Tomaattinen bataattikookoskeitto

Viime aikoina on tullut kokkailtua paljon keittoja ja erityisesti kasvissosekeittoja. Moni resepti kaipaa vielä hiomista, mutta tämä Stockmannin ohjetta mukaileva onnistui ensimmäisellä yrittämällä. En ole varmaan koskaan pystynyt noudattamaan mitään reseptiä suoraan, vaan minun täytyy aina päästä soveltamaan jotain omaa. Yleensä jätän jotain pois, koska tuntuu että kaikissa resepteissä on aina liikaa ainesosia. Tästä ohjeesta jätin pois chilin, koska en ole kovin tulisen ruuan ystävä.

Ohje on neljälle yhdelle aterialle tai kahdelle kahdelle aterialle.

1 bataatti n. 500-600 g
2 valkosipulin kynttä
1 sipuli
1 tölkki tomattimurskaa (400 g)
1 tölkki kookosmaitoa (400 g)
6 dl vettä
suolaa ja pippuria
muita mausteita esim. paprikaa, kurkumaa tai valmista maustesekoitusta

Kuori ja kuutioi bataatti ja sipuli ja murskaa valkosipuli ja keitä niitä suolalla maustetussa vedässä kunnes bataatti on pehmennyt (noin. 15 min.). Lisää tomattimurska, kookosmaito, pippuri ja muut haluamasi mausteet (itse lisäsin Santa Marian wasabi & sesame -maustetta) ja anna hautua noin 5 minuuttia. Valkosipulin voi lisätä myös vasta tässä vaiheessa, jos haluaa keittoon enemmän valkosipulin makua. Ota kattila pois hellalta ja soseuta sauvasekoittimella sileäksi.

Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ja muovin kierrätys

Siitä että vaatteita ei saa enää viedä kaatopaikalle tämän vuoden alusta lähtien, on vouhotettu koko viime syksy. Kielto ei kuitenkaan koske pelkästään vaatteita, vaan kaikkea biohajoavaa jätettä, kuten biojätettä, pahvia ja paperia. Tarkempaa tietoa aiheesta löytyy täältä.

Valitettavasti kukaan ei kuitenkaan tule kotiin paasaamaan kierrätyksestä tai vahtimaan jätekatokseen, mihin astiaan mikäkin jäte kuuluu. Paikkakunnilla, joissa jätteet poltetaan, orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ei aiheuta muutoksia, koska biohajoavat jätteet saa edelleen polttaa. Tekstiilit, paperit ja muovit olisi silti parempi kierrättää kuin polttaa. Muilla paikkakunnilla ongelma siirtyy jätteenkäsittelijälle, jonka täytyy lajitella jätteet oikeaan paikkaan. Jälkilajittelu tulee varmaan kalliiksi, joten toivottavasti kasvavat jätemaksut saisivat kierrätyshaluttomatkin kierrättämään.

kuva: pixabay.com

Toinen vuodenvaihteessa tullut kierrätykseen liittyvä muutos on muovin keräyspisteet. Muovinkin kierrättäminen on edelleen vapaaehtoista, mutta ainakin minä olen odottanut muovin kierrätysmahdollisuutta jo pitkään. Yle tosin kertoi viime viikolla, että muovin kierrätyspisteet ovat pahasti myöhässä. Itsekin ehdin jo ihmetellä, etteikö tosiaan lähemmäksi kotiani ole muovin kierrätystä tulossa, kun tarkistin pisteiden sijainnin kierratys.info-sivulta, mutta kaikki eivät siis vielä ole paikallaan.

Suurin haaste muovin kierrätyksessä tuntuu itseleni tällä hetkellä olevan kierrätyksen muistaminen ja tilan rajallisuus, koska muovijätettä tulee paljon. Ihan joka viikko muoveja ei kuitenkaan jaksaisi käydä kierrätykseen viemässä, vaikka kierrätyspiste melko lähellä olisikin. Hetki varmaan kestää totutella uuteen, mutta eiköhän tämä kierrätys tästä lähde sujumaan.

Pakastimen sulatus

Pakastimen sulattaminen tuntuu olevan kiinnostava aihe tällä viikolla, ainakin blogiini päätyneiden googlaajien perusteella. Pakastimen sulattamisen vaikutus sähkönkulutukseen -postaustani on luettu tällä viikolla ahkerasti. Minäkin sulatin meidän pakastimen tänään, kun oli vapaapäivä ja sääkin vihdoin sen salli. Kirjoitin jo ennen joulua joulukalenteripostauksessa, että pakastin olisi sulattamisen tarpeessa, mutta plussakeleillä en sitä kuitenkaan viitsinyt tehdä, kun siellä oli niin paljon ruokaa. Ulkona oli tänään kylmempi kuin pakastimessa, joten ruuan sulamisesta ei ollut pelkoa.

