Miten korona vaikutti viime vuoden päästöihin

Viime vuosi oli erilainen myös päästöjen näkökulmasta. Etätöiden takia työmatkat jäivät pois ja kesällä ei tehty ulkomaan reissuja, eikä paljon muitakaan reissuja. En myöskään käynyt konserteissa, teatterissa tai muissakaan tapahtumissa. Ravintoloissa ja kahviloissa tuli myös käytyä vähemmän. Ostoksillakaan ei tullut juuri käytyä. Ostettiin kuitenkin mökki 100 km:n päästä kotoa ja siellä tuli vietettyä aikaa enemmän kuin osasin etukäteen arvata.

Ilmastodieetti osaa vastata päästökysymykseen. Tällä kertaa täytin myös vapaa-ajan asuntokohdan. Viime kesänä arvioin mökkeilyn päästöiksi 400 kg CO2. Nyt sain tulokseksi kuitenkin 600 kg CO2. Syynä tähän on se, että ensimmäisenä vuonna mökille tuli tehtyä Imastodieetin oletuskeskiarvoa enemmän hankintoja. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, 76 % mökin päästöistä tuli hankinnoista. Yritämme hankkia mökille mahdollisimman paljon käytettyä (sopii paremmin mökin tyyyliinkin), mutta aika paljon tuli ostettua myös uutta. Ruokapöytä, tuolit ja pieni kaappi saatiin mummultani ja ne ovatkin vanhempia kuin itse mökki. Astiastona meillä on minun ylioppilaslahjaksi saamani neljän hengen astiasto, joka odotti käyttöönpääsyä lapsuuden kotini kaapin päällä 15 vuotta. (Keräsin silloin jo toista astiastoa ja se ei siksi ole päässyt aikaisemmin käyttöön.) Tekstiilejä ollaan pääasiassa viety kotoa, mutta mm. päiväpeitto ostettiin kuitenkin uutena. Uutena hankittiin myös Ikean pinottavat sängyt, kaappi ja pieni tiskipöytä kesäkeittiöksi. Työkaluja ja mm. vesipumppu ostettiin myös uutena sekä kuivakäymälä, kompostori, mikro ja kahvinkeitin. Joka vuosi ei toivottavasti ihan näin paljoa tarvita, mutta joitain isompia hankintoja tulee varmasti myös tällä vuodelle. Tarvitaan ainakin toinen kompostori. Remonteiksi laskettavia hankintoja ovat olleet aurinkopaneelit ja akut ym. niihin liittyvät laitteet ja ilmalämpöpumppu. Näitä en kuitenkaan laskenut pelkästään viime vuoden päästöihin, vaan jaoin ne kymmenellä. Oletan, että ne kestävät vähintään tuon ajan. Mutta ne täytyy tietysti muistaa lisätä laskelmiin joka vuosi.

Lämmityksen päästöihin Ilmastodieetti laskee puun korjuun päästöt. Toistaiseksi olemme pärjänneet vielä edellisen omistajan tekemillä polttopuilla, mutta talvimökkeilyn seurauksena polttopuut alkavat huveta ja tänä vuonna täytyy myös itse tehdä polttopuita. Todennäköisesti kuitenkin muutamasta liian lähellä mökkiä sijaitsevasta puusta, joten muualta ostettaville puille ei varmaankaan ole tarvetta. Nähtäväksi jää myös, kuinka hyvin ilmalämpöpumppu toimii aurinkosähköllä. Toiveena on, että se vähentäisi puilla lämmittämisen tarvetta maalis-toukokuussa. Lämmityksen päästöt voisi kuitenkin tästä ottaa kokonaan pois eli -78 kg CO2. Sähkö näyttää nollaa, koska meillä ei ole mökillä ollenkaan verkkosähköä.

Vapaa-ajan asunnon hiilijalanjälki

Kodin päästöt ovat kuitenkin eri luokkaa kuin mökkeilyn. Kotona 83 % päästöistä tulee lämmityksestä. Asumme kerrostalossa ja lämmitysmuotona on kaukolämpö. Käytin tässä Ilmastodieetin oletusta, koska kerrostalossa on niin vaikea saada todellisia lukemia, kun mitään ei mitata huoneistokohtaisesti. Meillä on talvella noin 21 astetta, vaikka lämmityspattereista ei ole päällä kuin lapsen huoneessa oleva. Naapuriasunnoista ilmeisesti karkaa meille lämpöä. Noin kolmannes lämmitysenergiasta kuluu veden lämmittämiseen. Lämmintä vettä yritetään käyttää säästeliäästi, mutta siitäkään on vaikea saada mitään lukuja, kun meillä ei ole huoneistokohtaista vesimittaria. Mökkeily on kuitenkin varmasti vähentänyt lämpimän veden kulutusta, koska olemme viettäneet siellä niin paljon aikaa, joten pienen vähennytksen tuohon olisin voinut tehdä. Sähkön päästöt näyttävät nollaa, koska meillä on käytössä Ekoenergia-merkitty sähkö, joka lasketaan päästöttömäksi.

Asunnonhiilijalanjälki

Ruoan päästöt laskivat 1400 kg:sta CO2 1100 kg:aan CO2. Tähän varmasti suurin syy on ravintoloissa ja kahviloissa käynnin väheneminen. Lounasravintolaa en laskenut ravintoloihin mukaan, koska niissä syömäni ruoat laskin jo muihin ruokiin. Maitotuotteiden kulutus kasvoi viime vuonna jonkin verran, koska söin useammin juustoleipiä aamupalaksi. Työpaikalla käydessäni otan yleensä aamupalaksi mukaan puuroa ja banaania.

