Kotimaan loman päästöt

Laskin kuusi vuotta sitten, että kahden viikon loma Etelä-Euroopassa aiheutti päästöjä 1074 kg CO2. Matka sisälsi edestakaiset lennot, junamatkoja ja 14 yötä hotellissa. Lentojen osuus päästöistä oli 800 kg CO2 eli 74 %. Lentopäästöt löytyvät tästä postauksesta ja matkan muut päästöt täältä.

Tänä vuonna lomailimme toista vuotta peräkkäin pelkästään kotimaassa ja pääasiassa mökillä. Vuoden alussa laskin mökin päästöiksi 600 kg/CO2 vuodessa per henkilö. Ensimmäisenä mökkivuonna vietimme mökillä noin 100 päivää, mikä tarkoittaa, että mökin päiväkohtainen päästö on 6 kg CO2. Lomalla olimme mökillä 30 päivää, joten mökin osuus loman päästöisi oli siten 180 kg/CO2. Kävimme loman aikana kolme kertaa kotona eli yhteensä ajoimme edestakaisin neljä kertaa. Mökkimatkojen lisäksi matkailimme lähialueilla ja kävimme myös Vaasassa. Yhteensä loman aikana tuli ajoa 2220 km. Tämä vähän yllätti, mutta toisaalta pelkästään Vaasan reissu oli jo yli 700 km. Ensi kesänä voisi tehdä tämän reissun junalla ja ottaa vaikka pyörät mukaan. Meidän autolla loman kilometrit aiheuttivat päästöjä 333 kg CO2 (päästökerroin 0,15 kgCO2/km). Päästöt per henkilö siis 111 kg CO2, kun autossa oli kolme matkustajaa.

Liesjärven kansallispuistossa

Lomalla ei erityisemmin tullut shoppailtua, mutta loman alkajaisiksi ostin Nanson outletista pyöräilyshortsit ja puseron. Molemmat olivat lomallla käytössä ja loman jälkeenkin olen tuota puseroa jo käyttänyt, mutta eivät ne mitään pakollisisa hankintoja olleet. Nämä maksoivat 56 €, joten niiden päästöt Ilmastodieetin päästökertoimella 0,49 kg/€ olivat 27,44 kg CO2. Vaihtuvine mallistoineen Nansonkin voi varmaan nykyään laskea pikamuodiksi, mutta toivottavasti ovat edes vähän kestävämpää pikamuotia. Ostin itselleni myös kirppikseltä Marimekon paidan 15 eurolla. Jos tämän päästöt laskee mukaan samalla logiikalla, niin tästä tulisi 7,35 kg CO2. Lähtökohtaisesti en laskisi kirppisvaatteelle päästöjä välttämättä ollenkaan, mutta tulee siitä kirppiksen pyörittämisestäkin jonkin verran päästöjä. Itse paita on mielestäni materiaalipäästönsä kuitenkin jo aiheuttanut silloin, kun se myytiin ensimmäisen kerran. Lomalla tuli syötyä ravintolassa jopa vähemmän kuin arkena tosin ehkä vähän paremmissa ravintoloissa kuin kodin lähellä sijaitsevassa lounasravintolassa. Laskisin tämän kuitenkin +/- nolla arjen kanssa.

Vaasassa nukuimme kavereiden luona ja muuten mökillä tai kotona, joten majoituksista ei tullut päästöjä. Emme käyneet myöskään huvipuistoissa tai muissa maksullisissa aktiviteeteissa. Teimme päiväretket Jokioisissa sijatsevaan maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkiertoon, Liesjärven kansallispuistossa sijaitsevalle Korteniemen perinnetilalle ja Teijon kansallispuistoon. Liesjärvellä kävimme myös toisen kerran pyörillä. Joku päästö näilläkin tietysti on autoilun lisäksi, mutta ei kovin merkittävä todennäköisesti kuitenkaan. Tarkoitus oli viettää ensimmäinen lomaviikko pääkaupunkiseudulla ja käydä mm. museoissa, mutta huonontunut koronatilanne sai meidät suuntaamaan mökille jo heti loman alkuun.

