Miten korona vaikutti viime vuoden päästöihin

Viime vuosi oli erilainen myös päästöjen näkökulmasta. Etätöiden takia työmatkat jäivät pois ja kesällä ei tehty ulkomaan reissuja, eikä paljon muitakaan reissuja. En myöskään käynyt konserteissa, teatterissa tai muissakaan tapahtumissa. Ravintoloissa ja kahviloissa tuli myös käytyä vähemmän. Ostoksillakaan ei tullut juuri käytyä. Ostettiin kuitenkin mökki 100 km:n päästä kotoa ja siellä tuli vietettyä aikaa enemmän kuin osasin etukäteen arvata.

Ilmastodieetti osaa vastata päästökysymykseen. Tällä kertaa täytin myös vapaa-ajan asuntokohdan. Viime kesänä arvioin mökkeilyn päästöiksi 400 kg CO2. Nyt sain tulokseksi kuitenkin 600 kg CO2. Syynä tähän on se, että ensimmäisenä vuonna mökille tuli tehtyä Imastodieetin oletuskeskiarvoa enemmän hankintoja. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, 76 % mökin päästöistä tuli hankinnoista. Yritämme hankkia mökille mahdollisimman paljon käytettyä (sopii paremmin mökin tyyyliinkin), mutta aika paljon tuli ostettua myös uutta. Ruokapöytä, tuolit ja pieni kaappi saatiin mummultani ja ne ovatkin vanhempia kuin itse mökki. Astiastona meillä on minun ylioppilaslahjaksi saamani neljän hengen astiasto, joka odotti käyttöönpääsyä lapsuuden kotini kaapin päällä 15 vuotta. (Keräsin silloin jo toista astiastoa ja se ei siksi ole päässyt aikaisemmin käyttöön.) Tekstiilejä ollaan pääasiassa viety kotoa, mutta mm. päiväpeitto ostettiin kuitenkin uutena. Uutena hankittiin myös Ikean pinottavat sängyt, kaappi ja pieni tiskipöytä kesäkeittiöksi. Työkaluja ja mm. vesipumppu ostettiin myös uutena sekä kuivakäymälä, kompostori, mikro ja kahvinkeitin. Joka vuosi ei toivottavasti ihan näin paljoa tarvita, mutta joitain isompia hankintoja tulee varmasti myös tällä vuodelle. Tarvitaan ainakin toinen kompostori. Remonteiksi laskettavia hankintoja ovat olleet aurinkopaneelit ja akut ym. niihin liittyvät laitteet ja ilmalämpöpumppu. Näitä en kuitenkaan laskenut pelkästään viime vuoden päästöihin, vaan jaoin ne kymmenellä. Oletan, että ne kestävät vähintään tuon ajan. Mutta ne täytyy tietysti muistaa lisätä laskelmiin joka vuosi.

Lämmityksen päästöihin Ilmastodieetti laskee puun korjuun päästöt. Toistaiseksi olemme pärjänneet vielä edellisen omistajan tekemillä polttopuilla, mutta talvimökkeilyn seurauksena polttopuut alkavat huveta ja tänä vuonna täytyy myös itse tehdä polttopuita. Todennäköisesti kuitenkin muutamasta liian lähellä mökkiä sijaitsevasta puusta, joten muualta ostettaville puille ei varmaankaan ole tarvetta. Nähtäväksi jää myös, kuinka hyvin ilmalämpöpumppu toimii aurinkosähköllä. Toiveena on, että se vähentäisi puilla lämmittämisen tarvetta maalis-toukokuussa. Lämmityksen päästöt voisi kuitenkin tästä ottaa kokonaan pois eli -78 kg CO2. Sähkö näyttää nollaa, koska meillä ei ole mökillä ollenkaan verkkosähköä.

Vapaa-ajan asunnon hiilijalanjälki

Kodin päästöt ovat kuitenkin eri luokkaa kuin mökkeilyn. Kotona 83 % päästöistä tulee lämmityksestä. Asumme kerrostalossa ja lämmitysmuotona on kaukolämpö. Käytin tässä Ilmastodieetin oletusta, koska kerrostalossa on niin vaikea saada todellisia lukemia, kun mitään ei mitata huoneistokohtaisesti. Meillä on talvella noin 21 astetta, vaikka lämmityspattereista ei ole päällä kuin lapsen huoneessa oleva. Naapuriasunnoista ilmeisesti karkaa meille lämpöä. Noin kolmannes lämmitysenergiasta kuluu veden lämmittämiseen. Lämmintä vettä yritetään käyttää säästeliäästi, mutta siitäkään on vaikea saada mitään lukuja, kun meillä ei ole huoneistokohtaista vesimittaria. Mökkeily on kuitenkin varmasti vähentänyt lämpimän veden kulutusta, koska olemme viettäneet siellä niin paljon aikaa, joten pienen vähennytksen tuohon olisin voinut tehdä. Sähkön päästöt näyttävät nollaa, koska meillä on käytössä Ekoenergia-merkitty sähkö, joka lasketaan päästöttömäksi.

