Asumisen päästöt

Olen näköjään viettänyt Ekopaaston lisäksi blogipaastoa, mutta nyt päästään vihdoin viime vuoden päästöihini. Aloitin tämän blogin noin vuosi sitten alkukartoituksella, jonka tein käyttäen Ilmastodieettiä ja ajattelin, että nyt olisi sopiva aika tehdä Ilmastodieetti uudestaan. Aloitetaan päästöjen laskenta asumisesta. Asunto on edelleen sama, johon muutimme kaksi vuotta sitten, joten oletukseni oli, ettei asumisen päästöjen saralla ole tapahtunut kovin suuria muutoksia.

Asumisen päästöt Ilmastodieetti.jpg
Kuvakaappaus ilmastodieetti.fi

Lämmönkulutuksen osalta oletukseni olikin oikea. Käytin tosin laskuissani viime vuonna vuoden 2013 kulutusta (jolloin emme edes vielä asuneet koko taloyhtiössä) ja nyt oli saatavana vuoden 2014 lämmönkulutus. Laskin lämmönkulutuksen taloyhtiömme kokonaiskulutuksesta jakamalla sen koko taloyhtiön asuinneliöillä, jonka jälkeen kerroin luvun asuntomme pinta-alalla. Kulutus oli 11460 kWh ja se oli pysynyt lähes samana kuin edellisvuonna.

Kerrostalossa on hankala laskea oma lämmönkulutus, koska omaa mittaria ei ole. Lämmitys on ollut meillä tänä talvena päällä vain tammikuun alun kovilla pakkasilla. En silti väitä, ettemmekö kuluttaisi lämpöä ollenkaan. Asuntomme on kerrostalon keskellä ja joka puolella on muiden asuntoja lämmittämässä meitä. Lämmityksessä säästämistä on siksi melko hankala dokumentoida, mutta ainakin olen kiinnittänyt huomiota siihen, ettei asuntomme lämpötila nousisi talvella yli 22 asteen ja siksi patterit ovatkin saaneet olla kiinni melkein koko talven. Kuten kuvan tekstistä ilmenee, niin myös suihkussa käynnillä on iso vaikutus lämmönkulutukseen; lämpimän veden lämmittämiseen kuluu noin kolmasosa lämmitysenergiasta.  Koska myöskään omaa vesimittaria ei ole, omasta veden kulutuksestakaan ei ole saatavana kuin taloyhtiön keskiarvo. Yritän kuitenkin käydä suihkussa mahdollisimman nopeasti ja suljen hanan kun laitan shampoota ja muita pesuaineita, mutta suihkun veden lämpötilaa voisin varmasti vielä laskea.

Viime vuonna Ilmastodieettiä tehdessäni minulla ei ollut koko vuodelle 2014 sähkönkulutustietoja, koska muutimme helmikuussa. Arvioin silloin helmikuun puolesta välistä joulukuuhun ulottuvien sähkönkulutustietojen perusteella, että koko vuoden 2014 sähkönkulutus olisi ollut 3000 kWh. Viime vuodelta sen sijaan dataa löytyy koko vuodelta ja kulutuksemme oli 2938 kWh. Se jäi juuri tuon 3000 kWh:n alle, mikä oli tavoitteenikin, mutta olisihan se varmasti pienempikin voinut olla. Jos vertaan kulutusta kuukausitasolla, niin ainoastaan heinäkuun sähkönkulutus oli vuonna 2015 suurempi kuin vuonna 2014. Sekin johtuu varmasti siitä, että viime vuonna lomailimme kodin ulkopuolella heinäkuussa vain viikon, kun taas edellisvuonna kaksi viikkoa. Jotain pudotusta sähkönkulutuksessa on siis tapahtunut. Suurin syy siihen on varmasti saunomisen vähentäminen, ja olen myös kiinnittänyt enemmän huomiota turhien valojen sammuttamiseen.

Kodin hankintoja emme tehneet juurikaan viime vuonna, emmekä tehneet myöskään remonttia muutamien listojen maalaamista lukuun ottamatta (maalit oli kuitenkin hankittu jo edellisenä vuonna). Ostimme kuitenkin uuden ruokapöydän, jonka lisäksi tuli ostettua muutamia kodintekstiileitä. Kodinkoneita hankittiin leivänpaahdin ja sauvasekoitin. Molemmat entisten rikkoutuneiden tilalle. Muuttovuonna taas tuli tehtyä remonttia ja hankittua kaikenlaista.

Vuosi sitten tekemäni testin perusteella asumisen päästöni olivat 2678 kg hiilidioksidia vuodessa. Nyt päästöt olivat 2246 kg CO2, joten päästösäästöä on tapahtunut 432 kg eli noin 16 %. Suurin syy päästövähennykseen on vähäisemmät kodinhankinnat, koska lämmitys ja sähkö olivat pysyneet suunnilleen entisellä tasolla. Sähkön päästöjä ei tosin edes oteta mukaan päästöjen laskentaan, koska meillä on käytössä vihreä sähkö tai tarkemmin Ekoenergia-sähkö. Sähkönkulutusta kannattaa silti vähentään, koska sähkön kulutusmuutosten aiheuttamien päästövähennysten laskemiseen voidaan käyttää marginaaliperusteista sähkön päästökerrointa, joka on 0,6 kg CO2/kWh (lähde: Motiva). Sähkönkulutuksemme siis pieneni arviolta 62 kWh eli siitä tulee päästösäästöä vielä lisäksi 62 kWh x 0,6 kg CO2 = 37,2 kg CO2. Tämä päästökerroin perustuu siihen, että kun joku vähentää sähkönkulutustaan, niin silloin voidaan vähentää kaikista kalleinta sähköntuotantoa, joka on yleensä paljon päästöjä aiheuttavaa hiililauhdesähköä.

2 kommenttia artikkeliin ”Asumisen päästöt

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s