Yhteensä viiden viikon loman päästöt olivat 326 kg CO2 per henkilö. Jos vertaan tätä kuuden vuoden takaiseen reiluun 1000 kiloon, niin päästösäästöä kertyi melkein 70 %. Tämä on hyvä muistaa, kun ajoittain tuskailen mökkipäästöjen kanssa.

Lisäksi säästin vettä 4500 litraa, sillä oletuksella, että olen keskimääräinen veden käyttäjä (155 litraa vuorokaudessa). (Lähde: Ympäristöosaava) Toivottavasti en ole, mutta meillä ei ole omaa vesimittaria, niin en tiedä. Tästä noin kolmasosa on lämmintä vettä (55 astetta). Jos oletetaan, että kesällä kylmä vesi on 10 asteista, pitää vettä lämmittää 45 astetta. 50 litran lämmittäminen vaatii energiaa 2,6 kWh eli 30 päivässä 79 kWh, mikä tekee 0,154 kg CO2 päästökertoimellä (lähde: Motiva) 12 kg CO2. Kun tämä vähentää loman päästöistä saadaan 314 kg CO2. Lisäksi säästyi myös ravinnepäästöjä Itämereen, mutta tätä en osaa (vielä) laskea.

Voiko autoilun päästöt kompensoida syömällä kasvisruokaa?

Blogissani on tällä viikolla ollut tavallista enemmän liikennettä vuoden 2015 keväällä julkaisemastani Onko pyöräily päästötöntä? -postauksesta johtuen. Liikenteen päästöt ovat olleet viime viikkoina pinnalla, koska Suomen tavoitteena on vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tällä viikolla ainakin Twitterissä myös pyöräilyn päästöt ovat olleet keskustelun kohteena. Syynä tähän on maanantaina Nelosella esitetty Riku Rantalan ja Fortumin 100 kysymystä ilmastosta -ohjelma, jossa väitettiin, että autoilun vaihtaminen pyöräilyyn lisää päästöjä.

Yli viiden vuoden takaisessa postauksessani pohdin pyöräilyn aiheuttaman energiavajeen korvaamiseen sopivia vaihtoehtoja. Porkkanaa, naudanlihaa vai suklaata? Vertailussa porkkana ja suklaa päihittivät naudanlihan. Naudanlihan päästöt olivat jopa suuremmat kuin saman matkan kulkemisen autolla. En otattanut postauksessani kantaa kolmen esittämäni vaihtoehdon ravintoarvoihin, vaan pelkästään energiasisältöön. Nostin esiin myös sen, että suuri osa suomalaisista (itseni mukaan lukien) on ylipainoisia, eikä energiavajeen täyttämiseen ole siksi välttämättä erityistä tarvetta.

Luonnonvarakeskuksen viime vuoden tilastojen mukaan suomalainen syö keskimäärin 80 kg lihaa vuodessa. Tästä 26,6 kg on siipikarjaa, 30,8 kg sikaa ja 18,8 nautaa. Näiden lisäksi suomalaiset syövät myös pieniä määriä mm. riistaa ja lammasta. Ilmastodieetin laskentaperusteiden mukaan broilerin ja sianlian päästöt ovat 5,0 kg CO2-ekv/kg ja naudanlihan 15 kg CO2-ekv/kg. Kokonaispäästöt ovat siten 133 kg CO2-ekv broilerille, 154 kg CO-ekv sianlihalle ja 282 kg CO2-ekv naudanlihalle. Yhteensä näistä kaikista tulee 569 kg CO2-ekv vuodessa. CO2-ekv tarkoittaa hiilidioksidiekvivalentti-päästöjä eli mukana on myös muut kasvihuonekaasut kuten metaani. Jos koko 80 kg lihaa korvattaisiin 80 kg:lla papuja, joiden päästökerroin on 0,7 kg CO2-ekv/kg, päästöjä aiheutuisi 56 kg CO2-ekv. Vaihtamalla lihan papuihin päästösäästöä olisi mahdollista saada 513 kg CO2-ekv vuodessa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa henkilö­autoilla ajettiin keskimäärin 13 794 km. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomim Liikennefaktan mukaan Suomen liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt olivat 155,5 g/km vuoden 2019 lopussa. Keskimääräiset kilometrit keskimääräiset päästöt aiheuttavalla autolla ajava autoilija aiheuttaa 2144 kg CO2 päästöjä vuodessa. Tämä luku ei kuitenkaan ota huomioon, kuinka monta matkustajaa autossa on. Jos matkustajia on 100 kysymystä ilmastosta -ohjelmassa mainitut neljä, niin silloin päästöt per matkustaja ovat 536 kg CO2, mikä on samaa luokkaa lihan syönnin päästöjen kanssa. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että päästöt ovat samat, jos autoilija ei syö lihaa.