Ruoan päästöt

Myös matkustaminen väheni viime vuonna. Autoilu lisääntyi viime vuonna mökin takia ja varmasti ensimmäistä kertaa autoiluni päästöt olivat suuremmat kuin lentämisen. Yksi lentomatka ehdittiin kuitenkin tehdä alkuvuodesta ennen koronaa. Edellisenä vuonna liikkumisen päästöt olivat 2700 kg CO2, joten lisääntyneestä autoilusta huolimatta päästöt putosivat 1200 kg CO2.

Liikkumisen päästöt

Vaatteita en juurikaan ostanut viime vuonna. Keväällä ostin kengät ja laukun. Kesällä ostin kahdet housut, kaksi toppia ja pyjaman. Syksyllä uuden talvitakin, jota olin etsinut jo useamman vuoden, pitkä malli huppu ja taskut. Kyllähän niitä jonkin verran kuitenkin tuli ostettua, kun ne tähän kaikki listaa. Määrä on kuitenkin itselleni todella vähäinen, jos vertaan aikaisempiin vuosiin. Viime vuonna käytin ehkä noin 5 %:a vaatekaappini sisällöstä, joten se sai minut todella vähentämään vaatehankintoja. Viime vuonna oli myös todella vaikea keksiä mitään käyttötarpeita. Kengät ostin keväällä työkengiksi korona-ahdistusta helpottamaan, mutta niille ei toistaiseksi ole tullut käyttöä, vaan ne odottavat edelleen laatikossaan. Muuten kaikki hankinnat olivat tarpeellisia. Hieman yllättäen käytin viime vuonna elektroniikkaan rahaa aika paljon. Varmasti ensimmäinen kerta ikinä, kun olen käyttänyt enemmän rahaa elektroniikkaan kuin vaatteisiin ja vieläpä noin paljon enemmän. Ostin viime vuonna uuden puhelimen, kuulokkeet ja älykellon. Edellisenä vuonna en taas ostanut ollenkaan elektroniikkaa.

Kulutuksen päästöt

Kokonaisuudessaan päästöt vähenivät edellisvuoden 7400 kg:sta CO2 6800 kg:aan CO2. Täytyy myöntää että odotin vähän suurempaa pudotusta, koska lentäminen ja muu matkustaminen vähentyivät niin paljon. Mökki tietysti nostaa päästöjä jonkin verran.

Vuoden 2020 kokonaispäästöt

Alla vielä vertailussa vuosien 2019 ja 2020 päästöt. Tavaroiden ja palveluiden osuus on ainoa kasvanut kategoria ja tämän taustalla on suuri elektroniikan kulutus viime vuonna.

Sinisellä vuoden 2020 päästöt ja vihreällä 2019.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen vuoden 2030 tavoitteeseen 3000 kg CO2 on kuitenkin vielä matkaa ja tuosta summasta pitäisi saada vielä yli puolet pois. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatisi päästöjen pudottamista 2500 kiloon. Sitä ajettelinkin seuraavaksi pohtia, miten tuohon tavoitteeseen voisin päästä ja laatia oman hiilitiekartan.

Voiko autoilun päästöt kompensoida syömällä kasvisruokaa?

Blogissani on tällä viikolla ollut tavallista enemmän liikennettä vuoden 2015 keväällä julkaisemastani Onko pyöräily päästötöntä? -postauksesta johtuen. Liikenteen päästöt ovat olleet viime viikkoina pinnalla, koska Suomen tavoitteena on vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tällä viikolla ainakin Twitterissä myös pyöräilyn päästöt ovat olleet keskustelun kohteena. Syynä tähän on maanantaina Nelosella esitetty Riku Rantalan ja Fortumin 100 kysymystä ilmastosta -ohjelma, jossa väitettiin, että autoilun vaihtaminen pyöräilyyn lisää päästöjä.

Yli viiden vuoden takaisessa postauksessani pohdin pyöräilyn aiheuttaman energiavajeen korvaamiseen sopivia vaihtoehtoja. Porkkanaa, naudanlihaa vai suklaata? Vertailussa porkkana ja suklaa päihittivät naudanlihan. Naudanlihan päästöt olivat jopa suuremmat kuin saman matkan kulkemisen autolla. En otattanut postauksessani kantaa kolmen esittämäni vaihtoehdon ravintoarvoihin, vaan pelkästään energiasisältöön. Nostin esiin myös sen, että suuri osa suomalaisista (itseni mukaan lukien) on ylipainoisia, eikä energiavajeen täyttämiseen ole siksi välttämättä erityistä tarvetta.

Luonnonvarakeskuksen viime vuoden tilastojen mukaan suomalainen syö keskimäärin 80 kg lihaa vuodessa. Tästä 26,6 kg on siipikarjaa, 30,8 kg sikaa ja 18,8 nautaa. Näiden lisäksi suomalaiset syövät myös pieniä määriä mm. riistaa ja lammasta. Ilmastodieetin laskentaperusteiden mukaan broilerin ja sianlian päästöt ovat 5,0 kg CO2-ekv/kg ja naudanlihan 15 kg CO2-ekv/kg. Kokonaispäästöt ovat siten 133 kg CO2-ekv broilerille, 154 kg CO-ekv sianlihalle ja 282 kg CO2-ekv naudanlihalle. Yhteensä näistä kaikista tulee 569 kg CO2-ekv vuodessa. CO2-ekv tarkoittaa hiilidioksidiekvivalentti-päästöjä eli mukana on myös muut kasvihuonekaasut kuten metaani. Jos koko 80 kg lihaa korvattaisiin 80 kg:lla papuja, joiden päästökerroin on 0,7 kg CO2-ekv/kg, päästöjä aiheutuisi 56 kg CO2-ekv. Vaihtamalla lihan papuihin päästösäästöä olisi mahdollista saada 513 kg CO2-ekv vuodessa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa henkilö­autoilla ajettiin keskimäärin 13 794 km. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomim Liikennefaktan mukaan Suomen liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt olivat 155,5 g/km vuoden 2019 lopussa. Keskimääräiset kilometrit keskimääräiset päästöt aiheuttavalla autolla ajava autoilija aiheuttaa 2144 kg CO2 päästöjä vuodessa. Tämä luku ei kuitenkaan ota huomioon, kuinka monta matkustajaa autossa on. Jos matkustajia on 100 kysymystä ilmastosta -ohjelmassa mainitut neljä, niin silloin päästöt per matkustaja ovat 536 kg CO2, mikä on samaa luokkaa lihan syönnin päästöjen kanssa. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että päästöt ovat samat, jos autoilija ei syö lihaa.

