksi vielä yhden sipulin. Myös valkosipuli toimii hyvin useimmissa keitoissa. Keiton valmistus alkaakin yleensä sillä, että pilkon sipulin ja kuullotan sitä kattilassa öljyssä sillä aikaa, kun pilkon muut kasvikset. Myös pakastevihanneksia tai valmiita kasvissoseita voi käyttää. Kun olen pilkkonut valitsemani kasvikset laitan myös ne kattilaan ja kaadan joukkoon noin 0,5 litraa vedenkeittimellä kiehautettua vettä. Tässä vaiheessa lisään myös ripauksen suolaa. Keittoaika riippuu kasviksista, mutta yleensä 15-20 minuttia riittää. Porkkanat tai punajuuret vaativat usein pidemmän keittoajan. Jos haluaa keitosta täysin sileää, kannattaa kasviksia keittää kunnes ne ovat kunnolla pehmenneet.

kasvissosekeitto.JPG
Yleensä käytän ihan tavallista tuorejuustoa, mutta joskus kun tuota kuvassanäkyvää ruoka-fraichea on tarjouksessa, niin ostan sitä.

Kun kasvikset ovat pehmenneet ja valmiita soseutettaviksi, kannattaa kaataa osa keitinvedestä erilliseen kulhoon (tästä voi lisätä nestettä tarvittaessa, jos keitto on liian paksua, mutta nestettä on hankala poistaa kun keitto on jo soseutettu). Seuraavaksi laitan joukkoon noin 100 g tuorejuustoa tai 2 dl maustettua kaurakermaa. Sitten keitto sauvasekoittimella sileäksi ja valmista tuli.

Alla muutamia suosikkiyhdistelmiäni:

Bataatti-tomaattisose-chilikaurakerma
Bataatti-maustamaton kaurakerma
Porkkana-inkivääri-maustamaton kaurakerma
Parsakaali-yrttikaurakerma
Parsakaali-pakasteherne-piparjuuri- tai wasabituorejuusto
Kukkakaali-kanttarellituorejuusto
Palsternakka-piparjuurituorejuusto
Punajuuri-porkkana-omena-valkosipulituorejuusto tai maustamaton kaurakerma ja valkosipulia

Täältä löytyy resepti tomaattiseen bataatti-kookoskeittoon ja täältä tomaatti-linssikeittoon.

Keiton päälle ripottelen usein ”krutongeiksi” Verson härkäpapuroueseosta tai auringonkukansiemeniä. Jos kaipaan isompaa proteiinilisää, niin laitan keittoon käyttövalmiita linssejä tai kikherneitä (esim. GoGreen). Ne voi lisätä joko ennen tai jälkeen soseutuksen. Keiton kanssa maistuu myös tuore leipä ja osan tuorejuustosta voikin säästää leivän päälliseksi.

Mikä on sinun suosikki kasvissosekeittosi?

 Parsakaalisosekeitto.JPG

Eroon ruokahävikistä

Kerroinkin jo postaussarjan ensimmäisessä osassa, että halusin aloittaa ruokahävikistä, joten tässä toisessa osassa keskitytään ruokahävikin vähentämiseen. Ruoan muiden ympäristövaikutusten lisäksi myös ruokahävikki oli viime vuonna paljon esillä ja hyvä niin, koska ruokahävikki aiheuttaa täysin turhia päästöjä.

Sitran selvityksen (Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle) mukaan Suomessa kotitaloudet aiheuttavat ruokahävikkiä melkein 130 miljoonaa kiloa eli noin 23 kg henkeä kohti. Kuulostaa paljolta. Rahaa menee hukkaan lähes 100 euroa per henkilö vuodessa, nelihenkisessä perheessä jo 400 euroa, jolle varmaan löytyisi muutakin käyttöä.

Kotitalouksien hävikki on suurimmaksi osaksi vihanneksia, leipomotuotteita ja maitotuotteita. Paljon päästöjä aiheuttavaa lihaa menee onneksi vähemmän hukkaan, mutta myös maidontuotanto aiheuttaa paljon päästöjä ja silloin kun se menee hukkaan, niin päästöt ovat aiheutuneet täysin turhaan.

