Miten korona vaikutti viime vuoden päästöihin

Viime vuosi oli erilainen myös päästöjen näkökulmasta. Etätöiden takia työmatkat jäivät pois ja kesällä ei tehty ulkomaan reissuja, eikä paljon muitakaan reissuja. En myöskään käynyt konserteissa, teatterissa tai muissakaan tapahtumissa. Ravintoloissa ja kahviloissa tuli myös käytyä vähemmän. Ostoksillakaan ei tullut juuri käytyä. Ostettiin kuitenkin mökki 100 km:n päästä kotoa ja siellä tuli vietettyä aikaa enemmän kuin osasin etukäteen arvata.

Ilmastodieetti osaa vastata päästökysymykseen. Tällä kertaa täytin myös vapaa-ajan asuntokohdan. Viime kesänä arvioin mökkeilyn päästöiksi 400 kg CO2. Nyt sain tulokseksi kuitenkin 600 kg CO2. Syynä tähän on se, että ensimmäisenä vuonna mökille tuli tehtyä Imastodieetin oletuskeskiarvoa enemmän hankintoja. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, 76 % mökin päästöistä tuli hankinnoista. Yritämme hankkia mökille mahdollisimman paljon käytettyä (sopii paremmin mökin tyyyliinkin), mutta aika paljon tuli ostettua myös uutta. Ruokapöytä, tuolit ja pieni kaappi saatiin mummultani ja ne ovatkin vanhempia kuin itse mökki. Astiastona meillä on minun ylioppilaslahjaksi saamani neljän hengen astiasto, joka odotti käyttöönpääsyä lapsuuden kotini kaapin päällä 15 vuotta. (Keräsin silloin jo toista astiastoa ja se ei siksi ole päässyt aikaisemmin käyttöön.) Tekstiilejä ollaan pääasiassa viety kotoa, mutta mm. päiväpeitto ostettiin kuitenkin uutena. Uutena hankittiin myös Ikean pinottavat sängyt, kaappi ja pieni tiskipöytä kesäkeittiöksi. Työkaluja ja mm. vesipumppu ostettiin myös uutena sekä kuivakäymälä, kompostori, mikro ja kahvinkeitin. Joka vuosi ei toivottavasti ihan näin paljoa tarvita, mutta joitain isompia hankintoja tulee varmasti myös tällä vuodelle. Tarvitaan ainakin toinen kompostori. Remonteiksi laskettavia hankintoja ovat olleet aurinkopaneelit ja akut ym. niihin liittyvät laitteet ja ilmalämpöpumppu. Näitä en kuitenkaan laskenut pelkästään viime vuoden päästöihin, vaan jaoin ne kymmenellä. Oletan, että ne kestävät vähintään tuon ajan. Mutta ne täytyy tietysti muistaa lisätä laskelmiin joka vuosi.

Lämmityksen päästöihin Ilmastodieetti laskee puun korjuun päästöt. Toistaiseksi olemme pärjänneet vielä edellisen omistajan tekemillä polttopuilla, mutta talvimökkeilyn seurauksena polttopuut alkavat huveta ja tänä vuonna täytyy myös itse tehdä polttopuita. Todennäköisesti kuitenkin muutamasta liian lähellä mökkiä sijaitsevasta puusta, joten muualta ostettaville puille ei varmaankaan ole tarvetta. Nähtäväksi jää myös, kuinka hyvin ilmalämpöpumppu toimii aurinkosähköllä. Toiveena on, että se vähentäisi puilla lämmittämisen tarvetta maalis-toukokuussa. Lämmityksen päästöt voisi kuitenkin tästä ottaa kokonaan pois eli -78 kg CO2. Sähkö näyttää nollaa, koska meillä ei ole mökillä ollenkaan verkkosähköä.

Vapaa-ajan asunnon hiilijalanjälki

Kodin päästöt ovat kuitenkin eri luokkaa kuin mökkeilyn. Kotona 83 % päästöistä tulee lämmityksestä. Asumme kerrostalossa ja lämmitysmuotona on kaukolämpö. Käytin tässä Ilmastodieetin oletusta, koska kerrostalossa on niin vaikea saada todellisia lukemia, kun mitään ei mitata huoneistokohtaisesti. Meillä on talvella noin 21 astetta, vaikka lämmityspattereista ei ole päällä kuin lapsen huoneessa oleva. Naapuriasunnoista ilmeisesti karkaa meille lämpöä. Noin kolmannes lämmitysenergiasta kuluu veden lämmittämiseen. Lämmintä vettä yritetään käyttää säästeliäästi, mutta siitäkään on vaikea saada mitään lukuja, kun meillä ei ole huoneistokohtaista vesimittaria. Mökkeily on kuitenkin varmasti vähentänyt lämpimän veden kulutusta, koska olemme viettäneet siellä niin paljon aikaa, joten pienen vähennytksen tuohon olisin voinut tehdä. Sähkön päästöt näyttävät nollaa, koska meillä on käytössä Ekoenergia-merkitty sähkö, joka lasketaan päästöttömäksi.

Asunnonhiilijalanjälki

Ruoan päästöt laskivat 1400 kg:sta CO2 1100 kg:aan CO2. Tähän varmasti suurin syy on ravintoloissa ja kahviloissa käynnin väheneminen. Lounasravintolaa en laskenut ravintoloihin mukaan, koska niissä syömäni ruoat laskin jo muihin ruokiin. Maitotuotteiden kulutus kasvoi viime vuonna jonkin verran, koska söin useammin juustoleipiä aamupalaksi. Työpaikalla käydessäni otan yleensä aamupalaksi mukaan puuroa ja banaania.

Ruoan päästöt

Myös matkustaminen väheni viime vuonna. Autoilu lisääntyi viime vuonna mökin takia ja varmasti ensimmäistä kertaa autoiluni päästöt olivat suuremmat kuin lentämisen. Yksi lentomatka ehdittiin kuitenkin tehdä alkuvuodesta ennen koronaa. Edellisenä vuonna liikkumisen päästöt olivat 2700 kg CO2, joten lisääntyneestä autoilusta huolimatta päästöt putosivat 1200 kg CO2.

