Hävikkiviikon hävikki

Viime viikolla vietettiin hävikkiviikkoa. Olen pari kertaa aikaisemminkin pitänyt hävikkiviikolla hävikkipäiväkirjaa (vuoden 2015 postaus täällä ja vuoden 2016 postaus täällä) ja niin tein tänäkin vuonna. Tällä kertaa sain huomata että hävikin välttäminen on jonkin verran helpompaa, kun syön lounaankin pääasiassa kotona. Kovin monimutkaisten lounaiden valmistamiseen ei ole aikaa, joten syön enemmän kuin mielelläni edellisen päivän tähteitä. Sellaisia pieniä annoksia valmista ruokaa ei tällä hetkellä mene hukkaan ollenkaan.

Tälläkin kertaa alkuviikko meni hyvin, eikä maanantaina ja tiistaina tullut hävikkiä.

Keskiviikkona illalla tein kesäkurpitsa-kukkakaalikeittoa ja tein samalla myös vauvalle kukkakaalisosetta. Keitto meni kaikki, mutta vauvan soseesta osa meni hukkaan, vaikka tarjosin sitä pieniä määriä useampaan kertaan. Hedelmäsoseet ovat selvästi suositumpia kuin vihannekset.

Torstaina kävin illalla pitsalla ja liian isosta pitsasta jäi osa reunoista syömättä. Aina sama ongelma pitsojen kanssa.

Perjantaina söin lounaaksi edellispäivältä jäänyttä kikhernepastaa. Illalla syötiin taas pitsaa kavereiden luona, mutta tällä kertaa ei jäänyt reunahävikkiä.

Viikonloppuna tein salaattia ja osa ruukkusalaatista oli mennyt huonoksi ja se meni biojätteeseen. Lisäksi löysin jääkaapista avatun fetapurkin, joka haisi sen verran pahalle, etten halunnut laittaa sitä salaattiin. Viikonloppuna tehtiin myös itse pitsaa. Tomaattikastiketta ja herkkusieniä jäi yli, mutta käytin ne tällä viikolla tortillan täytteeseen.

Viikonloppuna siivosin parvekkeelta pois jo kauan sitten kuivuneet parvekeviljelmäni. Tämä kesä oli aivan liian kuuma parvekeviljelyyn lasitetulla parvekkeella. Ne voidaan kai laskea myös ruokahävikiksi, koska olin ne alunperin kaupan ruukkuyrteistä ja -salaateista kasvattanut. Samaan kategoriaan menevät myös biojätteeseen päätyneet saamani itsekasvatetut omenat ja luumut, joita vain oli liikaa. Olisin voinut niistä kieltäytyäkin, mutta luulen, että ne olisivat päätyneet kompostiin joka tapauksessa, koska sen verran paljon niistä on ollut ylituotantoa. Olisi pitänyt tehdä niistä vauvalle sosetta, mutta tajusin tämän liian myöhään.

Kokonaisuutena hävikkiä tuli vähemmän kuin edellisinä vuosina, mutta ongelmat tuntuvat olevan edelleen samanlaisia: ulkona syöminen ja jääkaappiin unohtuvat tuotteet. Ulkonasyömistä en haluaisi kokonaan lopettaa, mutta annosta valitessa voisin harkita tarkemmin, jaksanko syödä koko annoksen. Pitsasta tiedän jo valmiiksi, etten kuitenkaan jaksa syödä sitä kokonaan. Esimerkiksi fetan ja muiden ei-kerralla-syötävien ruokien kanssa olisi hyvä miettiä, myös seuraavaa käyttökerta. Eli jos haluan tehdä fetasalaattia, täytyisi miettiä myös, milloin teen seuraavan kerran fetasalaattia tai muuta ruokaa, johon sen voin käyttää. Vauvan ruuista tulee aina jonkin verran hävikkiä, jolle ei oikein voi mitään, koska vauvaa pitää totutella syömään myös niitä vähemmän mieluisia ruokia. Yritän kuitenkin minimoida hävikin ottamalla ruokaa puhtaalla lusikalla erilliselle lautaselle pieniä määriä.

2 kommenttia artikkeliin ”Hävikkiviikon hävikki

    1. Parvekeviljelyn epäonnistuminen oli tosiaan harmillista, mutta päätin kokeilla vielä uuden erän nyt syksyllä. Yleensä lämpötila pysyy parvekkeella plussan puolella pitkälle marraskuuhun ja sellainen jääkaapilämpötila tuntuu olevan monille yrteille sopiva. Hävikin suhteen voisi kai sanoa, että edes joku asia onnistuu helpommin kuin ennen. 😃

      Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s