Selvityksestä paljastuu myös sellainen mielenkiintoinen seikka, että pois heitetystä ruuasta vain 29 % on havaittavissa pilaantuneeksi ja puolet olisi edelleen syömäkelpoista ruokaa.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Vihanneksista pystyy yleensä aistinvaraisesti arvioimaan ovatko ne syömäkelpoisia vai homeessa tai mädäntyneitä. Maitotuotteissa taas arviointi on ehkä vähän vaikeampaa, mutta ainakin oman kokemukseni mukaan hapanmaitotuotteita voi syödä jopa kuukausi parasta ennen päivän jälkeen. Maitokin säilyy useita päiviä ja avaamattomana jopa viikon parasta ennen päivän jälkeen. Toisaalta jos ei ole koskaan syönyt mitään parasta ennen päivän jälkeen, niin voi ehkä saada jotain vatsavaivoja, jos syö kuukauden vanhaa jogurttia, mutta tuskin mitään vakavaa kuitenkaan. Omalla vastuulla kuitenkin.

Lihaa ja varsinkaan kanaa ja kalaa en suosittele syömään viimeisen käyttöpäivän jälkeen, mutta siinä se ero onkin, että niissä on ilmoitettu viimeinen käyttöpäivä, kun taas maitotuotteissa on parasta ennen päivä. Parasta ennen päivä tarkoittaa, että sen jälkeen tuotteen maku, ulkonäkö ja koostumus eivät välttämättä ole enää parhaimmillaan, mutta tuote on silti edelleen syötäväksi kelpaava.

Miten ruokahävikkiä sitten voi vähentää? Suosittelen aloittamaan hävikkipäiväkirjasta, koska se saattaa paljastaa yllätyksiä. Jääkö esimerkiksi työpaikkalounaalla aina muutama salaatinlehti, peruna tai leivän puolikas? Minulle kävi ennen usein niin, vaikka kotona olin tarkempi. Hävikkipäiväkirjaa kannattaa pitää vaikka useampi viikko. Siihen kannattaa kirjata myös hävikin syy. Oliko ruokaa liikaa, oliko se pahaa, oliko kiire? Muista kirjata myös viemäriin kaadettu kahvi ja tee. Niihen valmistamisessa menee paljon energiaa hukkaan.

Ruokaa ei kannata ostaa liian paljon kerralla. Ostoslista on hyvä apu ja kaupassa kannattaa vielä miettiä jokaisen ostoksen kohdalla, milloin aikoo sen syödä. Yksi hyvä keino välttää turhia ostoksia on mennä kauppaan kävellen. Silloin kun ostokset joutuu kantamaan kotiin, ei tee mieli ostaa mitään ylimääräistä. Samasta syystä kaupassa kannatta suosia koria kärryjen sijaan.

Pakkauskoko kannattaa valita oman tarpeen mukaan eika tuijottaa liikaa kilohintaa. Isomman pakkauksen edullisempi kilohinta ei tule halvemmaksi, jos puolet menee roskiin. Pakkauksia ei myöskään kannata vältellä turhaan, koska ne pidentävät tuotteiden säilyvyyttä. Varsinkin helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kohdalla kannattaa valita pakattu tuote. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan pakkaukset aiheuttavat alle prosentin ruuan ympäristövaikutuksista.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Ruuan pakastamiseen suhtaudun vähän ristiriitaisesti. Välillä se on hyvä keino vähentää hävikkiä, jos vaikka tulee joku yllättävä meno, eikä syökään kotona niin kuin oli alun perin suunnitellut. Pakastamisessa on kuitenkin se ongelma, että sitä ruokaa pitäisi myös muistaa ottaa sieltä pakastimesta ja syödä. Ruoka ei kuitenkaan säily ikuisesti pakastimessakaan. Olen huomannut, että leipä ja kypsentäntämätön ruoka tulee usein syötyä pakastimesta, mutta valmis ruoka yleensä unohtuu. Pakastaminen ja uudelleen sulattaminen kuluttaa energiaa ja jos ruoka päätyy pakastimesta lopulta roskiin, niin ruuan tuhlaamisen lisäksi on tuhlattu myös energiaa sen jäädyttämiseen ja sulattamiseen. Elin opiskeluaikoina kaksi vuotta ilman pakastinta ja nuo kaksi vuotta olivat varmasti elämäni ruokahävikittömintä aikaa. Kun tiesi jo kaupassa, ettei pakastaminen ole vaihtoehto, ei tullut ostettua mitään pahan päivän varalle. Leivän ja jäätelön säilyttäminen oli oikeastaan ainoa asia, johon pakastinta olisin kaivannut.