Ohjelmassa esitetty väite ei ollut ihan väärässä, mutta asia oli esitetty aika tökerösti ja katsojalle jäi sellainen mielikuva, että autoilu olisi pyöräilyä päästöttömämpi vaihtoehto. Jos oli tarkoitus herättää keskustelua siitä, etteivät asiat ole yksinkertaisia, niin asiahan esitettiin juuri hyvin yksinkertaistavasti, että pyöräily saastuttaa, koska pyörälijä syö lihaa (eikä otettu mitään kantaa siihen, mitä autoilija syö). Kommentti oli mielestäni täysin turha ja pilasi muuten mielenkiintoisen keskustelun. Vaikutti siltä, että sillä haluttiin esittää joku peruste sille, miksi ohjelmassa ei puhuttu pyöräilystä. Riku Rantala myös nimenomaan sanoi, että hän pyöräilee töihin (todennäköisesti yksin), eikä kolmen kaverin kanssa kuoroharjoituksiin syömään lihaa, kuten ohjelmassa esitettiin. Se on totta, että pyöräily vaatii polttoainetta eli ruokaa, ja kuten vanhassa postauksessani totesin, ei ole päästöjen kannalta sama, mitä syö. Keskusteluun olisi hyvä ottaa mukaan myös pyöräilyn terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset.

Tilastokeskuksen artikkelin mukaan 46 % suomalaisten työmatkoista on alle 7 kilometriä, mikä olisi helposti pyöräiltävissä. Jos työmatka on 7 km yhteen suuntaan ja työpaikalla käy viitenä päivänä viikossa, kilometrejä kertyy kuukaudessa 280 ja vuodessa 3080 km, jos lomailee yhden kuukauden. 7 km:n työmatka-autoilusta aiheutuu päästöjä 479 kg CO2 vuodessa, mikä alkaa olla samaa luokkaa lihan syönnin kanssa.

Vastauksena otsikon kysymykseen, keskimääräisillä kilometreillä autoilija ei voi kompensoida autoilun päästöjä lopettamalla lihan syöntiä, jos autossa on vähemmän kuin neljä matkustajaa. Riippuu kuitenkin autoilun määrästä, auton päästöistä ja syödyn lihan määrästä ja muusta ruokavaliosta, miten päästöt yksilötasolla muodostuvat.

Harrastusten päästöt vertailussa

Blogi jäi lomapäästöjen myötä lomailemaan vähän turhan pitkäksi aikaa, mutta nyt olen minäkin palannut arkeen. Syksy on monelle uusien ja vanhojen harrastusten aikaa, joten ajattelin jatkaa Päästöttömämpi elämä -postaussarjaa harrastuksilla. Suurimpien päästölähteiden, asumisen, liikkumisen ja syömisen, rinnalla harrastukset eivät ole niin merkittäviä päästöjen aiheuttajia, mutta monet harrastukset liittyvät kuitenkin yhteen tai useampaa noista osa-alueista.

Harrastuksissa suurimmat päästöt aiheutuvat harrastuspaikalle kulkemisesta ja harrastusten vaatimista rakennuksista ja niiden energian kulutuksesta. Vähäpäästöisimpiä harrastuksia ovat siis sellaiset, joita voi harrastaa kotona tai ne alkavat kotiovelta, kuten lenkkeily tai pyöräily. Bloggaaminen tai ainakin tämä kirjoittamisen osuus on myös vähäpäästöinen harrastus. Riippuu tietysti blogin aihepiiristä, selviääkö bloggaamisesta pelkästään koneella istumalla vai pitääkö esimerkiksi matkustaa jonnekin, jotta voi tehdä postauksen. Blogin päästöt myös kasvavat sitä mukaa, mitä suositumpi blogi on, koska jokainen klikkaus kuluttaa sähköä palvelinkeskuksissa. Toisaalta nämä päästöt voi ajatella myös lukijoiden harrastusten päästöiksi. Television katselu tai konsolipelit eivät monenkaan silmissä kelpaa oikeiksi harrastuksiksi ja niillä on aika huono maine, mutta päästöjen kannalta ne ovat kuitenkin melko vähäpäästöisiä harrastuksia. Toki nämä harrastukset voivat johtaa suuriin päästöihin, jos niitä harrastaa liikaa ja liikkumattomuuden seurauksena sairastuu.

SavedPicture-201752821355.jpg

Tonni lähti -materiaalilaskurin mukaan materiaalien kulutus (eli päästöt) yhtä käyttäjää kohti ovat kohtalaiset, vaikka harrastus vaatisikin lämmitetyn sisätilan, jos käyttäjiä on paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi kuntosalit ja uimahallit. Tämä oli minulle vähän yllätys, koska olen ajoittain kokenut syyllisyyttä kuntosalilla käymisestä. Olen pitänyt sitä paljon päästöjä aiheuttavana ja osittain samasta syystä en ole käynyt uimahallissa vuosiin. Kotijumppa olisi silti parempi vaihtoehto, mutta tarvitsen aikataulutetun ryhmäliikuntatunnin, muuten jumppa jää yleensä väliin. Kuntosalini sijaitsee onneksi työmatkani varrella, joten sinne kulkemisesta ei aiheudu ylimääräisiä päästöjä.