Ohjelmassa esitetty väite ei ollut ihan väärässä, mutta asia oli esitetty aika tökerösti ja katsojalle jäi sellainen mielikuva, että autoilu olisi pyöräilyä päästöttömämpi vaihtoehto. Jos oli tarkoitus herättää keskustelua siitä, etteivät asiat ole yksinkertaisia, niin asiahan esitettiin juuri hyvin yksinkertaistavasti, että pyöräily saastuttaa, koska pyörälijä syö lihaa (eikä otettu mitään kantaa siihen, mitä autoilija syö). Kommentti oli mielestäni täysin turha ja pilasi muuten mielenkiintoisen keskustelun. Vaikutti siltä, että sillä haluttiin esittää joku peruste sille, miksi ohjelmassa ei puhuttu pyöräilystä. Riku Rantala myös nimenomaan sanoi, että hän pyöräilee töihin (todennäköisesti yksin), eikä kolmen kaverin kanssa kuoroharjoituksiin syömään lihaa, kuten ohjelmassa esitettiin. Se on totta, että pyöräily vaatii polttoainetta eli ruokaa, ja kuten vanhassa postauksessani totesin, ei ole päästöjen kannalta sama, mitä syö. Keskusteluun olisi hyvä ottaa mukaan myös pyöräilyn terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset.

Tilastokeskuksen artikkelin mukaan 46 % suomalaisten työmatkoista on alle 7 kilometriä, mikä olisi helposti pyöräiltävissä. Jos työmatka on 7 km yhteen suuntaan ja työpaikalla käy viitenä päivänä viikossa, kilometrejä kertyy kuukaudessa 280 ja vuodessa 3080 km, jos lomailee yhden kuukauden. 7 km:n työmatka-autoilusta aiheutuu päästöjä 479 kg CO2 vuodessa, mikä alkaa olla samaa luokkaa lihan syönnin kanssa.

Vastauksena otsikon kysymykseen, keskimääräisillä kilometreillä autoilija ei voi kompensoida autoilun päästöjä lopettamalla lihan syöntiä, jos autossa on vähemmän kuin neljä matkustajaa. Riippuu kuitenkin autoilun määrästä, auton päästöistä ja syödyn lihan määrästä ja muusta ruokavaliosta, miten päästöt yksilötasolla muodostuvat.

Mennyttä ja tulevaa

Uusi vuosi on jo pitkällä ja blogissa on ollut tavallistakin hiljaisempaa. Selasin viime vuoden postauksia läpi ja huomasin, että viime vuonna blogissa oli selvästi sähköteema, joka johtui pitkälti keväällä hankkimastani sähköpyörästä. Lisäksi ihmettelin jo ennen sähköpyörän hankintaa kasvanutta sähkönkulutusta ja mahdollisia syitä siihen. Sitä edellinen vuosi pyöri taas aika vahvasti ruoan päästöjen ympärillä.

Tälle vuodellekin on jo teema valmiina. Aion tänä vuonna nimittäin tehdä sen suurimman ympäristörikoksen ja tuon maailmaan uuden ihmisen. Meille on siis tulossa vauva! Miksikään vauvablogiksi en ole tätä muuttamassa, mutta aion ainakin pohtia vauvasta aiheutuvia päästöjä ja miten minimoida niitä.

Vaikka kutsuin vauvaa ympäristörikokseksi, on hän erittäin toivottu. Olen aina halunnut lapsia, vaikka tiedostan lapsen ja hänen mahdollisten lastensa ja lastenlastensa aiheuttamat päästöt ja muut ympäristökuormitukset. Viime kesänä julkaistun Lundin yliopiston tutkimuksen mukaan kehittyneissä maissa yhden lapsen hankkimatta jättäminen säästää 56,8 tonnia hiilidioksia vuodessa per vanhempi. Ajattelin ensin, että tässä on oltava pilkkuvirhe, jos omat päästöni ovat noin 8 tonnia vuodessa. Laskennassa on kuitenkin huomioitu myös ne muut syntymättä jäävät lapset eli lapsenlapset  ja heidän lapsensa jne. En silti usko, että lapsettomuus tekisi päästöistäni negatiivisia.