Huolimatta ponnisteluista ruokahävikin vähentämiseksi ruokaa tulee kuitenkin välillä valmistettua liikaa. Tähteitä kannattaa ottaa esimerkiksi evääksi tai edellisen päivän ruuan voi syödä alkuruuaksi. Esimerkiksi keitto sopii tähän tarkoitukseen hyvin. Alla kuva muutaman viikontakaisesta kolmen ruokalajin hävikkilounaasta, johon kuuluu alkuruuaksi palsternakkasosekeiton loppu, pääruuaksi tortilla, jossa oli aiemmin valmistetun härkiskastikkeen loppu ja jälkiruuaksi vielä laskiaispullan puolikas.

Härkis-kaalilaatikko

En ollut koskaan aikaisemmin tehnyt kaalilaatikoa, mutta kun työkaveri kertoi tekemästään herkullisesta Härkis-kaalilaatikosta, minunkin oli pakko kokeilla. Kaali on parasta ekoruokaa näin talvella, joten siinäkin mielessä hyvä resepti kokeiltavaksi juuri nyt. Kaali on lisäksi todella edullista, tämä maksoi 49 senttiä kilo.

Löysin maku.fi-sivuilta helpon pannulla valmistettavan kaalilaatikon ohjeen, josta muokkasin Härkis-version. Meillä tästä ohjeesta riitti kolme annosta, mutta yksin olisin syönyt tätä ainakin neljä kertaa.

härkis.JPG

1 paketti Härkistä
n. 500 g kaalia (käytin puolet tuosta kuvassa näkyvästä)
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 rkl sokeria
1 rkl öljyä
8 dl vettä
ripaus suolaa sekä musta- ja valkopippuria

Pilko sipuli ja kuullota sitä pannulla öljyssä. Suikaloi kaali ja lisää sipulin joukkoon ja paista noin 10 minuttia. Lisää loput aineet ja hauduta kannen alla n. 20 minuttia. Alkuperäisessä ohjeessa oli vähintää puolituntia, mutta minulla oli jo niin nälkä, etten jaksunut odottaa; ihan hyvää tuli näinkin, mutta en tiedä olisiko ollut vielä parempaa, jos olisin anatanut hautua kauemmin. Vettä on tässä ohjeessa myös reilusti enemmän, kuin alkuperäisessä, mutta mielestäni Härkis vaatii enemmän nestettä kuin jauheliha.

härkiskaalilaatikko.JPG
Ei näytä kuvassa miltään gourmet-herkulta, mutta hyvää oli silti. Mies jopa kehui tätä parhaaksi tekemäkseni Härkis-ruoaksi.

 

Päästöttömämpi elämä 12 kuukaudessa

Uusi vuosi ja uudet kujeet, niinhän sitä usein sanotaan. Luin viime tammikuussa tekemäni postauksen, jossa kirjoitin mm. etten vielä tiedä saavutinko vuodeksi 2015 asettamani päästövähennys tavoitteen. Hävettää myöntää, mutta en tiedä sitä vieläkään. Syy miksi en ole asiasta kirjoittanut ei siis ole se, että en olisi saavuttanut tavoitettani, vaan osa pääsöistä on edelleen laskematta. Kaksi vuotta vanhojen asioiden laskeminen saattaa olla hieman haasteellista, vaikka minulla on kyllä tallella ainakin suurin osa kuiteista, joita laskentaan tarvitsen. Tämän vuoden uuden vuoden lupaus voisikin olla pitää tarkemmin kirjaa menoistani.

Ehdin kuitenkin käydä läpi vuoden 2015 asumisen, ruuan ja työmatkojen päästöjä. Ne ovat kuitenkin suurimmat päästölähteet ja niiden avulla säästin päästöjä yhteensä 1184 kg CO2. 1500 kg:n tavoitteesta siis puuttuu reilu 300 kg, jonka kyllä uskoisin vähentäneeni, vähentämällä eritysesti vaatteiden ostelua, mutta koska en ole laskenut, en voi olla aivan varma. Monesti sitä kuvittelee, että enhän minä osta juuri ollenkaan vaatteita, mutta sitten kun niistä oikeasti pitää kirjaa, todellisuus paljastuu.

energy-efficiency-154006_1280kuva: pixabay.com

Vaikka pääasiassa ajattelin jatkaa blogia samalla mallilla kuin ennenkin, olen kuitenkin suunnitellut koko vuoden kestävää postaussarjaa Päästöttömämpi elämä 12 kuukaudessa. Uskon, että tekemällä pieniä muutoksia vähän kerrallaan niistä tulee todennäköisemmin myös pysyviä, kuin jos laittaa kerralla koko elämänsä uusiksi. Minusta joulu kestää loppiaiseen asti, enkä ole koskaan jaksanut aloittaa mitään herkkulakkoja ym. kuntokuureja heti uuden vuoden jälkeen, joten tämä postaussarjakin alkaa siksi vasta nyt.