Alkuvuodesta Hesarissa oli testi, jonka avulla pystyi laskemaan oman Itämeri-jalanjälkensä. Testissä golf ja ratsastaminen luokiteltiin erityisen haitallisiksi Itämeren kannalta, koska hevosten lanta ja golfkentän lannoitteet rehevöittävät Itämerta. Samat harrastukset on mainittu myös materiaalilaskurissa esimerkkeinä suuripäästöisistä harrastuksista. Tavallista golfia ekologisempi harrastus on frisbeegolf tai minigolf ja oikealla hevosella ratsastamisen sijaan keppihevonen on parempi valinta. Teatterit ja konsertit on myös mainittu suuripäästöisinä harrastuksina (per kerta), mikä on minusta myös hieman yllättävää. Tosin niissä ei yleensä käydä yhtä usein kuin vaikka kuntosalilla, joten omalla kohdallani kuntosalilla käynti aiheuttaa silti varmasti enemmän päästöjä kuin teatterit tai konsertit.

Harrastusten ekologisuutta arvioitaessa pätee hyvin sama sääntö kuin monessa muuassakin asiassa, että edullinen harrastus on yleensä ekologinen ja kallis harrastus aiheuttaa enemmän päästöjä.

Kaksi viikkoa sähköpyöräilyä takana

Toukokuun teemaksi olin ajatellut työmatkapyöräilyä, mutta nyt ollaan jo toukokuun lopussa. Toukokuun alussa tosin oli niin kylmä ja tuli vielä luntakin, ettei pyöräily houkutellut ollenkaan. Nyt työmatkapyöräilyni on kuitenkin päässyt hyvin vauhtiin; hankin nimittäin sähköpyörän.

Vuosi sitten testasin sähköpyörää ensimmäisen kerran ja siitä asti olen sähköpyörää harkinnut ja samalla myös säästänyt siihen rahaa. Kokeilin työmatkapyöräilyä ihan tavallisella pyörällä viime kesänä, ja vaikka jaksoinkin pyöräillä vajaan 20 km:n työmatkaani, olin iltaisin aika poikki, enkä jaksanut tehdä oikein mitään. Kävin nyt keväällä vielä GoExpo-messuilla, jossa sai testata monia erilaisia pyöriä. Kaikki kokeilemani pyörät vaikuttivat hyviltä ja lopulta olikin vähän valinnanvaikeus, mikä olisi paras. Päädyin lopulta Helkaman seitsemänvaihteiseen e27-pyörään, jossa on Shimano Steps -moottori ja kolme avustustasoa.

Sähköavusteinen polkupyörä kulkee avustuksella maksimissaan 25 km/h ja koko ajan pitää polkea, jotta se avustaa. Kun 25 km/h nopeus on saavutettu, avustus lakkaa, mutta jos jaksaa polkea, niin pyörä kulkee kyllä kovempaakin. Pelkäsin etukäteen, että avustus olisi nykivä, mutta avustuksen loppumista ja uudelleen alkamista ei juurikaan edes huomaa, muuten kuin että polkeminen muuttuu raskaammaksi tai kevyemmäksi. Vaihteiden käyttö on vaatinut myös hieman opettelua, vaikka tavallisessa pyörässänikin on seitsemän vaihdetta. En vain ole vaihtanut vaihteita kovin usein, vaan ajan melkein aina suurimmalla vaihteella. Avustus toimii kuitenkin paremmin, kun ajaa sopivalla vaihteella ja varsinkin ylämäessä on tärkeä vaihtaa tarpeeksi pienelle vaihteelle, jos haluaa avustusta.

Olen ehtinyt nyt sähköpyöräillä kaksi viikkoa ja kilometrejä on tullut jo 350. Aluksi tuntui, ettei työmatka nopeutunut yhtään ja hikikin tuli, mutta nyt olen onnistunut lyhentämään ajoajan tunnista 45 minuuttiin, mistä haaveilinkin. Siitä ajatuksesta, ettei matkalla tulisi hiki ollenkaan, olen kuitenkin jo luopunut. Käytän yleensä menomatkalla keskimmäistä avustustasoa ja paluumatkalla pienintä avustusta. Ylämäissä yleensä lisään avustusta varsinkin menomatkalla. Yllättävän helposti vauhti nousee yli 25 km/h:ssa ja avustus lakkaa. Välillä tuleekin tuijotettua nopeusmittaria ehkä vähän liikaa, kun yritän pitää vauhdin alle 25:ssä, ettei tulisi hiki.

Vaikka hankin pyörän työmatkojen kulkuvälineeksi, sillä on hauska ajella muutenkin ja yksi pidempikin reissu Porvooseen on jo tehty. Edestakainen matka oli 110 km ja sen pystyi yhdellä latauksella ajamaan, kun käytti pienintä avaustusta. Sähköavustuksesta huolimatta reilu sata kilometriä ei ollut mikään kevyt reissu, mutta silti ihan pyöräiltävissä. En kuitenkaan useampana peräkkäisenä päivänä lähtisi samaa kokeilemaan. Yksi sähköpyörän eduista onkin myös se, että sillä voi tehdä pidempiä reissuja ja esimerkiksi viikonloppuna ehtii kauemmaksi. Tavallisella pyörällä olemme usein ajaneet enintään 50-60 km päivässä pidemmillä reissuilla.