äitiyspakkaus

Vauvan aiheuttamasta tavaratulvasta olen jo saanut esimakua. Täytyy varmaan tutustua uudelleen jo kerran tyrmäämääni KonMariin. Onneksi kaikenlaisia tarvikkeita olemme saaneet lainaan ja vaunut ostimme käytettyinä. Vaatteita on kyllä tullut ostettua uutena enemmän kuin etukäteen kuvittelin. Käytetyt vaatteet ovat olleet yllättävän nuhjuisia, vaikka varsinkin ihan pienet ovat käytössä vain muutaman kuukauden. Tietysti ne voivat olla olleet käytössä useammalla lapsella ennen päätymistään myyntiin. Yhdeksi syyksi epäilen myös kuivausrumpua, joka tuntuu olevan monen mielestä lähes pakollinen lapsiperheessä. Meille ei sellaista vielä ole hankittu ja toivottavasti ei tarvitsekaan hankkia.

Mielenkiinnolla odotan myös sitä, miten oma asenteeni muuttuu vai muuttuuko. Tiedän jo etukäteen, että kun omassa elämässä on huolia ja jaksaminen on koetuksella, silloin ei paljonkaan päästöasiat kiinnosta. Silloin haluaa päästä mahdollisimman helpolla. Helpommalla pääseminen ei välttämättä ole kuitenkaan huono asia, paitsi silloin kun se tarkoittaa sitä, että joka paikkaan pitää päästä autolla (tai sitä kuivausrumpua). Toistaiseksi vauvan kanssa autoilu kuulostaa minusta hyvin monimutkaiselta kaikkine turvavarusteineen. Emme ole ostamassa vauvan takia isompaa autoa, vaan vaunut valittiin mm. sen mukaan, että ne mahtuvat nykyiseen autoon. Nähtäväksi jää kuinka paljon autoa sitten oikeasti tarvitsee. Kovasti toivon, ettei tarvitsisi ollenkaan ja voisimme luopua siitä. Viime vuonna autolla ajettiin niin vähän, etten edes halua laskea, paljonko yksi kilometri maksoi.

Joka tapauksessa jännittävä ja erilainen vuosi tulossa. Tässä vaiheessa tietysti vielä kuvittelen, että minulla on äitiyslomalla myös enemmän aikaa kirjoittaa blogia, mutta se jää nähtäväksi.

Autolla Norjaan

Piti kirjoittaa Italiasta, mutta sitten tuli Norja. Vielä loman ensimmäisenä päivänä meillä ei ollut tiedossa mitä lomalla tekisimme. Edellisen postauksen jälkeen oli selvää, ettei tällä lomalla lennetä mihinkään, joten vaihtoehdoiksi jäivät Suomi, Ruotsi ja Norja. Uudesta pyöräreissusta Ahvenanmaalle olemme haaveilleet jo edellisestä kolme vuotta sitten tehdystä reissusta asti, mutta tänäkään vuonna sääennusteet eivät näyttäneet kovin pyöräilyä suosivilta. Oikeastaan joka paikkaan oli luvattu sadetta ja tuulta. Sitten Pohjois-Norjan sääennuste alkoi näyttää yllätävän kesäiseltä. Alkumatkasta oli kuitenkin vielä sateista ja sumuista.

IMG_9900.JPG

Matkasta Norjaan olemme haaveilleet myös pitkään. Meistä kumpikaan ei kuitenkaan erityisemmin pidä ajamisesta, joten automatka Norjaan ei kuulostanut houkuttelevalta. Yritin selvitellä junavaihtoehtoa ja esimerkiksi Interrailiä Norjassa, mutta se alkoi vaikuttaa aika kalliilta, varsinkin vasta juuri ennen lähtöä suunniteltuna. Se olisi myös vaatinut aika paljon  etukäteissuunnittelua. Koska junamatka vaikutti liian hintavalta ja hankalalta, aloimme lopulta miettiä mahdollisia autoreittejä Norjaan.

