Blogger Recognition Award

Sain Mielekäs miellekartta blogin kirjoittajalta Blogger Recognition Award-tunnustuksen; kiitos vielä tunnustuksesta!

Sain vastattavakseni muutaman bloggaamiseen liittyvän kysymyksen.

Kuinka aloitin bloggaamisen?

Idea tämän blogin perustamiseen syntyi joskus vuoden 2014 syksyllä. Pohdin blogin perustamista ehkä turhankin kauan. Reilu vuosi sitten helmikuussa päätin kuitenkin, että nyt aloitan, vaikkei ”blogisuunnitelma” ollutkaan loppuun asti hiottu. Blogin aihepiiri on ollut minulle aina tärkeä, mutta kuten ihan ensimmäisessä postauksessani kirjoitin, kiinostus oli laskenut ja olin muuttunut välinpitämätömäksi ympäristöasioiden suhteen. Myös auton hankinta sai minut ajattelmaan, että jotain pitäisi tehdä. Tässä reilun vuoden aikana on ollut kiva huomata, että blogi kannustaa minua tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja, vaikka en joka asiaa tänne raportoikaan.

Ohjeita aloitteleville bloggaajille:

En tiedä olenko kovin hyvä antamaan ohjeita bloggaamisesta, koska kaikille kolmelle blogilleni, joita olen joskus kirjottanut, on yhteistä se, etteivät ne ole olleet kovinkaan suosittuja. Toisaalta blogini ovat kuitenkin olleet aika pitkäikäisiä; tämä reilun vuodenikäinen on silti edelleen nuorin. Kannattaa siis olla kärsiväliinen, vaikka blogilla ei heti olisi paljon lukijoita. Blogiin alkaa tulla liikennettä esim. Googlen kautta vasta, kun siinä on enemmän postauksia. Jonkinlaista hakukoneoptimointia voi myös yrittää, esim. kuvien nimeämisessä. Blogi kannattaa myös ilmoittaa eri blogilistoihin, kuten Bloglovin, Blogipolku ja Blogit.fi. Facebookista ja Instagramista en ole huomannut saaneeni lisää lukijoita, mutta molemmista olen saanut useita postaus- ja ruokaideoita.

Blogia voi aluksi kirjoittaa ihan itsekseen ja julkaista blogi vasta muutaman postauksen jälkeen, niin näkee paremmin onko blogin pitäminen oma juttu. Alussa ei kannata rajata blogin aihetta liian tarkkaan, koska oma tyyli ja kiinnostavat aiheet muokkautuvat ajan kanssa. Jokin punainen lanka blogilla on silti mielestäni hyvä olla. Säännöllinen kirjoittaminen on myös tärkeää varsinkin aluksi, eikä ainakaan ilmoittamatta kannata kadota kuukausiksi. Itse en tällä hetkellä pysty toivomaani postaustahtiin, joka olisi kerran viikossa, mutta yritän silti, ettei postausten väli venyisi kovin moneksi viikoksi. Lisäksi koitan olla stressaamasta liikaa blogista, koska silloin bloggaaminen muuttuu helposti kivasta harrastuksesta pakkopullaksi. Postausaiheita kannattaa myös kirjoittaa ylös, koska ideoita postauksiin voi tulla ihan missä vain.

En valitettavasti keksinyt kymmentä bloggaajaa palkinnonsaajiksi, mutta neljä kuitenkin. Lisäksi annan tunnustuksen mielelläni myös Mielekäs miellekartta-blogille, mutta uudestaan ei tarvitse kysymyksiin vastata.

Ekojalanjäljillä
Luomulaakso
Arkijärki
Sopivasti

Ohjeet palkinnonsaajalle:
1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen
2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi

Ruuan päästöt

Ilmastodieetti toimii taas, joten pääsin laskemaan viime vuoden syömisteni päästöjä. Ruokavalioon olen tehnyt eniten muutoksia ja odotukseni ruuan päästösäästöiksi ovat siksi korkealla. Vuosi sitten ruokapäästöni olivat 1511 ja 2168 kg CO2 välillä. Vaihteluväli johtuu siitä, että ravintolassa syömisen päästöt lasketaan hinnan mukaan, mikä yleensä on ihan kuvaavaa, koska pihvi maksaa enemmän kuin kana- tai kasvisruoka. Ravintolassa syömiseni koostuu kuitenkin lähinnä lounaista, jotka maksavat yleensä saman verran oli kyseessä sitten kasvis- tai liharuoka.

Suoraan Ilmastodieetistä laskettuna ruuan päästöni olivat viime vuonna 1104-1808 kg CO2 riippuen siitä miten lasken ravntolaruuan päästöt. Joka tapauksessa voin tehdä päätelmän, että ruuan päästöt ovat vähentyneet noin 400 kg CO2 vuodentakaiseen verrattuna.

Kuvakaappaus Ilmastodieetti.fi

Kuvakaappaus Ilmastodieetti.fi

Ilmastodieetti ei varmaankaan ole tarkoitettu näin tarkkaan laskentaan, mihin olen sitä käyttänyt, eikä se anna mielestäni tarpeeksi vaihtoehtoja, koska vaihtoehdot eri ruokien kohdalla ovat ”en lainkaan”, ”vähän”, ”tavallisen määrän” ja ”paljon”. Vähän tarkoittaa 50 % tavallisesta määrästä ja paljon 150 % eli 1,5 kertaisesti tavallista määrää. En voinut vastata mihinkään en lainkaan, koska monista ruokamuutoksista huolimatta en ole luopunut mistään kokonaan. Naudanlihaa syön noin kerran kuussa (eli keskimäärin n. 50 g/vko) ja kanaa ehkä kerran viikossa (150 g/vko). Sianlihaa syön satunnaisesti leikkeleenä tai esim. pitsassa (n. 50 g/vko). Ilmastodieetin vaihtoehto ”vähän” on siksi enemmän kuin mitä normaalisti syön. Kalaa syön kerran tai kaksi viikossa, joten siinä kohtaa ”vähän” eli 0,3 kg viikossa on varmaan aika lähellä totuutta.

Kuvakaappaus Ilmastodieetti.fi

Laskin naudanlihan, siipikarjan- ja sianlihan osalta erotukset ”vähän”-määrään verrattuna eli naudanlihan erotus 0,2 kg – 0,05 kg = 0,15 kg. Tämä kerrottuna 52 viikolla on 7,8 kg, ja kun Ilmastodieetin käyttämä naudanlihan päästökerroin on 15 kg CO2/kg eli 7,8 kg x 15 kg CO2/kg = 117 kg CO2. Sian- ja siipikarjanlihalla on sama päästökerroin 5 kg CO2/kg, joten yhteenlaskettuna syön niitä 0,2 kg viikossa. Erotus Ilmastodieettiin 0,5 kg – 0,2 kg = 0,3 kg ja vuodessa 15,6 kg ja päästösäästöä sntyy 78 kg CO2. Tällä perusteella voin lisätä ruuan päästösäästöihin 195 kg CO2. En tosin tiedä pitäisikö tässä huomioida jotenkin lihan tilalla syömäni kasvikset, koska eivät nekään päästöttömiä ole. Tein oletuksen, että niiden päästöt olisivat 45 kg, joten kokonaispäästösäästöä ruuasta tulee 400 kg + 150 kg = 550 kg CO2.