Liikkumisen päästöt

Vaatteita en juurikaan ostanut viime vuonna. Keväällä ostin kengät ja laukun. Kesällä ostin kahdet housut, kaksi toppia ja pyjaman. Syksyllä uuden talvitakin, jota olin etsinut jo useamman vuoden, pitkä malli huppu ja taskut. Kyllähän niitä jonkin verran kuitenkin tuli ostettua, kun ne tähän kaikki listaa. Määrä on kuitenkin itselleni todella vähäinen, jos vertaan aikaisempiin vuosiin. Viime vuonna käytin ehkä noin 5 %:a vaatekaappini sisällöstä, joten se sai minut todella vähentämään vaatehankintoja. Viime vuonna oli myös todella vaikea keksiä mitään käyttötarpeita. Kengät ostin keväällä työkengiksi korona-ahdistusta helpottamaan, mutta niille ei toistaiseksi ole tullut käyttöä, vaan ne odottavat edelleen laatikossaan. Muuten kaikki hankinnat olivat tarpeellisia. Hieman yllättäen käytin viime vuonna elektroniikkaan rahaa aika paljon. Varmasti ensimmäinen kerta ikinä, kun olen käyttänyt enemmän rahaa elektroniikkaan kuin vaatteisiin ja vieläpä noin paljon enemmän. Ostin viime vuonna uuden puhelimen, kuulokkeet ja älykellon. Edellisenä vuonna en taas ostanut ollenkaan elektroniikkaa.

Kulutuksen päästöt

Kokonaisuudessaan päästöt vähenivät edellisvuoden 7400 kg:sta CO2 6800 kg:aan CO2. Täytyy myöntää että odotin vähän suurempaa pudotusta, koska lentäminen ja muu matkustaminen vähentyivät niin paljon. Mökki tietysti nostaa päästöjä jonkin verran.

Vuoden 2020 kokonaispäästöt

Alla vielä vertailussa vuosien 2019 ja 2020 päästöt. Tavaroiden ja palveluiden osuus on ainoa kasvanut kategoria ja tämän taustalla on suuri elektroniikan kulutus viime vuonna.

Sinisellä vuoden 2020 päästöt ja vihreällä 2019.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen vuoden 2030 tavoitteeseen 3000 kg CO2 on kuitenkin vielä matkaa ja tuosta summasta pitäisi saada vielä yli puolet pois. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatisi päästöjen pudottamista 2500 kiloon. Sitä ajettelinkin seuraavaksi pohtia, miten tuohon tavoitteeseen voisin päästä ja laatia oman hiilitiekartan.

Kesämökin päästöt

Moni kiinnostui koronakeväänä mökkeilystä ja itse lukeidun myös samaan porukkaan. Oma kiinnostukseni tosin alkoi jo viime vuonna, kun aloin pohtia vaihtoehtoja ulkomaan lomille, mutta korona-aika on kieltämättä vahvistanut kiinnostusta. Mökkeily kuitenkin aiheuttaa monenlaisia päästöjä, joita ovat hiilidioksidipäästöjen lisäksi mm. päästöt veteen ja hiukkaspäästöt puunpoltosta. Mökin päästöihin vaikuttaa moni asia. Suurimmat ovat mökille kulkeminen, lämmitys talvella ja mökin varustelutaso.

Harvalle mökille pääsee julkisilla, joten sinne kuljetaan yleensä omalla autolla. Mökkimatkan pituudella on siis paljon vaikutusta kesämökin päästöihin. Toisaalta lähellä sijaitsevalla mökillä tulee käytyä useammin, joten mökkiajoa voi tulla yllättävän paljon, jos sinne ajetaan joka arki-ilta saunomaan. 20 km:n mökkimatka viisi kertaa viikossa (5 x 2 x 20km = 200 km) vastaa 100 km:n mökkimatkaa kerran viikossa (2 x 100 km). Silläkin on vaikutusta matkan päästöihin, ajataanko 120 km/h vai 80 km/h. Jälkimmäinen vaihtoehto kuluttaa vähemmän polttoainetta.

Kesämökki voi olla varustukseltaan vaatimaton – ilman juoksevaa vettä ja sähköä. Tai siellä voi olla kaikki nykyaikaiset mukavuudet vesivessasta sähköllä toimivaan uuniin. Tai jotain siltä väliltä. Mitä enemmän mukavuuksia tarkoittaa yleensä sitä enemmän hiilidioksidipäästöjä. Varsinkin vesijohto vaatii talvella ainakin jonkinlaista lämmitystä, jos se ei ole kokonaan tyhjennettävissä jäätymisen estämiseksi.

Ilmastodieetistä löytyy myös vapaa-ajanasunnonpäästöt, jossa voi laskea oman mökkeilynsä päästöt. Puulla lämmitettävän 70-luvulla rakennetun alle 30-neliöisen talvella kylmän ja sähköttömän mökin päästöiksi sain 400 kg CO2 per henkilö, kun laitoin mökille kaksi käyttäjää. Päästöt koostuvat tavarahankinnoista (oletuksena 705 €/hlö), lämmityksestä ja itse rakennuksesta. Ilmastodieetti laskee lämmityksen päästöihin puun korjuun päästöt, vaikka mökillä yleensä poltetaan omia puita. Lämmityksen päästöt ovat 28 % kokonaispäästöistä, joten jos ne jätetään pois, mökin päästöiksi tulee 288 kg CO2 per henkilö.

Jos mökki taas on 2000-luvulla rakennettu 100-neliöinen ympäri vuoden sähköllä lämmitettävä, mökin päästöt ovat peräti 4600 kg C02 vuodessa per henkilö (tässäkin kaksi käyttäjää). Tässä oletuksena on, että sähkö ei ole uusiutuvaa. Vaihtamalla sähkön uusiutuvaan päästöt putoavat 600 CO2-kiloon.

