Aito-ateriakassi testissä

Kävin heti hakemassa maanantaina julkaistun Motivan ja Sydänliiton kehittämän ympäristöystävällisen ja terveellisen valmiin Aito-ateriakassin, josta jo sunnuntaina Facebookissa vinkkasin. Kassia on myynnissä kuudessa Helsingin K-Supermarketissa ja Kauppahalli24-verkkoruokakaupasta, joten jouduin polkemaan vähän pidemmän lenkin kotimatkalla kassin saadakseni, mutta sää oli hyvä, joten se ei haitannut.

Olen jo pidempää halunnut kokeilla ateriakassipalveluita, mutta kotiin tilattavat kassit pitää tilata niin aikaisin, etten ole vielä saanut aikaiseksi. Kaupasta haettava ateriakassi sopikin siksi minulle paremmin. Ja tietysti myös ympäristöystävällisyys sai minut innostumaan kokeilemaan ateriakassia.

Lähimmässä K-supermarketissa oli kassista kaksi vaihtoehtoa. Toisessa oli ainekset kanaruokaan ja toisessa espanjalaiseen munakkaaseen, johon itse päädyin. Ostamani kassi maksoi 7,90 ja kanavaihtoehto oli muistaakseni 9,90.

Kassin kyljessä oli resepti ja kassista löytyi perunaa, sipulia, kananmunia, paprika, ruohosipulia ja Oatlyn kaura creme fraiche. Näiden lisäksi tarvittiin öljyä, suolaa ja pippuria. Kaura creme fraiche oikeastaan ratkaisi päätymiseni munakasvaihtoehtoon (ja se että toisessa vaihtoehdossa oli persiljaa, josta en erikoisemmin välitä). Kaura creme fraichea olen etsinyt muutenkin kaupasta nähtyäni sen Oatlyn Instagramissa, mutta en ollut vielä aiemmin löytänyt sitä. Ruohosipulia minulla olisi ollut parvekkeella enemmän kuin tarpeeksi, joten se oli vähän turha.

Parasta ateriakassissa oli helppous. Kaupassa ei tarvinnut etsiä aineksia ja kotonakin kaiken tarvittavan sai vain nostaa kassista pöydälle. Resepti oli mielestäni riittävän helppo, mutta vähän liian aikaavievä arkiruuaksi. Munakas oli tarkoitus valmistaa uunissa, mutta päätin valmistaa sen kuitenkin pannulla, koska olin jo niin nälkäinen, etten jaksanut odottaa munakkaan kypsymistä uunissa. Käyttämällä uunin sijasta paistinpannua koko ruoka valmistui puolessa tunnissa. Myös uunin lämmittäminen vain yhtä kahden hengen ateriaa varten tuntui vähän tuhlaukselta.

Plussaa myös siitä ettei ruuan kanssa oltu menty äärimmäisyyksiin ja jäi sellainen olo että ihan tavallinenkin ruoka voi olla ympäristöystävällistä. Toivoisin kuitenkin, että jostain tulevasta ateriakassista löytyisi kokonaan vegaaninen ateria.

Munakkaan valmistaminen onnistui hyvin pannulla, kun piti lämpötilan matalana ja käytti kantta.

Miinusta antaisin alkuperämerkintöjen puuttumisesta, vaikkeivät ne ympäristöystävällisyyteen juuri vaikuttaisikaan. En ole ihan varma olivatko ne myymälässä jotenkin esillä, mutta eivät ainakaan omiin silmiini osuneet. Erityisesti kananmunista olisin halunnut tietää alkuperän. Joku koodihan niissä aina on printattuna, mutta ei se tavalliselle kuluttajalle kerro oikein mitään. Keltuaisen väristä päätellen ne eivät olleet ainakaan luomua. Myös yksi perunoista ja toinen sipuli olivat vähän rajoilla olivatko ne enää syömäkelpoisia, mutta leikkasin huonot kohdat pois ja laiton ruokaan.

