Miten korona vaikutti viime vuoden päästöihin

Viime vuosi oli erilainen myös päästöjen näkökulmasta. Etätöiden takia työmatkat jäivät pois ja kesällä ei tehty ulkomaan reissuja, eikä paljon muitakaan reissuja. En myöskään käynyt konserteissa, teatterissa tai muissakaan tapahtumissa. Ravintoloissa ja kahviloissa tuli myös käytyä vähemmän. Ostoksillakaan ei tullut juuri käytyä. Ostettiin kuitenkin mökki 100 km:n päästä kotoa ja siellä tuli vietettyä aikaa enemmän kuin osasin etukäteen arvata.

Ilmastodieetti osaa vastata päästökysymykseen. Tällä kertaa täytin myös vapaa-ajan asuntokohdan. Viime kesänä arvioin mökkeilyn päästöiksi 400 kg CO2. Nyt sain tulokseksi kuitenkin 600 kg CO2. Syynä tähän on se, että ensimmäisenä vuonna mökille tuli tehtyä Imastodieetin oletuskeskiarvoa enemmän hankintoja. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, 76 % mökin päästöistä tuli hankinnoista. Yritämme hankkia mökille mahdollisimman paljon käytettyä (sopii paremmin mökin tyyyliinkin), mutta aika paljon tuli ostettua myös uutta. Ruokapöytä, tuolit ja pieni kaappi saatiin mummultani ja ne ovatkin vanhempia kuin itse mökki. Astiastona meillä on minun ylioppilaslahjaksi saamani neljän hengen astiasto, joka odotti käyttöönpääsyä lapsuuden kotini kaapin päällä 15 vuotta. (Keräsin silloin jo toista astiastoa ja se ei siksi ole päässyt aikaisemmin käyttöön.) Tekstiilejä ollaan pääasiassa viety kotoa, mutta mm. päiväpeitto ostettiin kuitenkin uutena. Uutena hankittiin myös Ikean pinottavat sängyt, kaappi ja pieni tiskipöytä kesäkeittiöksi. Työkaluja ja mm. vesipumppu ostettiin myös uutena sekä kuivakäymälä, kompostori, mikro ja kahvinkeitin. Joka vuosi ei toivottavasti ihan näin paljoa tarvita, mutta joitain isompia hankintoja tulee varmasti myös tällä vuodelle. Tarvitaan ainakin toinen kompostori. Remonteiksi laskettavia hankintoja ovat olleet aurinkopaneelit ja akut ym. niihin liittyvät laitteet ja ilmalämpöpumppu. Näitä en kuitenkaan laskenut pelkästään viime vuoden päästöihin, vaan jaoin ne kymmenellä. Oletan, että ne kestävät vähintään tuon ajan. Mutta ne täytyy tietysti muistaa lisätä laskelmiin joka vuosi.

Lämmityksen päästöihin Ilmastodieetti laskee puun korjuun päästöt. Toistaiseksi olemme pärjänneet vielä edellisen omistajan tekemillä polttopuilla, mutta talvimökkeilyn seurauksena polttopuut alkavat huveta ja tänä vuonna täytyy myös itse tehdä polttopuita. Todennäköisesti kuitenkin muutamasta liian lähellä mökkiä sijaitsevasta puusta, joten muualta ostettaville puille ei varmaankaan ole tarvetta. Nähtäväksi jää myös, kuinka hyvin ilmalämpöpumppu toimii aurinkosähköllä. Toiveena on, että se vähentäisi puilla lämmittämisen tarvetta maalis-toukokuussa. Lämmityksen päästöt voisi kuitenkin tästä ottaa kokonaan pois eli -78 kg CO2. Sähkö näyttää nollaa, koska meillä ei ole mökillä ollenkaan verkkosähköä.