Mökin hankintoihin Ilmastodietti laskee oletuksena 705 euroa per henkilö molemmissa tapauksissa. Mökkimatkoja ilmastodieetti ei ota huomioon mökkeilyn päästöjä laskettaessa, vaan ne pitäisi sisällyttää liikkumisen päästöihin. Olen kuitenkin nyt kiinnostunut pelkästään mökin aiheuttamista päästöistä, joten laskin ne erikseen. Mökkimatkoista laskettuna esimerkkitapauksesselleni 200 km/viikko 0,15 kgCO2/km-kertoimella (vastaa 5,5 l/100 km kuluttavaa autoa) laskettuna tarkoittaisi 30 kgCO2 viikossa. Jos mökillä käydään huhtikuun alusta syyskuun loppuun 4 kertaa kuukaudessa se tarkoittaisi 720 kgCO2 kahdelta henkilöltä eli 360 kgCO2 per henkilö. Mökkimatkoista tulee siis päästöjä yli 55 % mökkeilyn kokonaispäästöistä (288+360=648) ensimmäisessä tapauksessa, jossa mökkeilyn muut päästöt ovat 288 kg CO2.

Kesäkuun Meidän Mökki -lehdessä oli artikkeli ekologisesta mökkeilystä, ja siinä mökkiläisen hiilijalanjäljeksi ilmoitettiin noin 400 kiloa sen enempää selittelemättä minkälaisesta mökistä on kyse. Kuten tästä Ilmastodieettiä apunakäyttämästäni laskelmasta käy ilmi, mökkeilyn päästöjen haitari on aika suuri. Useimmilla mökeillä on varmasti useampi kuin kaksi käyttäjää, mutta kerran kesässä käyviä lapsia tai lapsenlapsia ei mielestäni voi laskea mökin käyttäjiin ainakaan niin, että päästöt jaettaisiin tasan myös heille. Vaikka 100-neliön sähkölämmitteisellä mökillä olisi yhdeksän käyttäjää, päästöt olisivat silti yli 1000 kg per käyttäjä, eikä siinä ole mukana edes matkoista aiheutuvia päästöjä.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on img_5193.jpg

Mökkeily ei siis ole mitään päästötöntä huvia, mutta miten se suhtautuu esimerkiksi ulkomaille matkustamiseen? Kolme vuotta sitten olen laskenut, että edestakaiset lennot Milanoon aiheuttavat päästöjä 686 kgCO2 eli yksinkertaisen mökin tapauksessa päästöt olisivat samaa luokkaa. Toisaalta Italiassa ollaan viikko tai ehkä kaksi ja mökkeilystä voi nauttia puoli vuotta joka viikonloppu. Jos mökillä on neljä käyttäjää, jotka kaikki kulkevat sinne samalla autolla, mökkeilyn päästöiksi tulee 144 (mökki) +180 (matkat) = 324 kg CO2, kun taas lentämällä tehdyn Italian matkan päästöt eivät pienene henkeä kohden, jos kaikki tarvitsevat oman istumapaikan.

Postauksen kuvat ovat meidän mökiltä. Niin siinä lopulta kävi, että unelma omasta mökistä muuttui todeksi ennen juhannusta. Luonto, auringonlaskut ja lintujen lauluun herääminen tuntuvat erityisen ihanilta koronakevään jälkeen, mutta uskon, että meitä mökkeily kiinnostaa myös tulevina kesinä. Ja kuten ehkä arvata saattaa, päädyimme ensimmäiseksi kuvailemani kaltaiseen mökkiin.

My CO2 Quota 5 vuotta

Ei ollut tarkoituksena pitää näin pitkää blogitaukoa, mutta uusi työ, opiskelut ja nyt tietysti tämä korona-aika ovat pitäneet huolen siitä, ettei vapaa-ajan ongelmia ole juuri ollut. Blogi ehti täyttää tässä välissä helmikuussa jo viisi vuotta.

Tarkoitukseni oli kirjoittaa siitä, kuinka moni asia on viidessä vuodessa muuttunut ja kuinka ilmastonmuutos on ollut viimeisen puolentoista vuoden aikana esillä, jos ei päivittäin niin ainakin viikoittain. Tällä hetkellä maailma tuntuu muuttuneen kuitenkin enemmän viimeisen parin kuukauden aikana koronapandemian seurauksena kuin viimeisen viiden vuoden aikana. Jää nähtäväksi, mitkä muutokset jäävät pysyviksi ja mikä palaa ennalleen. Eletäänkö rajoitusten poistuttua kuin viimeistä päivää vai saavatko tänä aikana puhdistunut ilmanlaatu ja vähentyneet päästöt ihmiset vähentämään esimerkiksi matkustamista.

Etätöistä luulisi ainakin tulevan entistä yleisempiä, mikä vähentäisi työmatkojen ja mahdollisesti myös toimitilojen tarvetta ja sitä kautta myös päästöjä. Laskin, että olen kahdeksan viikon etätöillä säästänyt työmatkapäästöjä noin 64 kg CO2 (4 päivää viikossa 30 km:n edestakainen matka bussilla). Jos kulkisin saman matkan meidän autolla, jonka päästöt ovat noin 0,15 kg/km, säästöä olisi kertynyt 144 kg CO2. Saman verran päästösäästöjä syntyy, jos pitää kahdeksan kuukauden aikana yhden etäpäivän viikossa.

Olen kyllä myös kaivannut työmatkoja, vaikka normaalioloissa ajoittain haaveilin lyhyemmästä työmatkasta. Nyt etätöitä tehdessäni olen oppinut myös arvostamaan työmatkan tuomaa omaa aikaa. Bussissa ehdin lukea päivän Hesarin ja pyörällä kulkiessani voin nauttia luonnosta ja kuunnella vaikka äänikirjaa. Kaupan päälle saan myös liikuntaa, joka jää tällä hetkellä liian vähäiseksi. Työpaikan sosiaaliset suhteet ovat myös hyvinvoinnin kannalta tärkeitä, eikä niitä saa pelkät päästövähennykset mielessä sivuuttaa.

