Ekojoulukalenteri

Joulukuussa My CO2 Quota -blogi muuttuu ekojoulukalenteriksi. Jaan täällä päivittäin vinkkejä arjen pieniin ekotekoihin. Tarkoituksena on että joka päivä voi kokeilla jotain pientä muutosta, joista tietysti toivottavasti osa jäisi ihan jatkuvaan käyttöön.

Kaikki vinkit eivät varmasti sovi kaikille, mutta olen ajatellut kohderyhmäksi henkilöä, joka haluaisi pienentää hiilijalanjälkeään, mutta kaipaisi siihen vähän apua. Toivottavasti kuitenkin myös jo tottunut ekoilija saa uusia vinkkejä. Luvassa ainakin joululahjavinkkejä ja muuta joulukuuhun sopivaa.

Ekojoulukalenteri.jpg

Kosmetiikkahaaste ja vähän muutakin kosmetiikasta

Vähän myöhässä osallistun Kuningaskuluttajan parin viikontakaiseen #Kosmetiikkahaasteeseen, mutta en viitsi jättää hyvää postausaihetta käyttämättä.  Ideahan oli laskea omat päivittäiset kosmetiikkatuotteensa ja jakaa niistä kuva somessa.

Kosmetiikkahaaste

Aamuni alkaa hampaiden pesulla, deodorantilla ja silmänympärysvoiteella. Olen yleensä niin laiska, etten jaksa puhdistaa kasvojani aamulla ja laitan meikin illalla laittamani kasvovoiteen päälle. Päivittäin käytän meikkivoidetta, ripsiväriä, kulmaväriä ja peitevoidetta. Hiuksiini laitan yleensä hoitosuihketta, jonka unohdin kuvata. Muotoilutuotteita tai lakkaa en yleensä käytä.

Myös käsisaippua ja huulirasva, joita käytän useamman kerran päivässä, unohtuivat kuvista. Aamusta selviän siis kymmenellä tuotteella.

#kosmetiikkahaaste

Illalla käyn suihkussa ja pesen hiukset ja kasvot. Suihkun jälkeen laitan kasvovoidetta ja silmänympärysvoidetta. Ennen nukkumaan menoa pesen vielä hampaat. Illalla tuotteita tulee vielä viisi lisää, joten yhteensä tarvitsen viittätoista tuotetta päivässä.

Näitä viittätoista tuotteita käytän päivittäin (paitsi tänään en ole meikannut ollenkaan). Jos ottaisin mukaan vielä tuotteet, joita käytän kerran tai kaksi viikossa, niin luvun voi varmasti tuplata. Joskus saatan meikata enemmän ja käytän luomiväriä, silmien rajauskynää, puuteria, huulipunaa, poskipunaa ja kynsilakkaa. Saatan käyttää myös hiusnaamiota, kasvonaamiota, vartalovoidetta, hiuksiinjätettävää hoitoainetta ja hajuvettä.

Kuten kuvista näkyy, en ole innostunut luonnonkosmetiikasta. Olen joitakin luonnonkosmetiikkatuotteita kokeillut, mutta mitään en ole ostanut uudelleen, koska en ole ollut niihin tyytyväinen. En myöskään tiedä, onko luonnonkosmetiikka vähäpäästöisempää tai turvallisempaa kuin tavallinen.

Nuorempana en juurikaan miettinyt kemikaalialtistusta ja tuotteiden turvallisuutta. Hiuksiani värjäsin ahkerasti, mutta tämän olen onneksi lopettanut muutama vuosi sitten. Tekoripsiä ja kynsiä, joiden haitallisuudesta varoitellaan aika ajoin, en ole koskaan kokeillut. Näin kolmenkympin kynnyksellä kemikaalit askarruttavat enemmän ja varsinkin se, miten ne vaikuttavat esimerkiksi lisääntymiseen ja kertyvätkö kemikaalit elimistööni.

Kosmetiikan päästöistä ei juuri puhuta ja ovathan ne normaalikuluttajalla melko pienet kaikkeen muuhun päästöjä aiheuttavaan verrattuna. Kosmetiikan muovirakeet ovat olleet paljon esillä mm. Ylen sivuilla. Uudemmassa jutussa Ylen sivuilla kerrotaan, että kosmetiikkaa ilman muovirakeita on jo helpompi löytää. Muovirakeet eivät suoraan vaikuta hiilidioksidipäästöihin, mutta muita ympäristövaikutuksia niillä on, koska niitä ei saada poistettua jätevedestä ja ne päätyvät siksi puhdistetun jäteveden mukana luontoon.

Kosmetiikan päästöihin vaikutavat eniten raaka-aineet, tuotantoprosesessin energiankulutus ja jätteet. Vaikka olen kemiantekniikan insinööri, en osaa sanoa, mitä eri vaiheita esimerkiksi kasvovoiteen valmistus vaatii, joten siksi on vaikea heittää mitään arviota sen päästöistä. Hinta antaa varmasti aika hyvän kuvan tuotteen päästöistä. Ja siis niin päin että edullisempi on usein vähäpäästöisempi kuin kalliimpi tuote.

