Nopea tomaattilinssikeitto

Eräänä päivänä kun ulkona oli kamala lumipyry ja tuulista, eikä huvittanut lähteä kauppaan, tein kaapista löytyvistä aineksista tomaattilinssikeiton. Keitto osoittautui erittäin nopeasksi ja helpoksi ja aikaa meni noin 15 minuuttia. Ohjeesta riittää kahdelle melko suuret annokset tai kolmelle vähän pienemmät.

1 iso sipuli tai 2 pientä, esim. salottisipulia
500 g tomaattimurskaa
1 tölkki (n. 300 g) käyttövalmiita punaisia linssejä (esim. Gogreen)
Pieni paketti (125 g) tuorejuustoa; käytin Arlan tomaattibasilikatuorejuustoa. Vegaaniseen versioon sopii hyvin kaurakerma, esim. Plantin chillä maustettu.
1 dl vettä
Loraus öljyä
Ripaus mustapippuria

tomaattilinssikeitto.JPG

Pilko sipuli ja ruskista sitä muutama minuutti öljyssä kattilassa. Kaada linsseistä neste pois. Kaada kattilaan tomaattimurska, linssit ja tuorejuusto. Huuhtele tomaattimurska tölkki 1 dl:lla vettä ja kaada joukkoon. Lisäsin myös ripauksen mustapippuria, mutta muille mausteille tai suolalle ei ollut tarvetta, koska tuorejuusto oli maustettua.

Keitä noin 10 minuuttia ja valmista tuli. Keiton voi myös soseuttaa, mutta ajan säästämiseksi jätin sen väliin ja keitto oli mielestäni toimiva näinkin. Tarjoile leivän kera.

tomaattinen_linssikeitto.JPG

Päästöttömämpi elämä 12 kuukaudessa

Uusi vuosi ja uudet kujeet, niinhän sitä usein sanotaan. Luin viime tammikuussa tekemäni postauksen, jossa kirjoitin mm. etten vielä tiedä saavutinko vuodeksi 2015 asettamani päästövähennys tavoitteen. Hävettää myöntää, mutta en tiedä sitä vieläkään. Syy miksi en ole asiasta kirjoittanut ei siis ole se, että en olisi saavuttanut tavoitettani, vaan osa pääsöistä on edelleen laskematta. Kaksi vuotta vanhojen asioiden laskeminen saattaa olla hieman haasteellista, vaikka minulla on kyllä tallella ainakin suurin osa kuiteista, joita laskentaan tarvitsen. Tämän vuoden uuden vuoden lupaus voisikin olla pitää tarkemmin kirjaa menoistani.

Ehdin kuitenkin käydä läpi vuoden 2015 asumisen, ruuan ja työmatkojen päästöjä. Ne ovat kuitenkin suurimmat päästölähteet ja niiden avulla säästin päästöjä yhteensä 1184 kg CO2. 1500 kg:n tavoitteesta siis puuttuu reilu 300 kg, jonka kyllä uskoisin vähentäneeni, vähentämällä eritysesti vaatteiden ostelua, mutta koska en ole laskenut, en voi olla aivan varma. Monesti sitä kuvittelee, että enhän minä osta juuri ollenkaan vaatteita, mutta sitten kun niistä oikeasti pitää kirjaa, todellisuus paljastuu.

energy-efficiency-154006_1280kuva: pixabay.com

Vaikka pääasiassa ajattelin jatkaa blogia samalla mallilla kuin ennenkin, olen kuitenkin suunnitellut koko vuoden kestävää postaussarjaa Päästöttömämpi elämä 12 kuukaudessa. Uskon, että tekemällä pieniä muutoksia vähän kerrallaan niistä tulee todennäköisemmin myös pysyviä, kuin jos laittaa kerralla koko elämänsä uusiksi. Minusta joulu kestää loppiaiseen asti, enkä ole koskaan jaksanut aloittaa mitään herkkulakkoja ym. kuntokuureja heti uuden vuoden jälkeen, joten tämä postaussarjakin alkaa siksi vasta nyt.

Uuteen elämään kannattaa valmistautua tekemällä Ilmastodieetti lähtötasotestiksi. Sitä varten täytyy kaivella kaikenlaisia tietoja omasta elämästään, mm. selvittää oman asuntonsa lämmitysmuoto ja energian kulutus ja vuosittainen sähkönkulutus. Ilmastodieetissä voi käyttää myös sivuston antamia arvioita, jos tietoja ei ole saatavissa. Esimerkiksi opiskelija-asunnossa sähkö ja lämmitys kuuluvat usein vuokraan ja kerrostalossa muuten lämmitys maksetaan osana yhtiövastiketta tai vuokraa, joten oman asunnon lämmityskuluja ei ole saatavilla. Kirjoitin tarvittavista tiedoista tarkemmin kaksi vuotta sitten Alkukartoitus-postauksessa. Kirjautumalla Ilmastodieettiin tuloksensa voi tallentaan myöhempää tarkastelua varten ja täyttämistä voi myös jatkaa, jos ei saa kerralla valmiiksi. Minulla oli kyllä muistaakseni ongelmia keskeneräisen Ilmastodieetin kanssa ja kaikki tiedot eivät jääneet muistiin, mutta toivottavasti se toimisi nyt paremmin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toivon, ettei vuoden kestävä postaussarja ole liian kunnianhimoinen tavoite itselleni ja olisikin kiva kuulla, jos lähdet siihen mukaan, niin tulee minullekin vähän paineita jatkaa tätä. Jos teet ilmastodieetin, niin jaa ihmeessä sen tulos kommenteissa. Oma tulokseni oli kaksi vuotta sitten 9453 kg CO2 ja vuosi sitten noin 8000 kg CO2 (tarkkaa lukua en saanut vuosi sitten laskettua). Joka tapauksessa päästöt ovat vähentyneet ja se tässä postaussarjassakin on ideana, että oli lähtötaso mikä tahansa, niin päästöt saisi putoamaan. Mielestäni päästöjen vähentäminen on sitä helpompaa mitä suuremmat päästöt ovat. Päästöjen vähentäminen myöskään harvemmin lisää elinkustannuksia, joten siitäkään ei tarvitse huolehtia, että ekologisempi elämä olisi kalliimpaa.

Ensimmäisenä tehtävänä on siis lähtötilanteen kartoitus Ilmastodieetin avulla. Sen voin myös paljastaa, että postaussarjan seuraava osa liittyy ruokaan.