Aloitin blogin aikoinaan Ilmastodieetillä ja päätin tehdä Ilmastodieetin uudestaan blogin viisivuotispäivän kunniaksi ja käydä läpi sen tulokset. Ilmastodieetti on muuten päivitetty vuosi sitten ja on minusta helppokäyttöisempi ja ainakin ruoan osuutta voi nyt muokata tarkemmin kuin aikaisemmassa versiossa. Auton päästöihin en sen sijaan löytänyt muokkausvaihtoehtoa ja myös lentopäästöihin olisin kaivannut kilometreja kotimaan ja Euroopan lentojen sijasta. Harmillisesti vanhoja Ilmastodieettituloksiaan ei pääse enää näkemään, mutta minulla ne ovat täällä blogissa onneksi tallessa.

Täältä pääsee tarkastelemaan päästöjäni viisi vuotta sitten, jolloin ne olivat 9453 kg. Alla kuvakaappaus nyt huhtikuussa tekemästäni Ilmastodieetistä. Pudotusta on tullut noin 2000 kg CO2. Suunta on siis oikea ja ainakin olen päässyt siihen alkuperäiseen tavoitteeseen vähentää päästöjä 1500 kg. Olen onnistunut vähentämään kaikkia muita paitsi liikenteen päästöjä. Ne ovat itse asiassa kasvaneet, vaikka autolla ajaminen on vähentynyt. Työmatkani on pidentynyt ja kuljen suurimman osan vuodesta (8 kk) bussilla, kun ennen pyöräilin myös talvella. Lapsen saamisen myötä olemme matkustaneet useammin lentokoneella, johtuen siitä että toiset isovanhemmat asuvat ulkomailla, minkä täytyy olla suurin syy päästöjen kasvamiseen. Viime vuonna emme kuitenkaan tehneet muita ulkomaanmatkoja. Tänä vuonna lennot ja muukin matkustaminen jäävät varmasti vähemmälle koronan takia. Tulevaisuudessakin on mahdollista, ettei isovanhempia voi nähdä yhtä usein. Maa- ja meriteitsekin matkustaminen heidän luokseen kuitenkin onneksi onnituu. (Laivalla matkustaminen ei tosin ole ilmaston kannalta lentämistä parempi vaihtoehto.)

Kuvakaappaus Ilmastodieetti.fi

Ruoan ja tavaroiden päästöjen vähentämiseksi olen tehnyt eniten töitä viimeisen viiden vuoden aikana ja se onneksi näkyy. Ruoan päästöt ovat vähentyneet 2145 kg:sta 1400 kg:aan eli noin 35 % ja kulutus 2400 kg:sta 814 kg:aan eli huimat 66 %. Osa näistä luvuista saattaa selittyä kyllä sillä, että aiemmat kulutuspäästöt perustuivat paljon tarkempaan kirjanpitoon, kun viime vuoden kulutukseen liittyvät muisteluni. Ruoan päästöt olivat aiemmassa Ilmastodieetissä myös todennäköisesti todellisuutta korkeammat. Myös ainakin osa omasta kulutuksesta on siirtynyt lapsen vaatteiden ja tarvikkeiden kulutukseen, mikä ei ole näissä laskelmissa mukana, koska nämä koskivat henkilökohtaista kulutustani.

Juuri ennen korona-arjen alkua teimme myös erään sähkönkulutukseen liittyvän muutoksen, jota harkitsin ensimmäisen kerran jo yli neljä vuotta sitten. Vaihdoimme sähkösopimuksemme nimittäin Ekoenergia-merkittyyn pörssisähköön. Sähkön hintaa on ollut hauska seurata (jotain viihdykettä tähän korona-arkeen) ja toistaiseksi sähkön hinta on ollut muutamaa yksittäistä tuntia lukuun ottamatta halvempaa koko ajan kuin entinen kiinteähintainen (myös Ekoenergia-merkitty) sähkösopimuksemme. Sähkön hinnan seuraaminen on jo muuttanut kulutustottumuksiamme ja katsomme ensin päivän edullisimmat tunnit, ennen kuin laitamme pyykkikoneen (varsinkin 60 asteen ohjelman) tai uunin päälle. Ehkä suurin yllätys on ollut se, että sähkö on viikonloppuisin halpaa. Olin jotenkin kuvitellut, että erityisesti lauanti-illat ovat sitä kalleinta aikaa. Mielenkiinnolla odotan, vähentääkö seuraaminen myös kokonaiskulutusta. Palaan tähän sähköasiaan tarkemmin toisella kertaa. Toivottavasti nopeammin kuin neljän kuukauden päästä.

Päästöttömämpi elämä 12 kuukaudessa

Uusi vuosi ja uudet kujeet, niinhän sitä usein sanotaan. Luin viime tammikuussa tekemäni postauksen, jossa kirjoitin mm. etten vielä tiedä saavutinko vuodeksi 2015 asettamani päästövähennys tavoitteen. Hävettää myöntää, mutta en tiedä sitä vieläkään. Syy miksi en ole asiasta kirjoittanut ei siis ole se, että en olisi saavuttanut tavoitettani, vaan osa pääsöistä on edelleen laskematta. Kaksi vuotta vanhojen asioiden laskeminen saattaa olla hieman haasteellista, vaikka minulla on kyllä tallella ainakin suurin osa kuiteista, joita laskentaan tarvitsen. Tämän vuoden uuden vuoden lupaus voisikin olla pitää tarkemmin kirjaa menoistani.