Sähköpyöräni on herättänyt paljon kiinnostusta, mutta olen saanut osakseni myös aika kummallisia kommentteja. Olen mm. laiska ja liian nuori ajamaan sähköpyörällä. Tietenkään kaikki eivät tiedä, että puhuttaessa sähköpyörästä tarkoitetaan yleensä sähköavusteista pyörää ja jotkut luulevat, että olen ostanut sähkömopon, jotta minun ei tarvitsisi kävellä. Jostain syystä sähköpyörä tuntuu joidenkin mielestä olevan laiskuuden huippu ja pahempi kuin esimerkiksi auto. Minulle sähköpyörä ja polkupyörä yleensäkin on enemmän kulkuväline kuin urheiluväline, vaikka kyllä sähköpyörällä kuntoillakin voi; pitää vain ajaa tarpeeksi kovaa, että avustus lakkaa tai ajaa ilman avusta. Olen sitäkin jo kokeillut, miltä tuntuu kun akku loppuu, ja 15 km sähköpyörällä ilman avustusta ajaneena voin todeta, ettei sellaista kuntoilua voi tavallisella pyörällä harrastaa muuten, kuin ajamalla pelkkää ylämäkeä. Vaikka pidän sähköpyörää kulkuvälineenä, hyötyliikunta on kuitenkin aina plussaa.

Olen tietysti mitannut myös pyörän sähkönkulutusta ja tyhjän akun lataaminen kulutti 148 W energiaa. Lataus kesti noin kolme tuntia, joten se tekee 444 Wh. Meillä on käytössä ekosähkö, joten sähkö lasketaan päästöttömäksi. Keskimääräisellä sähkön päästökertoimella (209 kg CO2/MWh; lähde: Motiva) yksi lataus aiheittaisi kuitenkin päästöjä 93 g CO2 ja täydellä akulla olen ajanut noin 100 km (tämä riippuu kuitenkin paljon siitä, kuinka paljon avustusta käyttää), joten päästöt per kilometri olisivat 0,92 g CO2. Olen laskenut, että meidän autolla päästöt ovat 150 g CO2/km, joten sähköpyörällä voi ajaa 162 km samoilla päästöillä kuin autolla yhden kilometrin! Tietysti myös sähköpyörän ja varsinkin akkujen valmistaminen aiheuttaa päästöjä. Tekniikka ja Talouden nettisivuilla oli juttu hetki sitten, että sähköauton päästöt voivat olla tavallista autoa suuremmat, kun tarkastellaan koko elinkaarta, mutta sähköpyörän akku on kuitenkin aika paljon auton akkua pienempi. Mielenkiintoista kuitenkin nähdä kuinka pitkään akku lopulta kestää. Sen ei pitäisi kuitenkaan olla vielä tämän kesän huoli, vaikka kilometrejä useampi tuhat tuleekin.

Testasin sähköpyörää

Lämpimät säät ovat vieneet minut mennessään ja tietokonetta ei ole juuri tullut avattua. Ei tiedä milloin tämä ihana kesäsää loppuu (Juhannukseksi varmaan viimeistään), niin täytyy ottaa siitä kaikki irti. Jotain blogiin sopivaa olen kuitenkin ehtinyt myös tehdä. Pyöräilyviikolla (muutama viikko sitten) oli mahdollista käydä testaamassa sähköpyöriä Espoossa Villa Elfvikissä.

Kirjoitin alkuvuodesta työmatkani pidentyneen, eikä 17 km yhteen suuntaa tunnu minusta enää sopivalta pyöräilymatkalta. Muutaman kerran olen kyllä pyöräillyt töihin, mutta päivittäin en sitä kuitenkaan jaksa tehdä. Tai ehkä jaksaisin, mutta pääsen töihin julkisilla reilussa puolessa tunnissa ja pyöräily vie vähintään tunnin, joten kysymys on myös ajasta. Sanoisin että julkinen liikenne toimii siis matkallani liiankin hyvin. Olen harkinnut sähköpyörän ostamista, koska sillä työmatka olisi mahdollista taittaa nopeammin ja ennen kaikkea hikoilematta.

Sähköpyörällä tarkoitetaan yleensä sähköavusteista pyörää, joka avustaa polkemisessa alle 25 km/h vauhdissa. Itsekseen se ei siis liiku. Avustuksen tasoa voi säätää ohjaustangossa olevasta näytöstä ja pyörällä voi polkea myös ilman avustusta. Alamäessä tai esim. pitkällä suoralla, jossa vauhti nousee helposti yli 25 km/h:ssa, avustus lakkaa. Alamäessä pyörä tuntui kuitenkin menevän kovempaa, mutta se johtui varmaan siitä, että sähköpyörä oli omaa pyörääni painavampi. Myös suoralla vaihti tuntui nopeammalta ja luulen sen johtuvan siitä, etten ollut avustuksen takia väsynyt pyöräilystä ja jaksoin pitää kovemman vauhdin pidempää kuin tavallisella pyörällä

electric-556740_1920.jpg
En valitettavasti ehtinyt kuvata kokeilemaani pyörää, joten tämä kuva on Pixabaysta.

Päällimmäisenä sähköpyöräilystä jä mieleen, että se oli hauskaa. Ylämäissä tuntui kuin joku olisi työntänyt selästä lisää vauhtia. Ylämäessä minulle tulee tavallisen pyörän kanssa usein sellainen tunne, että ne ovat välttämätön paha, ja reitillä olevat liiat ylämäet vähentävät intoani pyöräillä. Pidän polkupyörää kulkuvälineena, enkä urheiluvälineenä. Olen muistaakseni kerran käynyt pyörälenkillä hikiurheilumielessä. Muuten pyöräilyllä on aina tarkoitus kulkea paikasta toiseen tai vain nauttia maisemista ja luonnosta.