Asunnonhiilijalanjälki

Ruoan päästöt laskivat 1400 kg:sta CO2 1100 kg:aan CO2. Tähän varmasti suurin syy on ravintoloissa ja kahviloissa käynnin väheneminen. Lounasravintolaa en laskenut ravintoloihin mukaan, koska niissä syömäni ruoat laskin jo muihin ruokiin. Maitotuotteiden kulutus kasvoi viime vuonna jonkin verran, koska söin useammin juustoleipiä aamupalaksi. Työpaikalla käydessäni otan yleensä aamupalaksi mukaan puuroa ja banaania.

Ruoan päästöt

Myös matkustaminen väheni viime vuonna. Autoilu lisääntyi viime vuonna mökin takia ja varmasti ensimmäistä kertaa autoiluni päästöt olivat suuremmat kuin lentämisen. Yksi lentomatka ehdittiin kuitenkin tehdä alkuvuodesta ennen koronaa. Edellisenä vuonna liikkumisen päästöt olivat 2700 kg CO2, joten lisääntyneestä autoilusta huolimatta päästöt putosivat 1200 kg CO2.

Liikkumisen päästöt

Vaatteita en juurikaan ostanut viime vuonna. Keväällä ostin kengät ja laukun. Kesällä ostin kahdet housut, kaksi toppia ja pyjaman. Syksyllä uuden talvitakin, jota olin etsinut jo useamman vuoden, pitkä malli huppu ja taskut. Kyllähän niitä jonkin verran kuitenkin tuli ostettua, kun ne tähän kaikki listaa. Määrä on kuitenkin itselleni todella vähäinen, jos vertaan aikaisempiin vuosiin. Viime vuonna käytin ehkä noin 5 %:a vaatekaappini sisällöstä, joten se sai minut todella vähentämään vaatehankintoja. Viime vuonna oli myös todella vaikea keksiä mitään käyttötarpeita. Kengät ostin keväällä työkengiksi korona-ahdistusta helpottamaan, mutta niille ei toistaiseksi ole tullut käyttöä, vaan ne odottavat edelleen laatikossaan. Muuten kaikki hankinnat olivat tarpeellisia. Hieman yllättäen käytin viime vuonna elektroniikkaan rahaa aika paljon. Varmasti ensimmäinen kerta ikinä, kun olen käyttänyt enemmän rahaa elektroniikkaan kuin vaatteisiin ja vieläpä noin paljon enemmän. Ostin viime vuonna uuden puhelimen, kuulokkeet ja älykellon. Edellisenä vuonna en taas ostanut ollenkaan elektroniikkaa.

Kulutuksen päästöt

Kokonaisuudessaan päästöt vähenivät edellisvuoden 7400 kg:sta CO2 6800 kg:aan CO2. Täytyy myöntää että odotin vähän suurempaa pudotusta, koska lentäminen ja muu matkustaminen vähentyivät niin paljon. Mökki tietysti nostaa päästöjä jonkin verran.

Vuoden 2020 kokonaispäästöt

Alla vielä vertailussa vuosien 2019 ja 2020 päästöt. Tavaroiden ja palveluiden osuus on ainoa kasvanut kategoria ja tämän taustalla on suuri elektroniikan kulutus viime vuonna.

Sinisellä vuoden 2020 päästöt ja vihreällä 2019.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen vuoden 2030 tavoitteeseen 3000 kg CO2 on kuitenkin vielä matkaa ja tuosta summasta pitäisi saada vielä yli puolet pois. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatisi päästöjen pudottamista 2500 kiloon. Sitä ajettelinkin seuraavaksi pohtia, miten tuohon tavoitteeseen voisin päästä ja laatia oman hiilitiekartan.

Joulukalenterin 5. luukku

Toinenkin viimevuotinen tapahtumavinkki osui joulukuun alkuun, joten tässä tulee jo toinen uusi joulukalenteripostaus tälle vuodelle.