Ehdin kuitenkin käydä läpi vuoden 2015 asumisen, ruuan ja työmatkojen päästöjä. Ne ovat kuitenkin suurimmat päästölähteet ja niiden avulla säästin päästöjä yhteensä 1184 kg CO2. 1500 kg:n tavoitteesta siis puuttuu reilu 300 kg, jonka kyllä uskoisin vähentäneeni, vähentämällä eritysesti vaatteiden ostelua, mutta koska en ole laskenut, en voi olla aivan varma. Monesti sitä kuvittelee, että enhän minä osta juuri ollenkaan vaatteita, mutta sitten kun niistä oikeasti pitää kirjaa, todellisuus paljastuu.

energy-efficiency-154006_1280kuva: pixabay.com

Vaikka pääasiassa ajattelin jatkaa blogia samalla mallilla kuin ennenkin, olen kuitenkin suunnitellut koko vuoden kestävää postaussarjaa Päästöttömämpi elämä 12 kuukaudessa. Uskon, että tekemällä pieniä muutoksia vähän kerrallaan niistä tulee todennäköisemmin myös pysyviä, kuin jos laittaa kerralla koko elämänsä uusiksi. Minusta joulu kestää loppiaiseen asti, enkä ole koskaan jaksanut aloittaa mitään herkkulakkoja ym. kuntokuureja heti uuden vuoden jälkeen, joten tämä postaussarjakin alkaa siksi vasta nyt.

Uuteen elämään kannattaa valmistautua tekemällä Ilmastodieetti lähtötasotestiksi. Sitä varten täytyy kaivella kaikenlaisia tietoja omasta elämästään, mm. selvittää oman asuntonsa lämmitysmuoto ja energian kulutus ja vuosittainen sähkönkulutus. Ilmastodieetissä voi käyttää myös sivuston antamia arvioita, jos tietoja ei ole saatavissa. Esimerkiksi opiskelija-asunnossa sähkö ja lämmitys kuuluvat usein vuokraan ja kerrostalossa muuten lämmitys maksetaan osana yhtiövastiketta tai vuokraa, joten oman asunnon lämmityskuluja ei ole saatavilla. Kirjoitin tarvittavista tiedoista tarkemmin kaksi vuotta sitten Alkukartoitus-postauksessa. Kirjautumalla Ilmastodieettiin tuloksensa voi tallentaan myöhempää tarkastelua varten ja täyttämistä voi myös jatkaa, jos ei saa kerralla valmiiksi. Minulla oli kyllä muistaakseni ongelmia keskeneräisen Ilmastodieetin kanssa ja kaikki tiedot eivät jääneet muistiin, mutta toivottavasti se toimisi nyt paremmin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toivon, ettei vuoden kestävä postaussarja ole liian kunnianhimoinen tavoite itselleni ja olisikin kiva kuulla, jos lähdet siihen mukaan, niin tulee minullekin vähän paineita jatkaa tätä. Jos teet ilmastodieetin, niin jaa ihmeessä sen tulos kommenteissa. Oma tulokseni oli kaksi vuotta sitten 9453 kg CO2 ja vuosi sitten noin 8000 kg CO2 (tarkkaa lukua en saanut vuosi sitten laskettua). Joka tapauksessa päästöt ovat vähentyneet ja se tässä postaussarjassakin on ideana, että oli lähtötaso mikä tahansa, niin päästöt saisi putoamaan. Mielestäni päästöjen vähentäminen on sitä helpompaa mitä suuremmat päästöt ovat. Päästöjen vähentäminen myöskään harvemmin lisää elinkustannuksia, joten siitäkään ei tarvitse huolehtia, että ekologisempi elämä olisi kalliimpaa.

Ensimmäisenä tehtävänä on siis lähtötilanteen kartoitus Ilmastodieetin avulla. Sen voin myös paljastaa, että postaussarjan seuraava osa liittyy ruokaan.

Ruuan päästöt

Ilmastodieetti toimii taas, joten pääsin laskemaan viime vuoden syömisteni päästöjä. Ruokavalioon olen tehnyt eniten muutoksia ja odotukseni ruuan päästösäästöiksi ovat siksi korkealla. Vuosi sitten ruokapäästöni olivat 1511 ja 2168 kg CO2 välillä. Vaihteluväli johtuu siitä, että ravintolassa syömisen päästöt lasketaan hinnan mukaan, mikä yleensä on ihan kuvaavaa, koska pihvi maksaa enemmän kuin kana- tai kasvisruoka. Ravintolassa syömiseni koostuu kuitenkin lähinnä lounaista, jotka maksavat yleensä saman verran oli kyseessä sitten kasvis- tai liharuoka.

Suoraan Ilmastodieetistä laskettuna ruuan päästöni olivat viime vuonna 1104-1808 kg CO2 riippuen siitä miten lasken ravntolaruuan päästöt. Joka tapauksessa voin tehdä päätelmän, että ruuan päästöt ovat vähentyneet noin 400 kg CO2 vuodentakaiseen verrattuna.

Ruuanpäästöt.jpg
Kuvakaappaus Ilmastodieetti.fi

Ruoan päästöt.jpg
Kuvakaappaus Ilmastodieetti.fi

Ilmastodieetti ei varmaankaan ole tarkoitettu näin tarkkaan laskentaan, mihin olen sitä käyttänyt, eikä se anna mielestäni tarpeeksi vaihtoehtoja, koska vaihtoehdot eri ruokien kohdalla ovat ”en lainkaan”, ”vähän”, ”tavallisen määrän” ja ”paljon”. Vähän tarkoittaa 50 % tavallisesta määrästä ja paljon 150 % eli 1,5 kertaisesti tavallista määrää. En voinut vastata mihinkään en lainkaan, koska monista ruokamuutoksista huolimatta en ole luopunut mistään kokonaan. Naudanlihaa syön noin kerran kuussa (eli keskimäärin n. 50 g/vko) ja kanaa ehkä kerran viikossa (150 g/vko). Sianlihaa syön satunnaisesti leikkeleenä tai esim. pitsassa (n. 50 g/vko). Ilmastodieetin vaihtoehto ”vähän” on siksi enemmän kuin mitä normaalisti syön. Kalaa syön kerran tai kaksi viikossa, joten siinä kohtaa ”vähän” eli 0,3 kg viikossa on varmaan aika lähellä totuutta.