IMG_0057.JPG

Jostain syystä minulla oli sellainen mielikuva, että Norjaan pääsee Suomesta vain Kilpisjärven kautta tai Tukholmasta ajamalla Osloon. Suomen ja Norjan välissä oleva Ruotsi oli siis ollut mielessäni jotenkin ylittämätön este. Muistin kuitenkin lukeneeni aiemmin kesällä Aamukahvilla-blogista automatkasta Norjaan Uumajan kautta. Tarkemman Google mapsin tutkailun jälkeen minulle selvisi, että Ruotsin ja Norjan raja on ylitettävissä autolla useammastakin kohtaa.

IMG_9943.JPG

Mahdollinen reitti ja kohteet alkoivat hahmottua, kun kirjoitin matkapäivät ajoaikoineen kalenteriin. Pientä karsintaa piti tehdä, koska olisin halunnut käydä Oslossa ja Nordkapissa ja aika monessa paikassa siinä välillä. Koska ei pidetä ajamisesta, päivittäiset matkat pitivät olla lyhyitä ja pysähdyksiä piti olla paljon. Eteläisimmäksi kohteeksi valikoitui hieman napapiirin alapuolella oleva Mo i Rana ja pohjoisimmaksi Lofootit. Sitten piti vielä päättää reitin suunta, joka ratkesi helposti Wasalinen reittiaikatauluja tutkailemalla. Oli siis helpompi aloittaa Vaasasta ja palata Suomeen Tornion kautta. Alkumatkasta varattiin vielä autojuna Oulusta Pasilaan, jolla saatiin pidennettyä reissua päivällä ja vähennettyä ajamista (päästöjäkin säästyi). Yhteensä oltiin reissussa 8 yötä.

IMG_0029.JPG

Norjassa oli upeaa. Olin tiennyt että Norjassa on vuoria ja vuonoja, mutta en ollut tajunnut, että niitä on niin paljon ja joka puolella. Tuntui kuin olisi ollut koko ajan jossain maisemajunassa. Koko ajan olisi tehnyt mieli pysähtyä ottamaan kuvia. Vähän ehdittiin myös patikoimaan, mutta kirjoitan siitä toisella kertaa.

IMG_9924.JPG

Työmatkapäästöt

En ymmärrä mihin nämä viikot ja päivät oikein katoavat. Onneksi kohta on pääsiäisloma. Viikonloppuisin minulla on liian monta asiaa, jotka pitäisi/haluaisin tehdä ja usein lopputulos on se, etten saa tehtyä yhtään mitään. Nyt sunnuntai-illan iloksi tartuin kuitenkin taas Ilmastodieettiin laskeakseni viime vuoden liikkumisen päästöt. Laskuri ei kuitenkaan jostain syystä toiminut, joten tässä tällä kertaa vain itse laskemani työmatkapäästöt.

bus-923199_1920.jpg
Kuva: pixabay.com

Auton hankintahan oli alunperin oikeastaan kimmokkeena koko tämän blogin aloittamiselle. Laskin vuosi sitten, että autoilu lisää päästöjämme 1500 kg CO2, joten siitä tuli myös tavoittelemani 1500 CO2-kg:n päästövähennys.

Tavoitteeni oli pyöräillä useammin töihin ja aloitin pyöräilyn viime vuonna jo maaliskuussa. Pyöräilin myös koko syksyn joululomaan asti. Joitain satunnaisia päiviä menin kuitenkin bussilla ja/tai autokyydillä. Tammi-helmikuun kuljin bussilla tai autokyydillä ja muille kuukausille laskin 2 päivää auto/bussi-matkoja. Menin siis noina päivinä yleensä aamulla autokyydillä töihin ja iltäpäivällä kotiin bussilla. Laskin että vain minusta johtuvaa työmatka-autoilua tuli 744 km ja bussilla kuljin 930 km. 744 km:n autoilu aiheutti päästöjä 111,6 kg CO2 ja bussilla kulkeminen 58,5 kg CO2 eli yhteensä noin 170 kg CO2. Ei mikään kovin suuri määrä sittenkään, vaikka ensin kauhistelin tuota yli 700 km:n autoilua.