Uuteen elämään kannattaa valmistautua tekemällä Ilmastodieetti lähtötasotestiksi. Sitä varten täytyy kaivella kaikenlaisia tietoja omasta elämästään, mm. selvittää oman asuntonsa lämmitysmuoto ja energian kulutus ja vuosittainen sähkönkulutus. Ilmastodieetissä voi käyttää myös sivuston antamia arvioita, jos tietoja ei ole saatavissa. Esimerkiksi opiskelija-asunnossa sähkö ja lämmitys kuuluvat usein vuokraan ja kerrostalossa muuten lämmitys maksetaan osana yhtiövastiketta tai vuokraa, joten oman asunnon lämmityskuluja ei ole saatavilla. Kirjoitin tarvittavista tiedoista tarkemmin kaksi vuotta sitten Alkukartoitus-postauksessa. Kirjautumalla Ilmastodieettiin tuloksensa voi tallentaan myöhempää tarkastelua varten ja täyttämistä voi myös jatkaa, jos ei saa kerralla valmiiksi. Minulla oli kyllä muistaakseni ongelmia keskeneräisen Ilmastodieetin kanssa ja kaikki tiedot eivät jääneet muistiin, mutta toivottavasti se toimisi nyt paremmin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toivon, ettei vuoden kestävä postaussarja ole liian kunnianhimoinen tavoite itselleni ja olisikin kiva kuulla, jos lähdet siihen mukaan, niin tulee minullekin vähän paineita jatkaa tätä. Jos teet ilmastodieetin, niin jaa ihmeessä sen tulos kommenteissa. Oma tulokseni oli kaksi vuotta sitten 9453 kg CO2 ja vuosi sitten noin 8000 kg CO2 (tarkkaa lukua en saanut vuosi sitten laskettua). Joka tapauksessa päästöt ovat vähentyneet ja se tässä postaussarjassakin on ideana, että oli lähtötaso mikä tahansa, niin päästöt saisi putoamaan. Mielestäni päästöjen vähentäminen on sitä helpompaa mitä suuremmat päästöt ovat. Päästöjen vähentäminen myöskään harvemmin lisää elinkustannuksia, joten siitäkään ei tarvitse huolehtia, että ekologisempi elämä olisi kalliimpaa.

Ensimmäisenä tehtävänä on siis lähtötilanteen kartoitus Ilmastodieetin avulla. Sen voin myös paljastaa, että postaussarjan seuraava osa liittyy ruokaan.

Joulukalenterin 5. luukku

Toinenkin viimevuotinen tapahtumavinkki osui joulukuun alkuun, joten tässä tulee jo toinen uusi joulukalenteripostaus tälle vuodelle.

Joulukalenteri Lämpölupaus.jpg

Tee Lämpölupaus eli alenna kotisi lämpötilaa muutaman kerran vuodessa, kun saat käskyn tehdä niin. Lämpölupaus on energiayhtiö Helenin (entinen Helsingin energia) palvelu, jonne rekisteröitymällä voi osallistua lämmityksen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen laskemalla kotinsa lämpötilaa, kun saa Heleniltä ilmoituksen. Lämpölupauksen voi tehdä, vaikka ei olisi Helenin asiakas ja asuisi pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Rekisteröitymisen jälkeen sivuilta löytyy myös muita energiansäästövinkkejä.

Viime tiistaina lämpölupauksen lunastaneet säästivät Helenin Twitter-tilin mukaan 322 litraa öljyä. Laskin että se tarkoittaa hiilidioksidipäästöissä reilua 900 kiloa. (Tein oletuksen, että säästetty öljy olisi ollut raskasta polttoöljyä ja käytin Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen päästökerrointa.)

Kotimainen avokadon korvike

Luettuani muutama viikko sitten MTV:n sivuilta avokadon huimasta veden kulutuksesta aloin miettiä avokadolle vähemmän vettä kuluttavaa korvaajaa. Aloitettuani tämän päästösäästöprojektini avokadosta on tullut lähes päivittäinen osa ruokavaliotani. Olen korvannut avokadolla pääasissa juustoa ja voita leivän päällä.