Ruokapäästöt.jpg
Kuvakaappaus Ilmastodieetti.fi

Laskin naudanlihan, siipikarjan- ja sianlihan osalta erotukset ”vähän”-määrään verrattuna eli naudanlihan erotus 0,2 kg – 0,05 kg = 0,15 kg. Tämä kerrottuna 52 viikolla on 7,8 kg, ja kun Ilmastodieetin käyttämä naudanlihan päästökerroin on 15 kg CO2/kg eli 7,8 kg x 15 kg CO2/kg = 117 kg CO2. Sian- ja siipikarjanlihalla on sama päästökerroin 5 kg CO2/kg, joten yhteenlaskettuna syön niitä 0,2 kg viikossa. Erotus Ilmastodieettiin 0,5 kg – 0,2 kg = 0,3 kg ja vuodessa 15,6 kg ja päästösäästöä sntyy 78 kg CO2. Tällä perusteella voin lisätä ruuan päästösäästöihin 195 kg CO2. En tosin tiedä pitäisikö tässä huomioida jotenkin lihan tilalla syömäni kasvikset, koska eivät nekään päästöttömiä ole. Tein oletuksen, että niiden päästöt olisivat 45 kg, joten kokonaispäästösäästöä ruuasta tulee 400 kg + 150 kg = 550 kg CO2.

Asumisen päästöt

Olen näköjään viettänyt Ekopaaston lisäksi blogipaastoa, mutta nyt päästään vihdoin viime vuoden päästöihini. Aloitin tämän blogin noin vuosi sitten alkukartoituksella, jonka tein käyttäen Ilmastodieettiä ja ajattelin, että nyt olisi sopiva aika tehdä Ilmastodieetti uudestaan. Aloitetaan päästöjen laskenta asumisesta. Asunto on edelleen sama, johon muutimme kaksi vuotta sitten, joten oletukseni oli, ettei asumisen päästöjen saralla ole tapahtunut kovin suuria muutoksia.

Asumisen päästöt Ilmastodieetti.jpg
Kuvakaappaus ilmastodieetti.fi

Lämmönkulutuksen osalta oletukseni olikin oikea. Käytin tosin laskuissani viime vuonna vuoden 2013 kulutusta (jolloin emme edes vielä asuneet koko taloyhtiössä) ja nyt oli saatavana vuoden 2014 lämmönkulutus. Laskin lämmönkulutuksen taloyhtiömme kokonaiskulutuksesta jakamalla sen koko taloyhtiön asuinneliöillä, jonka jälkeen kerroin luvun asuntomme pinta-alalla. Kulutus oli 11460 kWh ja se oli pysynyt lähes samana kuin edellisvuonna.

Kerrostalossa on hankala laskea oma lämmönkulutus, koska omaa mittaria ei ole. Lämmitys on ollut meillä tänä talvena päällä vain tammikuun alun kovilla pakkasilla. En silti väitä, ettemmekö kuluttaisi lämpöä ollenkaan. Asuntomme on kerrostalon keskellä ja joka puolella on muiden asuntoja lämmittämässä meitä. Lämmityksessä säästämistä on siksi melko hankala dokumentoida, mutta ainakin olen kiinnittänyt huomiota siihen, ettei asuntomme lämpötila nousisi talvella yli 22 asteen ja siksi patterit ovatkin saaneet olla kiinni melkein koko talven. Kuten kuvan tekstistä ilmenee, niin myös suihkussa käynnillä on iso vaikutus lämmönkulutukseen; lämpimän veden lämmittämiseen kuluu noin kolmasosa lämmitysenergiasta.  Koska myöskään omaa vesimittaria ei ole, omasta veden kulutuksestakaan ei ole saatavana kuin taloyhtiön keskiarvo. Yritän kuitenkin käydä suihkussa mahdollisimman nopeasti ja suljen hanan kun laitan shampoota ja muita pesuaineita, mutta suihkun veden lämpötilaa voisin varmasti vielä laskea.

Viime vuonna Ilmastodieettiä tehdessäni minulla ei ollut koko vuodelle 2014 sähkönkulutustietoja, koska muutimme helmikuussa. Arvioin silloin helmikuun puolesta välistä joulukuuhun ulottuvien sähkönkulutustietojen perusteella, että koko vuoden 2014 sähkönkulutus olisi ollut 3000 kWh. Viime vuodelta sen sijaan dataa löytyy koko vuodelta ja kulutuksemme oli 2938 kWh. Se jäi juuri tuon 3000 kWh:n alle, mikä oli tavoitteenikin, mutta olisihan se varmasti pienempikin voinut olla. Jos vertaan kulutusta kuukausitasolla, niin ainoastaan heinäkuun sähkönkulutus oli vuonna 2015 suurempi kuin vuonna 2014. Sekin johtuu varmasti siitä, että viime vuonna lomailimme kodin ulkopuolella heinäkuussa vain viikon, kun taas edellisvuonna kaksi viikkoa. Jotain pudotusta sähkönkulutuksessa on siis tapahtunut. Suurin syy siihen on varmasti saunomisen vähentäminen, ja olen myös kiinnittänyt enemmän huomiota turhien valojen sammuttamiseen.

Kodin hankintoja emme tehneet juurikaan viime vuonna, emmekä tehneet myöskään remonttia muutamien listojen maalaamista lukuun ottamatta (maalit oli kuitenkin hankittu jo edellisenä vuonna). Ostimme kuitenkin uuden ruokapöydän, jonka lisäksi tuli ostettua muutamia kodintekstiileitä. Kodinkoneita hankittiin leivänpaahdin ja sauvasekoitin. Molemmat entisten rikkoutuneiden tilalle. Muuttovuonna taas tuli tehtyä remonttia ja hankittua kaikenlaista.

