Joulukalenterin 24. luukku

my CO2 quota

Viimeistä luukkua joulukalenterista viedään. Jouluaattona ajattelin muistuttaa, että kierrättäminen kuuluu myös jouluun.

Metallinkeräys: tuikkukipot, joululaatikoiden alumiinirasiat, metalliset kannet, pullonkorkit

Pahvinkeräys: tyhjät suklaarasiat ja muut pahvipakkaukset, ruskea lahjapaperi

Energia- tai sekajäte: värjätyt joululahjapaperit, lahjanaru, muovipakkaukset

Lisäys vuodelle 2016:  Nykyään myös muovin voi kierrättää. Katso lähin kierrätyspiste täältä.

Ruokajätettä ei toivottavasti synny, mutta jos jotain ruokajätettä jostain syystä pääsee syntymään, niin sen osoite on biojäte. 19. päivän joulukalenteripostauksesta löytyy vinkkejä joulun ruokahävikin vähentämiseen.

Kinkun rasvaa ei saa kaataa viemäriin. Sen voi hyydyttää ja laittaa biojätteeseen tai muovirasiassa (esim. tyhjässä jäätelorasiassa) energia- tai sekajätteeseen. Sille voi keksiä myös jatkokäyttöä ruuanlaitossa, esim. kastikkeen tai keiton valmistuksessa.

Lisäys vuodelle 2016: Kinkun rasvan voi viedä tänä vuonna keräykseen, jolloin siitä tehdään uusiutuvaa dieseliä. Lue ohjeet täältä.

Lisää kierrätys- ja lajitteluvinkkejä voit lukea HSY:n ja Yhteishyvän sivuilta.

Lopuksi vielä oikein hyvää joulua kaikille blogini lukijoille!

View original post

Joulukalenterin 8. luukku

Jouluna on kiva tunnelmoida kynttilöillä, mutta kynttilöitä kannatta polttaa kohtuudella. Kynttilöiden valmistuksen ympäristövaikutusten lisäksi niitä poltettaessa vapautuu hiukkas- ja kemikaalipäästöjä ja tietysti palaessa syntyy aina myös hiilidioksidipäästöjä.

Kynttilöitä valmistetaan parafiinista ja steariinista ja niihin lisätään myös lisäaineita ja hajusteita. Parafiinia syntyy öljyn jalostuksessa ja steariini puolestaan tehdään joko eläin- tai kasviperäisestä rasvasta esim. palmuöljystä.

Joutsenmerkittyjä kynttilöitä kannattaa suosia erityisesti hiukkaspäästöjen ja ympäristölle ja terveydelle haitallisten kemikaalien pitoisuuksien takia, koska niille on asetettu rajoituksia Joutsenmerkin saamiseksi. Lisäksi Joutsenmerkittyjen kynttilöiden raaka-aineesta vähintään 90 % pitää olla uusiutuvia ja kasviperäisten raaka-aineiden pitää olla jäljitettäviä. Soija- tai palmuöljy eivät kelpaa raaka-aineiksi ollenkaan. Tuikkukynttilät voivat saada joutsenmerkin vain,  jos niiden astiat ovat biohajoavia tai valmistettu kierrätysmateriaalista ja niitä voi käyttää useita kertoja. Myöskään tuoksukynttilät eivät voi saada joutsenmerkkiä. Lisää Joutsenmerkittyjen kynttilöiden kriteereistä voi lukea täältä.

Joulukalenterin 5. luukku

Toinenkin viimevuotinen tapahtumavinkki osui joulukuun alkuun, joten tässä tulee jo toinen uusi joulukalenteripostaus tälle vuodelle.

Tee Lämpölupaus eli alenna kotisi lämpötilaa muutaman kerran vuodessa, kun saat käskyn tehdä niin. Lämpölupaus on energiayhtiö Helenin (entinen Helsingin energia) palvelu, jonne rekisteröitymällä voi osallistua lämmityksen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen laskemalla kotinsa lämpötilaa, kun saa Heleniltä ilmoituksen. Lämpölupauksen voi tehdä, vaikka ei olisi Helenin asiakas ja asuisi pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Rekisteröitymisen jälkeen sivuilta löytyy myös muita energiansäästövinkkejä.

Viime tiistaina lämpölupauksen lunastaneet säästivät Helenin Twitter-tilin mukaan 322 litraa öljyä. Laskin että se tarkoittaa hiilidioksidipäästöissä reilua 900 kiloa. (Tein oletuksen, että säästetty öljy olisi ollut raskasta polttoöljyä ja käytin Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen päästökerrointa.)

Joulukalenterin 2. luukku

Tänä vuonna en valitettavasti ehtinyt tehdä kokonaan uutta joulukalenteria, mutta blogin teemaan sopii hyvin viime vuotisen joulukalenterin kierrätys. Muutaman uuden luukunkin aion tehdä, koska kaikki viimevuotiset postaukset eivät ole enää ajankohtaisia, kuten tapahtumavinkit, joista ensimmäinen osui joulukuun toiseen päivään.

Uudet joulukalenterin luukut julkaisen normaaleina postauksina ja vanhoihin postauksiin julkaiset linkit Facebookissa. Päivän luukku löytyy myös blogin sivupalkista tai mobiiliversiossa alhaalta.

Olen Facebookissa jakanut usein erilaisia ympäristöasioihin liittyviä englanninkielisiä verkkokurssivinkkejä, mutta löysin myös ilmaisen suomenkielisen Ilmastonyt-kurssin. Se on monialainen kurssi, jossa opiskellaan ilmastonmuutoksen perusteita. Kurssista voi saada myös opintopisteitä, jos opiskelee Suomessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Verkkokurssille voi kuitenkin osallistua kuka tahansa, vaikka ei olisikaan opiskelija.

Olen vasta tutustunut kurssiin, mutta se vaikuttaa mielenkiintoiselta. Kurssi on tarkoitettu kaikkien alojen opiskelijoille, joten siinä on varmasti jokaiselle jotakin. Kurssi koostuu kahdeksasta kokonaisuudesta. Toisessa osassa kerrotaan mm. hiilinieluista, jotka ovat olleet otsikoissa viime aikoina.