Jos olisin kulkenut töihin jokapäivä autolla ja bussilla, päästöjä olisi kertynyt 655 kg CO2 eli päästösäästöä 485 kg CO2. En kuitenkaan aikaisemminkaan kulkenut koko vuotta bussilla ja autolla vaan pyöräilin toukokuusta marraskuuhun, eli kun poistetaan kesäloma, niin 6 kuukautta. Viisi kuukautta autolla ja bussilla ja loput vuodesta pyörällä -tyyli taas aiheutti päästöjä noin 335 kg CO2 eli päästösäästöä 165 kg CO2.

bicycle-747076_1280.jpg
kuva: pixabay.com

Tänä vuonna työmatkani valitettavasti piteni ja todennäköisesti pyöräilen töihin vain kesällä. Toisaalta työpaikkani on nyt puolisoni työmatkan varrella, joten minun viemiseni töihin, ei aiheuta ylimääräistä autoilua. Lisäksi puolisoni työmatka pian lyhenee, niin että hän voi siirtyä käyttämään julkisia, jolloin minäkin kuljen jatkossa vain julkisilla (ja toivottavasti välillä myös pyörällä). Minulla on harkinnassa myös sähköpyörän hankinta, mutta sitä täytyy pohtia tarkemmin, kun kevät on pidemmällä. Joka tapauksessa autoilun pitäisi vähetä tänä vuonna reilusti, jollei sitten työpaikkakuvioissa tapahdu vielä lisää muutoksia. Toivottavasti ei ainakaan sellaisia muutoksia, että töihin ei tarvitsisi mennä ollenkaan.

Huhtikuun päästösäästöt

Seuraavaksi vuorossa huhtikuun päästösäästöt. Huhtikuussa pyöräilypäiviä kertyi 18 eli enemmän kuin maaliskuussa. Siltä osin päästösäästöt ovat siis 42 kg CO2. Aamupalan korvasin huhtikuussakin useimpina työaamuina tuorepuurolla. En ihan niin usein kuin maaliskuussa, mutta arviolta 15 päivänä eli päästösäästöä 5 kg CO2.

Lihaa en syönyt normaalia vähempää, joten ruoan suhteen en voi aamupalan lisäksi oikein muita päästösäästöjä laskea. Tämän suhteen täytyy nyt toukokuussa tsempata, koska muita päästösäästöjä on vaikea saada, kun toukokuu on jo normaali pyöräilykuukausi (pyöräilin siis viime vuonnakin) ja lämmityskin on jo pois päältä.

Vaatteita ostin 80 eurolla (kaksi paitaa, housut ja huivin), mikä on kuitenkin vähemmän kuin viime vuoden huhtikuussa, jolloin tuhlasin vaatteisiin 310 euroa. Aikamoinen määrä tuo viime vuotinen. Se sisälsi kyllä kahdet kengät, mutta muuten ei mitään merkittävästi kalliimpaan eli suuri summa johtuu vain suuresta määrästä halpoja vaatteita. Päästösäästöä kertyy siis 230 € x 0,49 kg/€ = 112,7 kg CO2.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Kävin Tampereella junalla auton sijaan. Jos liikutaan puolisoni kanssa yhdessä niin silloin käytetään pidemmillä matkoilla yleensä autoa, mutta yksin olen yrittänyt pysytellä junissa ja busseissa, vaikka niiden hinnat ilman opiskelija-alennusta kyllä hirvittävät. Ostin liput onneksi sen verran ajoissa, ettei ihan täyttä hintaa tarvinnut maksaa, enemmän kuin bensat kuitenkin. Jos hinta kirpaisi, niin nyt ainakin vähän hymyilyttää kun autolla päästöt olisivat olleet 2 x 180 km x 0,150 kg CO2/km = 54 kg CO2.

Junalla matkustaminen lasketaan yleensä päästöttömäksi, koska junat kulkevat pääasiassa sähköllä, joka VR:n mukaan tuotetaan vesivoimalla. Ilmastodieetti antaa päästökertoimeksi 1,3 g/hlökm eli tällä perusteella Tampereen reissuni päästöt olisivat 468 g eli 0,468 kg CO2. Minut haettiin juna-asemalta, joten siitä aiheutui päästöjä 2,1 kg. Bussillakin matkustin pätkän; päästöt 0,95 kg. Koko matkan päästö säästö siis 54 kg – 0,468 kg – 2,1 kg – 0, 95 kg = 50,5 kg CO2.

kuva: pixabay.com
kuva: pixabay.com

Ostin myös ympäristömerkittyjä tiskikonetabletteja, vaikka ympäristömerkitsemättömät olivat tarjouksessa. Jotenkin itse helposti sorrun siihen että vaikka muuten ajattelisin kaupassa ympäristöasioita, niin tarjoukset menevät kuitenkin helposti niiden ohi. En osaa kyllä sanoa paljonko tästä tulee päästösäästöä, mutta toivottavasti jonkin verran kuitenkin.