Joulukalenteri Lämpölupaus.jpg

Tee Lämpölupaus eli alenna kotisi lämpötilaa muutaman kerran vuodessa, kun saat käskyn tehdä niin. Lämpölupaus on energiayhtiö Helenin (entinen Helsingin energia) palvelu, jonne rekisteröitymällä voi osallistua lämmityksen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen laskemalla kotinsa lämpötilaa, kun saa Heleniltä ilmoituksen. Lämpölupauksen voi tehdä, vaikka ei olisi Helenin asiakas ja asuisi pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Rekisteröitymisen jälkeen sivuilta löytyy myös muita energiansäästövinkkejä.

Viime tiistaina lämpölupauksen lunastaneet säästivät Helenin Twitter-tilin mukaan 322 litraa öljyä. Laskin että se tarkoittaa hiilidioksidipäästöissä reilua 900 kiloa. (Tein oletuksen, että säästetty öljy olisi ollut raskasta polttoöljyä ja käytin Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen päästökerrointa.)

Asumisen päästöt

Olen näköjään viettänyt Ekopaaston lisäksi blogipaastoa, mutta nyt päästään vihdoin viime vuoden päästöihini. Aloitin tämän blogin noin vuosi sitten alkukartoituksella, jonka tein käyttäen Ilmastodieettiä ja ajattelin, että nyt olisi sopiva aika tehdä Ilmastodieetti uudestaan. Aloitetaan päästöjen laskenta asumisesta. Asunto on edelleen sama, johon muutimme kaksi vuotta sitten, joten oletukseni oli, ettei asumisen päästöjen saralla ole tapahtunut kovin suuria muutoksia.

Asumisen päästöt Ilmastodieetti.jpg
Kuvakaappaus ilmastodieetti.fi

Lämmönkulutuksen osalta oletukseni olikin oikea. Käytin tosin laskuissani viime vuonna vuoden 2013 kulutusta (jolloin emme edes vielä asuneet koko taloyhtiössä) ja nyt oli saatavana vuoden 2014 lämmönkulutus. Laskin lämmönkulutuksen taloyhtiömme kokonaiskulutuksesta jakamalla sen koko taloyhtiön asuinneliöillä, jonka jälkeen kerroin luvun asuntomme pinta-alalla. Kulutus oli 11460 kWh ja se oli pysynyt lähes samana kuin edellisvuonna.

Kerrostalossa on hankala laskea oma lämmönkulutus, koska omaa mittaria ei ole. Lämmitys on ollut meillä tänä talvena päällä vain tammikuun alun kovilla pakkasilla. En silti väitä, ettemmekö kuluttaisi lämpöä ollenkaan. Asuntomme on kerrostalon keskellä ja joka puolella on muiden asuntoja lämmittämässä meitä. Lämmityksessä säästämistä on siksi melko hankala dokumentoida, mutta ainakin olen kiinnittänyt huomiota siihen, ettei asuntomme lämpötila nousisi talvella yli 22 asteen ja siksi patterit ovatkin saaneet olla kiinni melkein koko talven. Kuten kuvan tekstistä ilmenee, niin myös suihkussa käynnillä on iso vaikutus lämmönkulutukseen; lämpimän veden lämmittämiseen kuluu noin kolmasosa lämmitysenergiasta.  Koska myöskään omaa vesimittaria ei ole, omasta veden kulutuksestakaan ei ole saatavana kuin taloyhtiön keskiarvo. Yritän kuitenkin käydä suihkussa mahdollisimman nopeasti ja suljen hanan kun laitan shampoota ja muita pesuaineita, mutta suihkun veden lämpötilaa voisin varmasti vielä laskea.

Viime vuonna Ilmastodieettiä tehdessäni minulla ei ollut koko vuodelle 2014 sähkönkulutustietoja, koska muutimme helmikuussa. Arvioin silloin helmikuun puolesta välistä joulukuuhun ulottuvien sähkönkulutustietojen perusteella, että koko vuoden 2014 sähkönkulutus olisi ollut 3000 kWh. Viime vuodelta sen sijaan dataa löytyy koko vuodelta ja kulutuksemme oli 2938 kWh. Se jäi juuri tuon 3000 kWh:n alle, mikä oli tavoitteenikin, mutta olisihan se varmasti pienempikin voinut olla. Jos vertaan kulutusta kuukausitasolla, niin ainoastaan heinäkuun sähkönkulutus oli vuonna 2015 suurempi kuin vuonna 2014. Sekin johtuu varmasti siitä, että viime vuonna lomailimme kodin ulkopuolella heinäkuussa vain viikon, kun taas edellisvuonna kaksi viikkoa. Jotain pudotusta sähkönkulutuksessa on siis tapahtunut. Suurin syy siihen on varmasti saunomisen vähentäminen, ja olen myös kiinnittänyt enemmän huomiota turhien valojen sammuttamiseen.