En ole kuitenkaan vielä hankkinut sähköpyörää, vaikka sellaisella pyöräily hauskaa ja helppoa olikin. Suurin este on sähköpyörien korkeahinta ja myös akun kesto ja huollettavuus mietityttävät. Mitä jos pyörä hajoaa? Onko se korjattavissa? Voiko akun vaihtaa ja paljonko uusi akku maksaa? Kalliin pyörän säilyttäminen, niin että se olisi helposti käytettävissä, on myös hankalaa kerrostalossa.

Tavallisen pyörän voi myös muuttaa sähköpyöräksi ja se voi tulla edullisemmaksi kuin kokonaan uuden pyörän hankinta. Sen suhteen minua kuitenkin epäilyttää, onko nykyinen lähes kymmenen vuotta vanha lastenpyörä tarpeeksi hyvä sellaiseen vai pitäisikö siinäkin tapauksessa hankkia kokonaan uusi pyörä.

Vaikka sähköpyörän hinta hirvittää, niin maksan tällä hetkellä kuitenkin yli 100 euroa kuussa seutulipusta, joten jos ajattelisin ajavani pyörällä töihin 9 kuukautta vuodessa, 2000 euron pyörän takaisinmaksuaika olisi vain reilu kaksi vuotta. Lisäksi meillä seisoo pihassa auto käyttämättömä, kun puolisokaan ei enää aja sillä töihin. Auton myynnistä saisimme rahat vaikka molempien sähköpyöriin, joten sitäkin vaihtoehtoa kannattaa ehdottomasti harkita.

Sähköpyöräilystä voi lukea lisää esimerkiksi tästä ”Ikuinen myötätuuli” -oppaasta.

Työmatkapäästöt

En ymmärrä mihin nämä viikot ja päivät oikein katoavat. Onneksi kohta on pääsiäisloma. Viikonloppuisin minulla on liian monta asiaa, jotka pitäisi/haluaisin tehdä ja usein lopputulos on se, etten saa tehtyä yhtään mitään. Nyt sunnuntai-illan iloksi tartuin kuitenkin taas Ilmastodieettiin laskeakseni viime vuoden liikkumisen päästöt. Laskuri ei kuitenkaan jostain syystä toiminut, joten tässä tällä kertaa vain itse laskemani työmatkapäästöt.

bus-923199_1920.jpg
Kuva: pixabay.com

Auton hankintahan oli alunperin oikeastaan kimmokkeena koko tämän blogin aloittamiselle. Laskin vuosi sitten, että autoilu lisää päästöjämme 1500 kg CO2, joten siitä tuli myös tavoittelemani 1500 CO2-kg:n päästövähennys.

Tavoitteeni oli pyöräillä useammin töihin ja aloitin pyöräilyn viime vuonna jo maaliskuussa. Pyöräilin myös koko syksyn joululomaan asti. Joitain satunnaisia päiviä menin kuitenkin bussilla ja/tai autokyydillä. Tammi-helmikuun kuljin bussilla tai autokyydillä ja muille kuukausille laskin 2 päivää auto/bussi-matkoja. Menin siis noina päivinä yleensä aamulla autokyydillä töihin ja iltäpäivällä kotiin bussilla. Laskin että vain minusta johtuvaa työmatka-autoilua tuli 744 km ja bussilla kuljin 930 km. 744 km:n autoilu aiheutti päästöjä 111,6 kg CO2 ja bussilla kulkeminen 58,5 kg CO2 eli yhteensä noin 170 kg CO2. Ei mikään kovin suuri määrä sittenkään, vaikka ensin kauhistelin tuota yli 700 km:n autoilua.

Jos olisin kulkenut töihin jokapäivä autolla ja bussilla, päästöjä olisi kertynyt 655 kg CO2 eli päästösäästöä 485 kg CO2. En kuitenkaan aikaisemminkaan kulkenut koko vuotta bussilla ja autolla vaan pyöräilin toukokuusta marraskuuhun, eli kun poistetaan kesäloma, niin 6 kuukautta. Viisi kuukautta autolla ja bussilla ja loput vuodesta pyörällä -tyyli taas aiheutti päästöjä noin 335 kg CO2 eli päästösäästöä 165 kg CO2.

bicycle-747076_1280.jpg
kuva: pixabay.com

Tänä vuonna työmatkani valitettavasti piteni ja todennäköisesti pyöräilen töihin vain kesällä. Toisaalta työpaikkani on nyt puolisoni työmatkan varrella, joten minun viemiseni töihin, ei aiheuta ylimääräistä autoilua. Lisäksi puolisoni työmatka pian lyhenee, niin että hän voi siirtyä käyttämään julkisia, jolloin minäkin kuljen jatkossa vain julkisilla (ja toivottavasti välillä myös pyörällä). Minulla on harkinnassa myös sähköpyörän hankinta, mutta sitä täytyy pohtia tarkemmin, kun kevät on pidemmällä. Joka tapauksessa autoilun pitäisi vähetä tänä vuonna reilusti, jollei sitten työpaikkakuvioissa tapahdu vielä lisää muutoksia. Toivottavasti ei ainakaan sellaisia muutoksia, että töihin ei tarvitsisi mennä ollenkaan.

Voiko Suomessa elää kestävästi?

Eilen oli maailman ylikulutuspäivä, mikä tarkoittaa, että maapallon luonnonvarat on kuluvalta vuodelta käytetty. Loppuvuoden siis varastamme luonnonvaroja tulevilta sukupolvilta.

Alkuvuodesta tekemäni Ilmastodieetti-testin mukaan omat hiilidioksidipäästöni ovat lähes 9500 kg vuodessa ja tavoiteenihan on laskea päästöt 8000 kg CO2 vuodessa. Jotta en ylikuluttaisi luonnonvaroja, minun pitäisi laskea päästöni 2300 kg CO2  vuodessa (lähde).