Vappu ei mennyt ihan omien ohjeideni mukaan ja unohdin liesituulettimen päälle vappurientoihin lähtiessäni ja se pauhasi kahdeksan tuntia turhaan. Alumiinisia tölkkejä meni myös muutama sekajätteeseen, vaikka tiedän että ne aiheuttavat ongelmia Vantaan jätevoimalassa. Töistä usein kannan jogurttipurkkien kannet kotiin metallinkeräykseen, mutta tölkkejä en lähtenyt raahaamaan. Täytenä jaksoin niitä kuitenkin kanniskella.. Mitään en kuitenkaan heitellyt kaduille tai luontoon.

Yhteensä päästösäästöt huhtikuun osalta olivat 210,2 kg CO2. Parempi kuin maaliskuussa, mutta johtuu lähinnä siitä, että olen viime vuoden huhtikuussa ollut oikein kunnon tuhlaaja ja hiilidioksidin päästäjä.

Auto

Kerroinkin jo ensimmäisessä postauksessa, että auton hankinta oli kimmokkeena tämän blogin perustamiseen. Auto hankittiin pääasiassa puolison työmatkakäyttöön, mutta tulee sillä yhteisiäkin matkoja tehtyä. Lyhyet matkat meillä silti edelleen yleensä kävellään tai pyöräillään.

cross-road-425054_1280
kuva: pixabay.com

Ilmastodieettiä varten laskin oman osuuteni autoilusta. Lumettomaan aikaan pyöräilen töihin, mutta talvella on tullut tavaksi, että puolisoni heittää minut töihin ja menen kotiin bussilla. Ylimääräistä, vain minusta johtuvaa ajamista tulee vajaat 12 km päivässä noin kolmen kuukauden ajan.

Ilmastodieetissä laskin autoiluun n. 700 km työmatkoihin ja lisäksi arvioin 1300 km muuta ajoa. Autoilun osuus liikenteen päästöistä oli omalla kohdallani 22 %, joka 2168 kg:n liikenteen kokonaispäästöistä on 477 kg hiilidioksidia. Joukkoliikenteen osuus sen sijaan oli yllättävän pieni, vain 3 % eli 65 kg.

477 kg hiilidioksidia ei kuitenkaan ole koko vähennystavoitteeni. Suurin hiilidioksidipotti tulee kuitenkin niistä puolisoni työmatkoista. Saatatte miettiä miksi minun pitää vähentää päästöjä samalla kun puolisoni autoilee, mutta tilanne voisi olla myös toisinpäin, että asuisimme lähellä hänen työpaikkaansa ja minun pitäisi mennä töihin autolla.

Automme valmistajan ilmoittamat päästöt ovat 139 g CO2/km. Ilmastodieetti lisää päästöihin vielä 25 %, jolloin päästöt olisivat 1,25 x 139 g CO2/km = 173,75 g CO2/km. Ilmastodieetin laskentaperusteista kuitenkin löytyy tieto, että bensiinin hiilidioksidipäästöt ovat 2350 g/l ja tähän lisätään vielä 15 % bensiinin tuotannon päästöiksi, joten yhteensä siis 1,15 x 2350 g/l = 2702,5 g/l. Meiltä löytyy kirjanpitoa kuinka paljon auto oikeasti bensaa kuluttaa ja sillä perusteella yhdellä litralla pääsee 18 km. Tällä perusteella päästöt per km ovat 150 g CO2. Käytinkin tätä 150 g CO2/km laskuissani.

Olen arvioinut, että puolisoni työmatka-ajoa tulee vuodessa noin 16000 km. Hiilidioksidipäästöissä se tekee 2400 kg CO2 vuodessa.