Kodin hankintoja emme tehneet juurikaan viime vuonna, emmekä tehneet myöskään remonttia muutamien listojen maalaamista lukuun ottamatta (maalit oli kuitenkin hankittu jo edellisenä vuonna). Ostimme kuitenkin uuden ruokapöydän, jonka lisäksi tuli ostettua muutamia kodintekstiileitä. Kodinkoneita hankittiin leivänpaahdin ja sauvasekoitin. Molemmat entisten rikkoutuneiden tilalle. Muuttovuonna taas tuli tehtyä remonttia ja hankittua kaikenlaista.

Vuosi sitten tekemäni testin perusteella asumisen päästöni olivat 2678 kg hiilidioksidia vuodessa. Nyt päästöt olivat 2246 kg CO2, joten päästösäästöä on tapahtunut 432 kg eli noin 16 %. Suurin syy päästövähennykseen on vähäisemmät kodinhankinnat, koska lämmitys ja sähkö olivat pysyneet suunnilleen entisellä tasolla. Sähkön päästöjä ei tosin edes oteta mukaan päästöjen laskentaan, koska meillä on käytössä vihreä sähkö tai tarkemmin Ekoenergia-sähkö. Sähkönkulutusta kannattaa silti vähentään, koska sähkön kulutusmuutosten aiheuttamien päästövähennysten laskemiseen voidaan käyttää marginaaliperusteista sähkön päästökerrointa, joka on 0,6 kg CO2/kWh (lähde: Motiva). Sähkönkulutuksemme siis pieneni arviolta 62 kWh eli siitä tulee päästösäästöä vielä lisäksi 62 kWh x 0,6 kg CO2 = 37,2 kg CO2. Tämä päästökerroin perustuu siihen, että kun joku vähentää sähkönkulutustaan, niin silloin voidaan vähentää kaikista kalleinta sähköntuotantoa, joka on yleensä paljon päästöjä aiheuttavaa hiililauhdesähköä.

Kuulumisia ja energiatehokkuustesti

Täällä on rentouttava joululoma jo vietetty ja paluu arkeen on koittanut. Oma jouluni ei ollut kovin ekologinen; siihen kuului mm. lentomatkustamista Lappiin ja lihaakin tuli syötyä enemmän kuin normaalisti. Ruokahävikiltä onneksi vältyttiin ja lahjaksi sain (ja toivottovasti myös annoin) pääasiassa tarpeellisä juttuja. Loma-aktiviteetitkin olivat melko vähäpäästöisiä: hiihtämistä ja lautapelejä. Vähän ehti jo tulla blogia ikävä, kun ehdin tottua tiuhempaa postaustahtiin joulukalenterin aikana.

hiihtolatu.jpg

Jos olet vielä lomalla ja kaipaat tekemistä välipäiviksi, niin tee kodin energiatehokkuustesti. Sen voi ladata Motivan sivulta. Testi on tarkoitettu sähkölämmitteisessä pientalossa asuville, mutta kerrostaloasujana pidin sitä myös hyödyllisenä, vaikken kaikkiin kohtiin voinutkaan vastata. Testin tekemällä saa mielestäni aika hyvän kuvan siitä millä mallilla kodin energia-asiat ovat. Testissä on myös hyviä ohjeita ja vinkkejä, mitä kannattaisi tehdä. Esimerkiksi pakastimen takaosan imurointi on minulta jäänyt väliin, enkä ole tarkistanut pakastimen tiivisteiden kuntoa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Joulukalenterin 23. luukku

joulukalenteri23.jpg

Laske kodin lämpötilaa jouluksi. Jos jouluksi on tulossa paljon vieraita, kannattaa laskea kodin lämpötilaa jo valmiiksi. Ihmiset lämmittävät ja yleensä jossain vaiheessa jouluaattoa (tai muita juhlia) tulee tunne, että ikkuna pitää avata. 

Lämpötilan laskeminen kannattaa myös, jos on lähdössä pidemmäksi aikaa muualle joulun viettoon, koska tyhjää kotia on turha lämmittää. Lämmitystä ei ehkä kannata laittaa kokonaan pois päältä, mutta esim. 17 astetta on yleensä hyvä.

Nämä vinkit eivät ehkä sovi kaikille, koska nyt on ollut niin lämmintä, ettei meillä ole edes lämmitys vielä päällä. Tämä ”ongelma” on todennäköisesti vain kerrostaloasunnoissa.

Joulun jälkeenkään lämpötilaa ei kannata nostaa 25 asteeseen, vaan 21-22 astetta on yleensä sopiva. Talvella ei tarvitse tarjeta t-paidassa sisällä.