Voiko autoilun päästöt kompensoida syömällä kasvisruokaa?

Blogissani on tällä viikolla ollut tavallista enemmän liikennettä vuoden 2015 keväällä julkaisemastani Onko pyöräily päästötöntä? -postauksesta johtuen. Liikenteen päästöt ovat olleet viime viikkoina pinnalla, koska Suomen tavoitteena on vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tällä viikolla ainakin Twitterissä myös pyöräilyn päästöt ovat olleet keskustelun kohteena. Syynä tähän on maanantaina Nelosella esitetty Riku Rantalan ja Fortumin 100 kysymystä ilmastosta -ohjelma, jossa väitettiin, että autoilun vaihtaminen pyöräilyyn lisää päästöjä.

Yli viiden vuoden takaisessa postauksessani pohdin pyöräilyn aiheuttaman energiavajeen korvaamiseen sopivia vaihtoehtoja. Porkkanaa, naudanlihaa vai suklaata? Vertailussa porkkana ja suklaa päihittivät naudanlihan. Naudanlihan päästöt olivat jopa suuremmat kuin saman matkan kulkemisen autolla. En otattanut postauksessani kantaa kolmen esittämäni vaihtoehdon ravintoarvoihin, vaan pelkästään energiasisältöön. Nostin esiin myös sen, että suuri osa suomalaisista (itseni mukaan lukien) on ylipainoisia, eikä energiavajeen täyttämiseen ole siksi välttämättä erityistä tarvetta.

Luonnonvarakeskuksen viime vuoden tilastojen mukaan suomalainen syö keskimäärin 80 kg lihaa vuodessa. Tästä 26,6 kg on siipikarjaa, 30,8 kg sikaa ja 18,8 nautaa. Näiden lisäksi suomalaiset syövät myös pieniä määriä mm. riistaa ja lammasta. Ilmastodieetin laskentaperusteiden mukaan broilerin ja sianlian päästöt ovat 5,0 kg CO2-ekv/kg ja naudanlihan 15 kg CO2-ekv/kg. Kokonaispäästöt ovat siten 133 kg CO2-ekv broilerille, 154 kg CO-ekv sianlihalle ja 282 kg CO2-ekv naudanlihalle. Yhteensä näistä kaikista tulee 569 kg CO2-ekv vuodessa. CO2-ekv tarkoittaa hiilidioksidiekvivalentti-päästöjä eli mukana on myös muut kasvihuonekaasut kuten metaani. Jos koko 80 kg lihaa korvattaisiin 80 kg:lla papuja, joiden päästökerroin on 0,7 kg CO2-ekv/kg, päästöjä aiheutuisi 56 kg CO2-ekv. Vaihtamalla lihan papuihin päästösäästöä olisi mahdollista saada 513 kg CO2-ekv vuodessa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa henkilö­autoilla ajettiin keskimäärin 13 794 km. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomim Liikennefaktan mukaan Suomen liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt olivat 155,5 g/km vuoden 2019 lopussa. Keskimääräiset kilometrit keskimääräiset päästöt aiheuttavalla autolla ajava autoilija aiheuttaa 2144 kg CO2 päästöjä vuodessa. Tämä luku ei kuitenkaan ota huomioon, kuinka monta matkustajaa autossa on. Jos matkustajia on 100 kysymystä ilmastosta -ohjelmassa mainitut neljä, niin silloin päästöt per matkustaja ovat 536 kg CO2, mikä on samaa luokkaa lihan syönnin päästöjen kanssa. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että päästöt ovat samat, jos autoilija ei syö lihaa.

Ohjelmassa esitetty väite ei ollut ihan väärässä, mutta asia oli esitetty aika tökerösti ja katsojalle jäi sellainen mielikuva, että autoilu olisi pyöräilyä päästöttömämpi vaihtoehto. Jos oli tarkoitus herättää keskustelua siitä, etteivät asiat ole yksinkertaisia, niin asiahan esitettiin juuri hyvin yksinkertaistavasti, että pyöräily saastuttaa, koska pyörälijä syö lihaa (eikä otettu mitään kantaa siihen, mitä autoilija syö). Kommentti oli mielestäni täysin turha ja pilasi muuten mielenkiintoisen keskustelun. Vaikutti siltä, että sillä haluttiin esittää joku peruste sille, miksi ohjelmassa ei puhuttu pyöräilystä. Riku Rantala myös nimenomaan sanoi, että hän pyöräilee töihin (todennäköisesti yksin), eikä kolmen kaverin kanssa kuoroharjoituksiin syömään lihaa, kuten ohjelmassa esitettiin. Se on totta, että pyöräily vaatii polttoainetta eli ruokaa, ja kuten vanhassa postauksessani totesin, ei ole päästöjen kannalta sama, mitä syö. Keskusteluun olisi hyvä ottaa mukaan myös pyöräilyn terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset.

Tilastokeskuksen artikkelin mukaan 46 % suomalaisten työmatkoista on alle 7 kilometriä, mikä olisi helposti pyöräiltävissä. Jos työmatka on 7 km yhteen suuntaan ja työpaikalla käy viitenä päivänä viikossa, kilometrejä kertyy kuukaudessa 280 ja vuodessa 3080 km, jos lomailee yhden kuukauden. 7 km:n työmatka-autoilusta aiheutuu päästöjä 479 kg CO2 vuodessa, mikä alkaa olla samaa luokkaa lihan syönnin kanssa.

Vastauksena otsikon kysymykseen, keskimääräisillä kilometreillä autoilija ei voi kompensoida autoilun päästöjä lopettamalla lihan syöntiä, jos autossa on vähemmän kuin neljä matkustajaa. Riippuu kuitenkin autoilun määrästä, auton päästöistä ja syödyn lihan määrästä ja muusta ruokavaliosta, miten päästöt yksilötasolla muodostuvat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s