Vuosi sitten tekemäni testin perusteella asumisen päästöni olivat 2678 kg hiilidioksidia vuodessa. Nyt päästöt olivat 2246 kg CO2, joten päästösäästöä on tapahtunut 432 kg eli noin 16 %. Suurin syy päästövähennykseen on vähäisemmät kodinhankinnat, koska lämmitys ja sähkö olivat pysyneet suunnilleen entisellä tasolla. Sähkön päästöjä ei tosin edes oteta mukaan päästöjen laskentaan, koska meillä on käytössä vihreä sähkö tai tarkemmin Ekoenergia-sähkö. Sähkönkulutusta kannattaa silti vähentään, koska sähkön kulutusmuutosten aiheuttamien päästövähennysten laskemiseen voidaan käyttää marginaaliperusteista sähkön päästökerrointa, joka on 0,6 kg CO2/kWh (lähde: Motiva). Sähkönkulutuksemme siis pieneni arviolta 62 kWh eli siitä tulee päästösäästöä vielä lisäksi 62 kWh x 0,6 kg CO2 = 37,2 kg CO2. Tämä päästökerroin perustuu siihen, että kun joku vähentää sähkönkulutustaan, niin silloin voidaan vähentää kaikista kalleinta sähköntuotantoa, joka on yleensä paljon päästöjä aiheuttavaa hiililauhdesähköä.

Uudenvuoden lupauksia

Minulla ei ole yleensä tapana tehdä uudenvuoden lupauksia, mutta välillä tykkään haaveilla asioista, joita voisi vuoden aikana tapahtua. Viime vuotisista haaveista tämä blogi taitaa tosin olla ainoa toteutunut haave. Senkin sain tosin aloitettua myöhemmin kuin olin suunnitellut, eikä postaustahtikaan ole ollut sitä mitä alussa ajattelin. Joulukuussa otin kyllä pienen loppukirin. Koitan siis olla lupaamasta tai haaveilemasta mitään liian suuria.

2016.jpg
kuva: pixabay.com

En vielä tiedä toteutuiko viime vuodeksi asettamani 1500 kg:n hiilidioksidipäästövähennys ja sen laskemiseen menee varmaan vielä hetki, koska en kevään jälkeen jaksanut/ehtinyt tehdä kuukausittaisia päästövähennyspostauksia. Täytyy myös tehdä Ilmastodieetti uudestaan. Aion joka tapauksessa jatkaa päästöjeni pienentämistä tänäkin vuonna.

Käytännön ilmastotekojen lisäksi aioin opiskella lisää aiheeseen liittyen. Erityisesti sähköntuotantoon haluan perehtyä tarkemmin. Lukulistalla on myös joululahjaksi saamani Naomi Kleinin kirja This Changes Everything (Tämä muuttaa kaiken).

Uudenvuoden lupauksena voi myös tehdä ilmastolupauksen ja luvata vähentää hiilidioksidipäästöjään vähintään puolella kymmenen vuoden aikana.

Voiko Suomessa elää kestävästi?

Eilen oli maailman ylikulutuspäivä, mikä tarkoittaa, että maapallon luonnonvarat on kuluvalta vuodelta käytetty. Loppuvuoden siis varastamme luonnonvaroja tulevilta sukupolvilta.

Alkuvuodesta tekemäni Ilmastodieetti-testin mukaan omat hiilidioksidipäästöni ovat lähes 9500 kg vuodessa ja tavoiteenihan on laskea päästöt 8000 kg CO2 vuodessa. Jotta en ylikuluttaisi luonnonvaroja, minun pitäisi laskea päästöni 2300 kg CO2  vuodessa (lähde).

Onko Suomessa mahdollista selvitä 2300 kg CO2-päästöillä? Aika erilaista nykyelämään verrattuna se varmasti olisi. Ilmastodieetin mukaan jo pelkästään asumiseni päästöt (2678 kg CO2) ylittävät tuon 2300 kg, vaikka käytämme uusiutuvilla tuotettua sähköä.

Asunto olisi siis ensimmäiseksi vaihdettava pienempään. Sillan alle ei tarvitsisi kuitenkaan muuttaa, jos on valmis luopumaan monesta muusta asiasta. Pienikin asunto vie silti helposti suurimman osan koko vuoden hiilidioksidibudjetista. Käytin jälleen Ilmastodieettiä eri vaihtoehtojen laskemiseen.

Jos muuttaisin puolisoni kanssa 30 m2:n vuonna 2010 rakennettuun kerrostaloasuntoon, jonka lämmitysmuoto on kaukolämpö, asumisen päästöt olisivat 1204 kg CO2 / hlö. 90 % tästä tulee asunnon lämmittämisestä! Sähkö olisi tässä tapauksessa vihreää eli sen päästöt lasketaan nollaksi.

Toisaalta 50 m2 maalämmöllä lämpiävä uudehko omakotitalo tuottaisi päästöjä vain 172 kg CO2. Maalämpöpumppu kuluttaa myös sähköä, mutta jos sähkö on tuotettu uusiutuvilla, sen päästöiksi lasketaan nolla.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

En ole ihan samaa mieltä, että uusiutuva energia olisi täysin päästötöntä, koska sen rakentaminen ja mahdollisen raaka-aineen kasvattaminen ja prosessointi kuluttaa energiaa, joka on usein tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Mutta yleensä päästöt ovat kuitenkin reilusti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla.

Lihan ja maitotuotteiden kulutusta olisi vähennettävä radikaalisti, paras olisi ryhtyä vegaaniksi, joka ei syö myöskään riisiä eikä talvella lämmitetyssä kasvihuoneessa tuotettuja vihanneksia. Ilmastodieetin mukaan tällainen ruokavalio tuottaisi CO2-päästöjä 288 kg vuodessa.

