Lupasin viime keväänä kirjoittaa meidän kasvaneesta sähkönkulutuksesta, mutta postaus jäi vähän unohduksiin, vaikka olin jo kirjoittanut sen lähes valmiiksi. Kerroin siis tässä postauksessa, että huomasin sähkönkulutuksemme kasvaneen alkuvuodesta verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan (tammi-maaliskuu) ja lupasin selvittää mistä tämä johtuu.
Viime vuonna pääsiäinen oli jo maaliskuussa, jolloin olimme lähes viikon poissa kotoa, joten luulin että se olisi ollut pääsyyllinen suurempaan sähkönkulutukseen tänä vuonna. Kuitenkin vaikka rajasin tarkastelujakson tammikuun alusta maaliskuun puoleenväliin asti, tämän vuoden kulutus oli 146 kWh (21 %) suurempi.
Tarkastelujaksolla uusia sähkölaitteita meille tuli robotti-imuri (mielestäni täysi turhake, mutta joskus täytyy antaa periksi) ja sisäpuutarha Plantui, joka on uusista hankinnoista enemmän mieleeni. Täytyy kirjoittaa Plantuista ihan oma postaus, mutta Instagramissa sen toimintaa on jo päässyt seuraamaan. Aloitimme juuri uuden viljelykieroksen. Sähköpyörät tulivat meille siis vasta tämän tarkastelujakson jälkeen.
Mittasin näiden uusien laitteiden sähkönkulutuksen sähkönkulutusmittarilla, jos syy löytyisi niistä. Plantui kulutti 11 W ollessaan päällä ja 0,7 W yöllä. Plantui hankittiin tammikuun lopussa, joten arvion, että se olisi ollut tarkastelujaksolla käytössä 60 päivää. Sain laskettua sen kokonaissähkönkulutukseksi 11 kWh. Robotti-imuri hankittiin vähän aikaisemmin, joten arvioin, että se olisi ollut käytössä 70 päivää. Huomasin, että robotti-imuri kuluttaa seinässä ollessaan (ei lautaus) 1,1 W eli 1,9 kWh. Uudet hankinnat eivät siis selittäneet kasvua. Tästä lähtien robotti-imuri otetaan kuitenkin latauksen jälkeen irti seinästä.
Keräsin tiedot sähkönjakeluyhtiömme palvelusta Exceliin ja tein muutaman kuvaajan. Ulkolämpötilaa epäilin seuraavaksi syylliseksi, mutta sekään ei ollut puolellani. Viime vuonna keskilämpötilojen keskiarvo oli -4,5 C ja tänä vuonna -2,3 C, joten sillä perusteella sähkönkulutuksen olisi pitänyt olla tänä vuonna pienempi.
Seuraavaksi epäilin, että kasvu johtuu huolimattomuudesta. Pakastimen sulatuksen jälkeen pakastin oli jäänyt vähän liian kylmälle, noin 19 asteeseen suositellun 18 asteen sijasta. Lämpömittarin pitäminen pakastimessa siis kannattaa. Mahdollisesti myös lattialämmitys on ollut tarpeettoman kuumalla. Sitä säädetään vain asteikolla 0-5, joten varsinainen lämpötila jää arvailujen varaan.
Seuraavasta kuvasta suurin syy taisi kuitekin paljastua. Korkeita piikkejä on tämänvuotisessa kuvaajassa enemmän kuin viimevuotisessa. Osa piikeistä on myös korkeampia. Piikit johtuvat saunomisesta. Tämän vuoden seuranta jaksolla saunaa on todennäköisesti lämmitetty kahdeksan kertaa kun taas viime vuonna vastaavaan aikaan 3-5 kertaa. Viime vuoden 14 kWh:iin menevistä piikeistä on vaikea sanoa ovatko ne saunomisia vai jotain muuta. Korkeammat piikit tänä vuonna johtuvat todennäköisesti siitä, että samana päivänä on pesty useampi koneellinen pyykkiä tai sitten sauna on lämmitetty kuumemmaksi tai ollut päällä pidempään.
Postauksen opetus oli siis se, että sähkönsäästö vaatii huolellisuutta ja saunan, jääkaapin, pakastimen ja muiden sähköllä lämmitettävien tai jäähdytettävien laitteiden lämpötilojen seuraamista. Tarpeettoman kylmä tai kuuma lämpötila vaikuttaa sähkölaskuun yllättävän paljon ja on täysin turhaa.
my CO2 quota 