Yhden avokadokilon tuottaminen kuluttaa 1000 kg vettä, joka on silti reilusti vähemmän kuin juuston vesijalanjälki (3178 kg, lähde: WWF), mutta ongelma on siinä, että avokadoa viljellään alueilla, joissa vedestä on pulaa kuten Perussa ja Etelä-Afrikassa. Jos taas syön suomalaista juustoa, siihen kulunut vesi on kulutettu ainakin pääasisssa Suomessa, jossa vedestä ei ole pulaa. En kuitekaan halunnut palata takaisin juustoleipiin, vaan aloin miettiä avokadolle kotimaista vaihtoehtoa.

Avokado tunnetaan terveellisistä rasvoistaan, eikä kotimaisia hyvän rasvanlähteitä kovin montaa ole tai oikeastaan mieleeni tuli vain yksi eli rypsiöljy. Rypsiöljy ei kuitenkaan yksinään sopinut mielestäni avokadon korvikseeksi jo koostumuksensakin puolesta. . Ensimmäinen mieleeni tullut kaveri rypsiöljylle oli herne; se sopii avokadon kovikkeeksi jo värinsäkin puolesta.

Niinpä kaivoin kuoritun ja kivettömän avokadon, pakastetun herneen ja kylmäpuristetun rypsiöljyn tiedot Finelistä ja laitoin ne Exceliin. Valitsin kylmäpuristetun rypsiöljyn, koska muissa rypsiöljyissä on mielestäni pistävä maku. (Korjaus: tutkin asiaa vähän tarkemmin ja käyttämäni Neito-rypsiöljy ei olekaan kylmäpuristettua vaan miedosti lämmitettynä puristettua ja ilmeisesti juuri tällä menetelmällä päästään pistävästä mausta eroon.)  Halusin että herne-rypsiöljyseos vastaa tyydyttymättömien rasvojen kokonaismäärän osalta avokadoa, ja kovinkaan monimutkaista laskentaa ei tarvittu, jotta päädyin seokseen, johon tulee 85 % pakasteherneitä ja 15 % puristettua rypsiöljyä.

avokado-herne1.jpg

avokado-herne-rasvat.jpg

avokado-herne-hivenaineet.jpg
Huom. kaikki pitoisuudet eivät ole samassa yksikössä. Tarkoituksena on verrata avokadoa ja herne-rypsiöljyseosta toisiinsa.

avokado-herne-vitamiinit.jpg

En ole ravitsemusasiantuntija, mutta herne-rypsiöljyseoksessa näyttäisi olevan enemmän lähes kaikkea. Kuitua ja kaliumia on vähemmän kuin avokadossa, mutta esimerkiksi proteiinia ja monia vitamiineja ja hivenaineita on herne-rypsiöljyseoksessani enemmän. Siinä on myös jonkin verran hiilihydraatteja, joita ei avokadossa juuri ole. Se voi olla negatiivinen tai positiivinen asia riippuen keneltä kysytään.

Rasvahappokoostumuksessa on myös eroja, vaikka tyydyttymättömiä rasvoja on kokonaisuudessaan saman verran. Avokadossa on enemmän yksittäistyydyttymättömiä rasvahappoja, kun taas herne-rypsiöljyseoksessa on enemmän monityydyttämättömiä rasvahappoja. Avokadossa on lisäksi enemmän tyydyttynyttä rasvaa, mikä nostaa avokadon kokonaisrasvapitoisuuden herne-rypsiöljyseostani korkeammaksi.

Huom! Jos lääkäri on kieltänyt sinua käyttämästä omega-3-valmisteita leikkauksen tai jonkin muun syyn takia, herne-rypsiöljylevitettä ei kannata käyttää sen korkean omega-3-pitoisuuden takia. Silloin rypsiöljy kannattaa vaihtaa johonkin vähemmän omega-3:a sisältävään öljyyn, kuten oliiviöljyyn.