Autosta olisi luovuttava samantien. Työmatkani kulkisin 9 kk pyörällä ja 3 kk bussilla, joka aiheuttaisi päästöjä 65 kg vuodessa.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Pakollisista hiilimenoista aiheutuisi vuodessa noin 1600 kg CO2 (30 m2:n kerrostaloasunnolla). Tässä ei ole ruuan lisäksi mukana mitään muuta kulutusta, ei siis yhtään älypuhelinta, vaatetta, shampoopulloa, lehteä tai ravintolaillallista. 1600 kg CO2 jälkeen vuosibudjetista olisi vielä 700 kg CO2 jäljellä eli 58 kg CO2 kuukaudessa. Sen voisi sitten käyttää haluamallaan tavalla. Joka kuukausi voisi, vaikka ostaa reilulla sadalla eurolla vaatteita, ajaa 390 km autolla tai käydä ravintolassa syömässä 15 eurolla tai jos veganismi ei houkuttele, niin jäljelle jäävät päästöt voisi käyttää maitotuotteiden tai lihan syömiseen. Lentomatkat joutuisi kyllä unohtamaan.

Aloin ehkä vähän haaveilemaan siitä 50 m2  maalämmöllä lämpiävästä omakotitalosta, mutta muuten tällainen elämä kuulostaisi melko ankealta. Ei se ehkä kuitenkaan ihan mahdotonta olisi. Joka tapauksessa tästäkin laskelmasta nähdään hyvin kuinka suuri merkitys on asunnon koolla ja lämmitysmuodolla ja sillä kuinka energiaa täällä Suomessa tuotetaan. Liikkuminen ja syöminen ovat kuitenkin myös merkittäviä päästölähteitä ja niiden päästöihin pystyy kaikista helpoiten itse vaikuttamaan.

Muun kulutuksen päästöt

Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä Ilmastodieettini tuloksista muu kulutus ja sen päästöt. Asuminen, liikkuminen ja syöminen ovat suurimmat hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat, mutta ei kuluttaminenkaan ihan vähäpäästöistä ole tai riippuu siitä paljonko kuluttaa. Oma kulutuspäästöni oli 2400 kg eli hieman enämmän kuin syömisen tai liikenteen päästöt. Omalla kohdallani kulutus on siis toiseksi suurin päästölähde asumisen jälkeen.

Kulutuksen päästöihin liittyy varmasti kaikista eniten epävarmuutta, koska ne perustavat kulutukseen käytettävään rahamäärään. Eri kategorioiden kertoimet löytyvät Ilmastodieetin laskentaperusteista. Vaatemenoistani pidän kirjaa, mutta muu kulutus perustuu vain arvioihin. Vaatteiden osuus oli 36 % kulutuspäästöistäni eli 864 kg hiilidioksidia. Tämä perustuu siis vaatteisiini kuluttamaan rahamäärään, jota en tässä kehtaa kertoa. Lisäksi ostan vaatteeni usein alennusmynneistä, joten sillä perusteella vaatteiden päästöt voisi ehkä jopa tuplata.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Vaatteiden lisäksi muuhun kulutukseen kuuluu myös mm. elektroniikka, palvelut ja kirjat ja lehdet. Omista kulutuksen päästöistä helpointa on vähentää vaatteiden ostelua, koska niille ei ole yleensä mitään todellista tarvetta. Esimerkiksi elokuvissa, kahviloissa tai kampaajalla käyn muutenkin aika vähän, joten niitä vähentämällä tuskin saadaan kovin suurta päästösäästöä aikaan. Lehdistä olenkin jo perunut sellaisia, joita luen vähemmän. Tavaroista tietysti kaiken tarpeettoman ostamista kannattaa välttää.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Toivottavasti näistä Ilmastodieetin tuloksia ruotivista postauksista ei ole tullut sellainen kuva, että kritisoisin palvelua. Se ei ole ollut tarkoitukseni, koska pidän sitä varsin hyvänä keinona selvittää omien päästöjensä suuruusluokka. Tarkka päästöjen laskenta vaatisi kirjanpitoa oikeastaan kaikesta, esimerkiksi joka ikisestä suupalasta, kuinka paljon ja mitä, mistä se tulee ja millä kulkuvälineellä ja ruoan tuotannostakin pitäisi selvittää vaikka mitä.

Jätteet ja kierrätys

Kaltaiseni kierrätyshullun huomio kiinnittyi Ilmastodieetin tuloksissa jätteiden pieniin pylväisiin. Jätteeni aiheuttavat siis vain 62 kg hiilidioksidia vuodessa (vastaa reilun 400 km:n ajoa meidän autolla). Tämä siis koska kierrätän biojätteen, paperin ja pahvin. Näiden lisäksi kierrätän myös metallit ja lasin, joita ei Ilmastodieetissä kysytty.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Laskentaperusteista selviää, että jätteiden keräys aiheuttaa päästöjä samoin kuin niistä kaatopaikalla vapautuva metaani. Mutta entä ne kaikki turhaan tuotetut tavarat ja ruoka, jotka lentävät suoraan roskiin. Niiden ympäristövaikutuksen luulisi olevan suurempi kuin  tuo 62 kg vuodessa, vaikka ne kierrättäisikin.

Entä jos en kierrättäisi? Oli pakko testata ilmastodieettiä myös kierrättämättä ja silloin jätteideni päästöt olisivat 185 kg CO2. Eli kierrättämällä säästän 123 kg hiilidioksidia vuodessa. Ei nyt ihan mitätöntä, muttei toisaalta kovin merkittävääkään (123 kg on reilu prosentti vuoden kokonaispäästöistäni).  Jos on siis valmis tekemään ympäristön hyväksi vain yhden asian, niin kannattaa valita mielummin vaikka autoilun vähentäminen.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Toki jätteisiin liittyy muitakin  ympäristöongelmia kuin niistä vapautuva metaani. Esimerkiksi se mihin ne kaikki mahtuvat. Vantaalla on aloitettu pääkaupunkiseudun jätteiden polttaminen, joka on tietysti parempi kuin kaatopaikkasijoitus. Kierrättämällä saadaan kuitenkin talteen raaka-aineita, ja 123 kg:n päästösäästö ei huomioi niitä CO2-säästöjä, jotka saadaan kun uusia raaka-aineita ei tarvitse valmistaa.