IMG_0002

Saan vähentää tästä kuitenkin vielä vastaavat julkisen liikenteen päästöt, jos puolisoni kulkisi töihin julkisilla. Yhdensuuntaiset matkan päästöt olisivat busseilla 2,8 kg CO2 (käytin tämän laskemiseen Reittiopasta ja lisäsin 7 % polttoaineen valmistuspäästöjä, kuten Ilmastodieetissäkin oli tehty). 220 työpäivällä se tekee yhteensä 1232 kg CO2 vuodessa.

IMG_0003

Tähän 1168 kg hiilidioksidia lisään vielä oman autoiluni päästöt oikealla kertoimella laskettuna. Kuulostaa varmaan aika monimutkaiselta, mutta tärkeintä on se, että vuoden päästöjen vähennystavoiteeni on 1500 kg CO2.

IMG_0004

IMG_0005

Olen tässä kirjoittanut pitkästi autoilusta, vaikka yli puolet liikkumiseni päästöistä tulee lentämisestä. Lentämiseni päästöt viidellä yhdensuuntaisella Euroopan lennolla olivat 1257 kg CO2. Jos siis haluisin päästä helpolla, voisin päättää etten lennä tänä vuonna minnekään, mutta luovun kuitenkin mieluummin jostain muusta. Toivottavasti keksin tarpeeksi muita säästökohteita.

Alkukartoitus

Lähtötilanteeni selvittämiseksi laskin hiilidioksidipäästöni ilmastodieetti.fi -sivuilta löytyvällä laskurilla. Ilmastodieetti on Suomen ympäristökeskuksen kehittämä hiilidioksidilaskuri. Laskuri on muuten päivitty viime vuonna, joten kannattaa käydä tutustumassa, vaikka testin olisi joskus aiemmin tehnytkin.

Ennen testin tekemistä kannattaa selvittää oman kodin lämmitysmuoto ja lämmön- ja sähkönkulutus. Sähkönkulutus selviää omasta sähköyhtiöstä tai sähkölaskujen perusteella. Lämmönkulutus taas saattaa olla hankalammin selvitettävissä varsinkin, jos asuu vuokra-asunnossa. Meillä ei ole omaa mittaria, mutta jaoin taloyhtiön kokonaislämmönkulutuksen taloyhtiön asuinpinta-alalla ja kerroin sen asuntomme pinta-alalla.

Lisäksi pitäisi tietää, paljonko rahaa käyttää kodin hankintoihin, vaatteisiin ja elektroniikkaan, paljonko tuottaa jätettä, mitä syö ja kuinka paljon ja montako kilometriä liikkuu milläkin kulkuneuvolla. Lämmön- ja sähkökulutus löytyivät melko helposti ja ajokilometritkin osasin jotenkin arvioida, mutta jätteiden määrän, syömisen ja muun kulutuksen arviointi olikin jo haastavampaa. Aina voi käyttää myös keskiarvoa, jos omaa kulutusta ei osaa arvioida.

Featured image
Kuvakaappaus tuloksistani ilmastodieetti.fi-sivulta

Sitten niihin tuloksiin. Olen kuvitellut eläväni melko ekologisesti, joten yllätyin kyllä tuloksesta: 9453 kg hiilidioksidia! Suomalaisten keskiarvo on 8700 kg, joten olen siis keskivertoa pahempi saastuttaja. Eihän tämä mikään absoluuttinen totuus ole, mutta kertoo kuitenkin paljon siitä millä osa-alueilla on parannettavaa. Arvelin etukäteen, että kulutus on varmasti sellainen, jossa on paljon vähennyspotentiaalia. Ruoan ja liikkumisen suhteen luulin olevani keskivertoa parempi, koska pyöräilen vähintään puolet vuodesta ja syön aika paljon kasvisruokaa. Näihin täytyy kyllä perehtyä tarkemmin ja tutustua laskentaperusteisiin, jotka myös löytyvät tuolta ilmastodieetti-sivuilta.

Tulosten lisäksi palvelusta löytyy myös paljon hyödyllisiä linkkejä siitä miten päästöjään voi vähentää. (Harmittavan suuri osa linkeistä ei kyllä toimi, mutta googlettamalla löytää otsikoiden perusteella.)

Oletetteko testanneet Ilmastodieettiä tai jotain muuta päästölaskuria?