Ennen sulattamista pakastimen sähkö maksoi sähkönkulutusmittarin mukaan 40,51 euroa vuodessa ja hiilidioksidipäästöjä se aiheutti 188 kg vuodessa. Olen asettanut mittariin sähkönhinnaksi 0,092 €/kWh. Hinta ei ihan pidä paikkaansa, koska se sisältää vain sähkön siirron ja tuotannon, muttei sähköveroa. En ole viitsinyt korjata summaa, koska eri laitteiden vertailu on helpompaa, kun hinta pysyy samana. Joka tapauksessa sähkönhinnan perusteella voin laskea, että vuosikulutus on 40,51 €/0,092 €/kWh = 440 kWh. Jos verrataan tätä viime maaliskuussa mittaamaani lukemaan 308 kWh, niin sähkönkulutus on kasvanut 43 %. Valitettavasti pakastimen sähkönkulutus ei pysy koko vuotta niissä lukemissa, missä se on heti sulattamisen jälkeen, mutta tämä kyllä osoittaa, että pakastin on todellakin syytä sulattaa, kun sinne alkaa kertyä huurretta. Meidän pakastimen ohjekirjan mukaan pakastin pitäisi sulattaa, kun hyllyt ovat kokonaan huurteessa tai huurretta on yli 5 mm.

Kuuma vesi muovipusseissa toimii hyvin paksumpaan jäähän ja ohuen jään saa sulatettua helposti, kun laittaa kuumaa vettä astiossa hyllyille.

Ajoitin pakastimen sulattamisen vielä niin, että sain sen jäähdytettyä ennen kuin sähkönhinta nousi (jäin vähän koukkuun sähkön hinnan seuraamiseen joulukuussa, vaikkei meillä vielä osteta pörssisähköä). Siinä toivossa siis, että pakastimen uudelleen jäähdyttämiseen kuluttamani sähkö olisi mahdollisimman vähäpäästöistä. Sähkön hinta ei tosin kerro kaikkea. Olin jo ehtinyt ihmetellä, miten sähkö voi olla tällaisilla pakkasilla niin halpaa; koko ajan halvempaa kuin meidän kiinteähintainen sähkömme. Syy selvisi Talouselämästä: venäläiset ovat lomalla ja Suomeen on saatavilla halpaa sähköä Venäjältä. Täytyy ehkä vielä pohtia, onko pörssisähkö sittenkään paras tapa vähentää sähkönkulutuksen päästöjä.

Uudenvuoden lupauksia

Minulla ei ole yleensä tapana tehdä uudenvuoden lupauksia, mutta välillä tykkään haaveilla asioista, joita voisi vuoden aikana tapahtua. Viime vuotisista haaveista tämä blogi taitaa tosin olla ainoa toteutunut haave. Senkin sain tosin aloitettua myöhemmin kuin olin suunnitellut, eikä postaustahtikaan ole ollut sitä mitä alussa ajattelin. Joulukuussa otin kyllä pienen loppukirin. Koitan siis olla lupaamasta tai haaveilemasta mitään liian suuria.

kuva: pixabay.com

En vielä tiedä toteutuiko viime vuodeksi asettamani 1500 kg:n hiilidioksidipäästövähennys ja sen laskemiseen menee varmaan vielä hetki, koska en kevään jälkeen jaksanut/ehtinyt tehdä kuukausittaisia päästövähennyspostauksia. Täytyy myös tehdä Ilmastodieetti uudestaan. Aion joka tapauksessa jatkaa päästöjeni pienentämistä tänäkin vuonna.

Käytännön ilmastotekojen lisäksi aioin opiskella lisää aiheeseen liittyen. Erityisesti sähköntuotantoon haluan perehtyä tarkemmin. Lukulistalla on myös joululahjaksi saamani Naomi Kleinin kirja This Changes Everything (Tämä muuttaa kaiken).

Uudenvuoden lupauksena voi myös tehdä ilmastolupauksen ja luvata vähentää hiilidioksidipäästöjään vähintään puolella kymmenen vuoden aikana.