Resepti tähän ihmetahnaan on niinkin yksinkertainen kuin 85 g pakasteherneitä ja 15 g rypsiöljyä. Käytin pakasteherneitä ja Mildolan Neito sitruunalla maustettua puristettua rypsiöljyä. En lisännyt tahnaan mitään mausteita tässä vaiheessa, mutta laitettuani tahnaa leivän päälle lisäsin vielä sitruunapippuria.

herne-rypsiöljy.JPG

Sulata herneet mikrossa, lisää rypsiöljy ja sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi ja valmista tuli. Minulla ei ole kunnon tehosekotin ja sauvasekoittiella seoksesta on vaikea saada täysin sileää, vaan siihen jää sattumia herneistä. Minua se ei haitannut, mutta jos kaipaa avokadomaisempaa koostumusta kannattaa käyttää järeämpää tehosekoitinta.

avokado korvike.JPG

Minusta avokado on melko mautonta ja tässä herne-rypsiöljytahnassa on enemmän makua. Herne on tahnasta kuitenkin tunnistettavissa ja maku on makeampi kuin avokadolla. Vaikka olen tähän ensimmäiseen versioon jo melko tyytyväinen ja aion ehdottomasti jatkossa korvata avokadon leivän päällä tällä, aion jatkaa tahnan kehittelyä, jos saisin siitä makeutta peitettyä ja lisättyä vielä kuitupitoisuutta.

PB190066.JPG

Hävikkiviikon hävikki

Pidin viime vuonna Hävikkiviikolla hävikkiruokapäiväkirjaa ja tein saman myös nyt. Viime viikolla vietettiin siis Hävikkiviikkoa.

Alkuviikko alkoi lupaavasti ja selvisin torstaihin asti ilman ruokahävikkiä hieman mustuneita avokadon reunoja lukuun ottamatta. Torstaina halusin kuitenkin hampurilaisen lounaaksi ja liian isosta annoksesta jäi osa leivästa ja ranskalaisista syömättä. Sama toistui myös lauantaina ja muutama ranskalainen jäi syömättä.

Lautanen näytti useimmiten ruuan jälkeen tältä.

Sunnuntaina avokadosta meni yli puolet biojätteeseen, koska se oli lähes kokonaan musta. Kaivelin kuitenkin kaikki vihreät osat leivän päälle. Yleensä olen ollut melko hyvä avokadon kypsyttäjä; ostan avokadot aina raakoina ja pidän niitä huoneen lämmössä, kunnes ne ovat pehmeitä ja siirrän ne sitten jääkaappiin odottamaan syömistä. Viime viikolla syömässäni pussissa oli kuitenkin useampi sellainen yksilö, joka kypsyi epätasaisesti ja avokadohävikkiä tuli enemmän. Avokadojen kanssa minulla oli ongelmia myös vuosi sitten, joten onkohan syksy huono aika avokadoille.

Jääkaapista löytyi myös edellisellä viikolla ostetut herneet, jotka eivät silloinkaan olleet kovin hyviä ja yllättäen ne eivät olleet parantuneet viikon aikana jääkaapissa, joten ne menivät biojätteeseen.

Hieman kuivahtaneelle leivälle löytyy käyttöä bruschettana.

Hävikkiviikko meni tänä vuonna paremmin kuin viime vuonna. Olen oppinut arvioimaan lounaalla ruokamäärän paremmin. Suurin muutos on oikeastaan se, että nykyisin meillä on työpaikkaruokala, jossa ruoka otetaan itse valmiiden annosten sijaan. Vaikka pystyn itse vähentämään omaa lounashävikkiäni nyt paremmin, hävikkiä kuitenkin syntyy paljon juuri buffeteissa.

Ruokakaupasta en ostanut vihanneksia muuta kuin etukäteen suunniteltuihin ruokiin. Silti kesäkurpitsat pääsivät käyttöön vasta tänään lauantaiksi suunnitellun ruuan vaihduttua hampurilaiseen. Olivat onneksi vielä syötäväksi kelpaavia. Usein hävikin vähentämiseksi neuvotaan suunnittelemaan koko viikon ruuat etukäteen, mutta omalla kohdallani olen huomannut, että viikko on liian pitkä aika. Tulee näitä yllättäviä hampurilaisia tai muita menoja. Kannattaa tarkkailla, millainen suunnittelu sopii itselle, mutta yleensä pari päivää kannattaa kuitenkin ennakoida.

Kävin viikonloppuna myös Helsingissä Hävikkiruokafestareilla, joissa oli tarjolla hävikkiruuasta tehtyjä särki-lahna-burgereita. Viikon kolmas hampurilainen! Ei ehkä ihan normaali ruokavalio viime viikolla, mutta hyvää oli tämä viimeinenkin burgeri. Paikalla oli myös Alepan hävikkiruokakontti, josta sai ostaa 60 prosentin alennuksella samana päivänä ”vanhaksi meneviä” tuotteita. Alle kolmella eurolla ostettiin illaksi ruokaa ja kaksi pussia leipää, jotka laitettin pakkaseen.