Onko Suomessa mahdollista selvitä 2300 kg CO2-päästöillä? Aika erilaista nykyelämään verrattuna se varmasti olisi. Ilmastodieetin mukaan jo pelkästään asumiseni päästöt (2678 kg CO2) ylittävät tuon 2300 kg, vaikka käytämme uusiutuvilla tuotettua sähköä.

Asunto olisi siis ensimmäiseksi vaihdettava pienempään. Sillan alle ei tarvitsisi kuitenkaan muuttaa, jos on valmis luopumaan monesta muusta asiasta. Pienikin asunto vie silti helposti suurimman osan koko vuoden hiilidioksidibudjetista. Käytin jälleen Ilmastodieettiä eri vaihtoehtojen laskemiseen.

Jos muuttaisin puolisoni kanssa 30 m2:n vuonna 2010 rakennettuun kerrostaloasuntoon, jonka lämmitysmuoto on kaukolämpö, asumisen päästöt olisivat 1204 kg CO2 / hlö. 90 % tästä tulee asunnon lämmittämisestä! Sähkö olisi tässä tapauksessa vihreää eli sen päästöt lasketaan nollaksi.

Toisaalta 50 m2 maalämmöllä lämpiävä uudehko omakotitalo tuottaisi päästöjä vain 172 kg CO2. Maalämpöpumppu kuluttaa myös sähköä, mutta jos sähkö on tuotettu uusiutuvilla, sen päästöiksi lasketaan nolla.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

En ole ihan samaa mieltä, että uusiutuva energia olisi täysin päästötöntä, koska sen rakentaminen ja mahdollisen raaka-aineen kasvattaminen ja prosessointi kuluttaa energiaa, joka on usein tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Mutta yleensä päästöt ovat kuitenkin reilusti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla.

Lihan ja maitotuotteiden kulutusta olisi vähennettävä radikaalisti, paras olisi ryhtyä vegaaniksi, joka ei syö myöskään riisiä eikä talvella lämmitetyssä kasvihuoneessa tuotettuja vihanneksia. Ilmastodieetin mukaan tällainen ruokavalio tuottaisi CO2-päästöjä 288 kg vuodessa.

Autosta olisi luovuttava samantien. Työmatkani kulkisin 9 kk pyörällä ja 3 kk bussilla, joka aiheuttaisi päästöjä 65 kg vuodessa.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Pakollisista hiilimenoista aiheutuisi vuodessa noin 1600 kg CO2 (30 m2:n kerrostaloasunnolla). Tässä ei ole ruuan lisäksi mukana mitään muuta kulutusta, ei siis yhtään älypuhelinta, vaatetta, shampoopulloa, lehteä tai ravintolaillallista. 1600 kg CO2 jälkeen vuosibudjetista olisi vielä 700 kg CO2 jäljellä eli 58 kg CO2 kuukaudessa. Sen voisi sitten käyttää haluamallaan tavalla. Joka kuukausi voisi, vaikka ostaa reilulla sadalla eurolla vaatteita, ajaa 390 km autolla tai käydä ravintolassa syömässä 15 eurolla tai jos veganismi ei houkuttele, niin jäljelle jäävät päästöt voisi käyttää maitotuotteiden tai lihan syömiseen. Lentomatkat joutuisi kyllä unohtamaan.

Aloin ehkä vähän haaveilemaan siitä 50 m2  maalämmöllä lämpiävästä omakotitalosta, mutta muuten tällainen elämä kuulostaisi melko ankealta. Ei se ehkä kuitenkaan ihan mahdotonta olisi. Joka tapauksessa tästäkin laskelmasta nähdään hyvin kuinka suuri merkitys on asunnon koolla ja lämmitysmuodolla ja sillä kuinka energiaa täällä Suomessa tuotetaan. Liikkuminen ja syöminen ovat kuitenkin myös merkittäviä päästölähteitä ja niiden päästöihin pystyy kaikista helpoiten itse vaikuttamaan.

Lomalla Suomessa

Olen saanut tällä viikolla nauttia lomasta ja melko kesäisestä säästä. Lomaani on kuulunut kotimaanmatkailua, mökkeilyä, mustikoiden poimintaa, vaeltamista Helvetinjärven kansallispuistossa ja epäonnistunut pyöräretki.

Helvetinkolu

Tämä loma on ollut huomattavasti vähäpäästöisempi kuin edellinen, vaikka autolla on tullut ajettuna noin 1000 km. Tämän lisäksi junalla olen matkustanut noin 100 km. 1000 km:n autoilusta meidän autolla (150 g/km) aiheutui hiilidioksidipäästöjä 150 kg ja tämän voi vielä jakaa kahdella, koska meitä oli autossa kaksi. Junamatkan päästöiksi (1,3 g CO2 /km) tulisi 0,13 kg CO2.

Teltassa nukkumisesta sen sijaan ei aiheudu päästöjä (paitsi tietysti teltan, makuupussien ja muiden välineiden valmistamisesta, mutta koska ne oli jo hankittuina, niin niiden käyttämisestä ei aiheudu lisää päästöjä).

Helvetinjärvi kansallispuisto

Loppulomaksi meillä oli suunniteltuna vielä pyöräretki, mutta se katkesi heti alkuunsa rengasrikkoon. Kuvittelimme että se olisi helposti korjattavissa, mutta ulkorengas oli ilmeisesti niin huonokuntoinen, ettei korjaus onnistunut ja jouduimme palaamaan kotiin. Vähän kyllä harmittaa vsrdinkin kun nyt näyttää siltä, ettei tänään edes sada, mutta ehkä elokuussa on vielä lämpimiä viikonloppuja, jolloin voidaan yrittää uutta reissua.