Suomen talouden materiaalivirtojen ympäristövaikutukset (ENVIMAT) -tutkimuksen mukaan henkilökohtaisen puhtauteen ja kauneudenhoitoon käytetty euro aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä 0,4 kg eli esimerkiksi 20 euron meikkivoide aiheuttaisi 8 kg päästöjä. Suosittelen tutustumaan tuohon tutkimukseen, jos eri tuoteryhmien päästöt kiinnostavat. Raportti on jo kymmenen vuotta vanha, mutta en usko, että kovinkaan moni päästöasia on muuttunut. Tietoliikenteen on ehkä poikkeus tästä. Sen päästöt ovat varmasti nousseet kymmenessä vuodessa enemmän kuin kuluttajien siihen käyttämät eurot.

Kemikaalien valmistus aiheuttaa myös paljon jätettä ja kemianteollisuudessa pätee usein sääntö, että mitä kalliimpi kilohinta tuotteella on, sitä suurempi osuus raaka-aineesta menee hukkaan. Tällä perusteella varsinkin meikkien valmistus tuottaa paljon jätettä.

Jos haluaa vähentää kosmetiikkapäästöjään, niin kannattaa ostaa vain sellaisia tuotteita, joita käyttää. Myönnän että itsellänikin on kaapeissa puoliksi tai vain muutaman kerran käytettyjä tuotteita. Nykyään olen harkitsevampi ja yritän olla ostamatta mitään kosmetiikkaa etukäteen, vaan vasta sitten kun oikeasti tarvitsen ja mietin tarvitsenko ollenkaan.

Kasvistortillat

Kun aloitin tämän blogin suunnittelin, että se olisi paljon ruokapainotteisempi tai että täällä olisi usein ympäristöystävällisiä reseptejä, mutta jos en ihan väärin muista, niin tässä tulee tämän blogin ensimmäinen resepti.

Tortillat on yksi suosikkiruuistani ja nykyisin sitä tulee valmistettua usein kasvisversiona (tietääkseni tämä ohje on myös vegaaninen). Ohjeesta riittää neljälle tai kahdelle kahdeksi päiväksi niin kuin meidän taloudessa. Aikaa ruuan valmistamiseen menee noin puoli tuntia.

Kastike:
1 kesäkurpitsa (n. 400 g)
1 sipuli
1 paprika
1 tölkki (285 g) papusekoitusta (esim. Gogreenin luomu papumix)
1 tölkki (390 g) (valkosipuli)tomaattimurskaa
1 dl vettä
Öljyä paistamiseen
Suolaa, pippuria, kurkumaa

Salaattia
2 tomaattia
2 avokadoa
1 punasipuli

Tomaattisalsaa
Kaurafraiche (Oatly)
8 kpl tortillalettuja

Pilko kesäkurpitsa, sipuli ja paprika ja paista ne pannulla öljyssä. Lisää joukkoon papumix, tomaattimurska ja mausteet. Kurkuman voi varmasti korvata myös jollain muulla mausteella, jos sitä ei satu löytymään, esim. chilillä tai paprikalla. Huuhtele tomaattimurskatölkki 1 dl:lla vettä ja kaada se kastikkeeseen. Kastikkeen hautuessa kannen alla noin 10-15 minuuttia pilko salaatti, tomaatit, punasipuli ja avokado. (Jos aioit syödä loput ruuasta seuraavana päivänä, niin pilko vain tällä aterialla tarvittavat kasvikset.)

Lämmitä tortillalettuja halutessasi mikrossa tai syö huoneenlämpöisinä. Kokoa annos lautasella tortillaletun päälle kastikkeesta, vihanneksista ja kaurafraichesta. (Jos täytät tortillan kuten minä allaolevassa kuvassa, niin ei kannata edes yrittää syödä sitä käsin.)

Tämä kuva on kesältä ja siinä tarkkasilmäinen voi nähdä kevätsipulia punasipulin sijaan, mutta tähän aikaan vuodesta punasipuli on suositellumpi vaihtoehto.
Tämä kuva on kesältä ja siinä tarkkasilmäinen voi nähdä kevätsipulia punasipulin sijaan, mutta tähän aikaan vuodesta punasipuli on suositellumpi vaihtoehto.

Monet reseptin vihanneksista eivät ole enää sesongissa Suomessa, mutta kesäkurpitsaa, paprikaa, tomaattia ja salaattia saa vielä ainakin hollantilaisina tai espanjalaisina. Satokausikalenterin mukaan suomalaista kesäkurpitsaa saisi vielä varastotuotteena, mutta kaupoissa olen nähnyt vain espanjalaista. Ehkä tänä vuonna oli huono kesäkurpitsavuosi. En ole ainakaan kuullut kenenkään valittelevan, että niitä olisi ollut liikaa.

Foodwebin avulla laskin, että jos tätä reseptia verrataan jauhelitortilloihin (400 g jauhelihaa vs. 400 g kesäkurpitsaa, 200 g paprikaa ja 285 g papuja), niin päästösäästöä syntyy 6,5 kg CO2. Tavallisen kermaviilin (200 g) päästöiksi Foodweb ilmoittaa 0,36 kg CO2. Kaurafraichen päästöjä sieltä ei löydy, mutta kauramaidon päästöt ovat puolet tavallisen maidon päästöistä, joten sillä perusteella oletan kaurafraichen päästöiksi 0,18 kg CO2. Huomattavasti merkittävämpää päästömielessä on siis korvata jauhelihakastike kasviskastikkeella kuin kermaviili kaurafraichella, mutta tietysti molempi parempi.