Vapaa-ajan asunnon hiilijalanjälki

Kodin päästöt ovat kuitenkin eri luokkaa kuin mökkeilyn. Kotona 83 % päästöistä tulee lämmityksestä. Asumme kerrostalossa ja lämmitysmuotona on kaukolämpö. Käytin tässä Ilmastodieetin oletusta, koska kerrostalossa on niin vaikea saada todellisia lukemia, kun mitään ei mitata huoneistokohtaisesti. Meillä on talvella noin 21 astetta, vaikka lämmityspattereista ei ole päällä kuin lapsen huoneessa oleva. Naapuriasunnoista ilmeisesti karkaa meille lämpöä. Noin kolmannes lämmitysenergiasta kuluu veden lämmittämiseen. Lämmintä vettä yritetään käyttää säästeliäästi, mutta siitäkään on vaikea saada mitään lukuja, kun meillä ei ole huoneistokohtaista vesimittaria. Mökkeily on kuitenkin varmasti vähentänyt lämpimän veden kulutusta, koska olemme viettäneet siellä niin paljon aikaa, joten pienen vähennytksen tuohon olisin voinut tehdä. Sähkön päästöt näyttävät nollaa, koska meillä on käytössä Ekoenergia-merkitty sähkö, joka lasketaan päästöttömäksi.

Asunnonhiilijalanjälki

Ruoan päästöt laskivat 1400 kg:sta CO2 1100 kg:aan CO2. Tähän varmasti suurin syy on ravintoloissa ja kahviloissa käynnin väheneminen. Lounasravintolaa en laskenut ravintoloihin mukaan, koska niissä syömäni ruoat laskin jo muihin ruokiin. Maitotuotteiden kulutus kasvoi viime vuonna jonkin verran, koska söin useammin juustoleipiä aamupalaksi. Työpaikalla käydessäni otan yleensä aamupalaksi mukaan puuroa ja banaania.

Ruoan päästöt

Myös matkustaminen väheni viime vuonna. Autoilu lisääntyi viime vuonna mökin takia ja varmasti ensimmäistä kertaa autoiluni päästöt olivat suuremmat kuin lentämisen. Yksi lentomatka ehdittiin kuitenkin tehdä alkuvuodesta ennen koronaa. Edellisenä vuonna liikkumisen päästöt olivat 2700 kg CO2, joten lisääntyneestä autoilusta huolimatta päästöt putosivat 1200 kg CO2.

Liikkumisen päästöt

Vaatteita en juurikaan ostanut viime vuonna. Keväällä ostin kengät ja laukun. Kesällä ostin kahdet housut, kaksi toppia ja pyjaman. Syksyllä uuden talvitakin, jota olin etsinut jo useamman vuoden, pitkä malli huppu ja taskut. Kyllähän niitä jonkin verran kuitenkin tuli ostettua, kun ne tähän kaikki listaa. Määrä on kuitenkin itselleni todella vähäinen, jos vertaan aikaisempiin vuosiin. Viime vuonna käytin ehkä noin 5 %:a vaatekaappini sisällöstä, joten se sai minut todella vähentämään vaatehankintoja. Viime vuonna oli myös todella vaikea keksiä mitään käyttötarpeita. Kengät ostin keväällä työkengiksi korona-ahdistusta helpottamaan, mutta niille ei toistaiseksi ole tullut käyttöä, vaan ne odottavat edelleen laatikossaan. Muuten kaikki hankinnat olivat tarpeellisia. Hieman yllättäen käytin viime vuonna elektroniikkaan rahaa aika paljon. Varmasti ensimmäinen kerta ikinä, kun olen käyttänyt enemmän rahaa elektroniikkaan kuin vaatteisiin ja vieläpä noin paljon enemmän. Ostin viime vuonna uuden puhelimen, kuulokkeet ja älykellon. Edellisenä vuonna en taas ostanut ollenkaan elektroniikkaa.

Kulutuksen päästöt

Kokonaisuudessaan päästöt vähenivät edellisvuoden 7400 kg:sta CO2 6800 kg:aan CO2. Täytyy myöntää että odotin vähän suurempaa pudotusta, koska lentäminen ja muu matkustaminen vähentyivät niin paljon. Mökki tietysti nostaa päästöjä jonkin verran.

Vuoden 2020 kokonaispäästöt

Alla vielä vertailussa vuosien 2019 ja 2020 päästöt. Tavaroiden ja palveluiden osuus on ainoa kasvanut kategoria ja tämän taustalla on suuri elektroniikan kulutus viime vuonna.

Sinisellä vuoden 2020 päästöt ja vihreällä 2019.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen vuoden 2030 tavoitteeseen 3000 kg CO2 on kuitenkin vielä matkaa ja tuosta summasta pitäisi saada vielä yli puolet pois. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatisi päästöjen pudottamista 2500 kiloon. Sitä ajettelinkin seuraavaksi pohtia, miten tuohon tavoitteeseen voisin päästä ja laatia oman hiilitiekartan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s