Vaeltaminen Helvetinjärven kansallispuistossa

Postauksen kuvat ovat Helvetinjärven kansallispuistosta. Kansallispuistoihin pääsy on ollut kyllä yksi auton hankinnan parhaita puolia. Ennen auton hankintaa olinkin käynyt vain Nuuksiossa.

Loman päästöt 1/2

Blogissa on ollut tällä viikolla hiljaista, mutta nyt vihdoin sain edes lentopäästöt laskettua ainakin jotenkin. Ihan yksinkertaista se ei ollut. Meillä oli siis lento Zürichiin ja paluulento Wienistä ja välissä matkattiin junalla interrail-lipulla.

Interrail-lipussa ei nykyään ole yläikärajaa ja lippuja on erilaisia: koko interrail-alueen kattavia lippuja tai yhden maan lippuja. Myös matkustuspäivien määrä vaihtelee, niin että osalla lipuista voi matkustaa rajoituksetta joka päivä tai sitten tiettynä määränä päiviä tietyn ajan sisällä. Meillä oli aikuisten interrail-liput, joilla sai matkustaa viisi päivää kymmenen päivän sisällä.

Suomesta lähdettäessä (varsinkin lyhyemmällä reissulla) tarvitaan kuitenkin myös lentokonetta. Muuten puolet matkasta menisi siihen, että pääsee edes pohjoismaiden ulkopuolelle, vaikkei pohjoismaissakaan varsinaisesti mitään vikaa ole.

lentokone

Lentomatkustaminen aiheuttaa tunnetusti paljon päästöjä. Suorat lennot ovat vähäpäästöisemmät kuin välilaskulliset ja lentokoneen tyyppi ja ikäkin vaikuttavat päästöihin. Tällä kertaa meillä oli Finnairin suorat lennot, mutta yleensä lentoja varatessa ratkaisee kuitenkin myös hinta ja lentoajat. Lennot olivat jonkin verran kalliimmat kuin useammasta lennosta koostuvat lennot, mutta suorilla lennoilla saatiin melkein kaksi päivää perilläoloaikaa lisää, joten siinäkin mielessä kannatti maksaa vähän enemmän.

Finnairin sivuilta löytyy päästölaskuri, jonka käyttäminen oli kyllä teknisesti hieman haastavaa (vaatii flash playerin ja pientä zoomailua). En mm. saanut asetettua lentokohteeksi Zürichiä, koska se oli alasvetovalikon lopussa, eikä mahtunut ruudulle. Käytinkin laskentaan lentoja Wieniin, josta meillä oli siis paluulento. Finnairin päästölaskurin mukaan päästöjä kertyi yhdensuuntaisella lennolla 145,96 kg per henkilö eli edestakaiselta matkalta vähän vajaa 300 kg. Ei jotenkin kuulosta kovin paljolta.

Finnairin päästölaskurissa ilmoitettiinkin, että se laskee vain varmasti aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. On kuitenkin arvioitu, että lentoliikenteen ilmastovaikutukset ovat suuremmat kuin vain suorat hiilidioksidipäästöt. Lentoliikenne aiheuttaa myös mm. hiilidioksidia haitallisempia typpipäästöjä. Esimerkiksi atmosfair.de -sivusto, jolla voi laskea lentojen päästöt ja maksaa halutessaan kompensointimaksun, ilmoittaa yhdensuuntaisen Helsinki-Wien reitin kokonaispäästöksi jo 400 kg. Hiilidioksidipäästöt olivat samaa luokkaa Finnairin kanssa (150 kg/suunta/henkilö), mutta niiden lisäksi Atmosfair ilmoittaa myös arvioidut lentoliikenteen muista ympäristövaikutuksista aiheutuvat päästöt hiilidioksidipäästöiksi muutettuna.

Sustainability in Everyday Life -verkkokurssin yhdellä videolla puhuttiin turismista ja siellä lentämisen päästöiksi ilmoitettiin 0,16 kg CO2/km, mikä 1555 km:n (Helsinki-Wien) matkalla tekee 248,8 kg CO2. Lentomatkojeni päästöt olivat siis varmaankin jotain 500 ja 800 kg:n väliltä, mahdollisesti myös vielä enemmän.

Muita päästöjä laskemattakin on selvää, että lennot olivat loman ylivoimaisesti suurin päästöjen aiheuttaja. Niiden lisäksi päästöjä tuli myös muusta liikkumisesta pääasiassa tietysti junalla kun interraililla oltiin, yöpymisistä, ruuasta ja muista aktiviteeteista. Palaan niihin kuitenkin erillisessä postauksessa, kun tähänkin tuli jo niin paljon asiaa.

Autoilu maksaa kuusi kertaa enemmän kuin pyöräily

Pyöräilyviikko jatkuu pyöräilyaiheisella uutisella. Tekniikka ja Talous kertoo Lundin ja Queenslandin yliopistön tutkimuksesta, jossa verrattiin autoilun hintaa pyöräilyyn Kööpenhaminassa. Tutkimuksessa vertailtiin vaikutuksia mm. ilmastonmuutokseen, terveyteen ja matka-aikaan.

Tutkimuksen mukaan pyöräily hyödyttää yhteiskuntaa 0,16 €/km ja autoilu aiheuttaa kustannuksia 0,15€/km. Itsekin olen siis tällä viikolla hyödyttänyt yhteiskuntaa jo 7,2 eurolla. Kun mukaan otetaan vielä kustannukset yksilölle eli pyöröilijälle tai autoilijalle itselleen, niin pyöräilyn kokonaiskustannukset ovat 0,08 €/km ja autoilun 0,50 €/km.

Tässä vielä linkki Lundin yliopiston tiedotteeseen.