Hyvää oli! (Kuvassa vain puolet annoksesta, se ei mahtunut kerralla kokonaan lautaselle.)

Kokonaisuutena kuitenkin ateriakassi oli hyvä ja munakaskin oikein maistuva. Aion tehdä sitä varmasti myös toiste. Annoskokokin oli juuri sopiva kahdelle, vaikka ensin epäilin, että riittääköhän tämä. Kaikki tuli syötyä eikä raaka-ainetakaan jäänyt yli. Muitakin Aito-ateriakassivaihtoehtoja aion varmasti myös kokeilla.

Energiansäästöviikko

Tuntuu että koko ajan on joku teemapäivä tai viikko. On Kasvisruokapäivää, Etätyöpäivää, Roosanauhapäivää ja viime viikolla vietettiin myös Energiansäästöviikkoa. Välillä tuntuu että näitä teemapäiviä ja viikkoja alkaa olla jo niin paljon etteivät ne jaksa innostaa. Toisaalta kuitenkin hyvä että erinäisistä asioista muistutellaan aina silloin tällöin. Energiansäästöviikko osui mielestäni hyvään aikaan, kun säät juuri kylmenivät.

kuva: pixabay.com

En kiinnittänyt energiansäästöön sen enempää huomiota viime viikolla, koska yritän muutenkin välttää tarpeetonta energiankulutusta. Tarpeeton energiankulutus on tosin vähän epämääräinen käsite, koska toiselle tarpeeton on toiselle tarpeellista ja toisin päin.

Siitä varmasti on suurempi yksimielisyys, että valojen pitäminen päällä huoneessa, jossa kukaan ei oleskele tai television pitäminen päällä silloin kun kukaan ei sitä katso, on tarpeetonta energiankulutusta. Jonkun mielestä taas ylipäänsä tv:n katselu on tarpeetonta energian kulutusta. Energiansäästöviikolla kampanjoitiin myös sosiaalisen median energiankulutuksesta (se on siis muutakin kuin se kännykän lataaminen). Sekin on varmasti toisille tarpeetonta ja tosille tarpeellista energian kulutusta.

Kylpyhuoneen lattialämmitys on asia, josta kiistelemme puolison kanssa joka syksy. Omasta mielestäni se on tarpeeton ja hänen mieleestään tarpeellinen. Lattialämmityksessä ei ole ajastinta, joten silloin kun se on käytössä, se on aina päällä. Tiedän kyllä että kylpyhuoneen lattialämmitys ei ole pelkästään mukavuustekijä, vaan myös kuivattaa kylpyhuoneen nopeammin, mikä taas estää kosteuden ja homeen kertymistä kylpyhuoneeseen. Meillä kuitenkin on muutenkin niin kuiva ilma sisällä, varsinkin talvella, ettei kylpyhuoneen kuivatamiseen mielestäni tarvita lattialämmitystä. Ajastimen asennuttaminen olisi varmasti hyvä idea, mutta en ole saanut aikaiseksi selvitellä mistä sellaisia saa ja kuka niitä asentaa.

Tein sähköyhtiömme sivuilta saadusta kulutusdatasta pientä vertailua viime viikon ja sitä edeltävän viikon sähkönkulutuksesta. Viikko alkaa tässä kuvaajassa sunnuntaista, koska eilisen kulutustietoja ei vielä ollut saatavilla. Eipä muuten ihan joka ilta tule vapaa-ajalla Exceliä avattua.

Energiansäästöviikko ei mennyt meillä kovin säästeliäästi; sähkönkulutus kasvoi 14 % edellisviikkoon verrattuna. Sääkin oli kylmempi, joten korkeampi sähkönkulutus oli odotettavissa. Olen kyllä aina ihmetellyt, miksi sähkönkulutus kasvaa kylmällä, siis jos lämmitykseen ei käytetä sähköä. Pimeys tietysti lisää valaistuksen tarvetta, mutta ei se voi olla ainoa selitys.

Nuo korkeat piikit kuvaajassa johtuvan saunanlämmityksestä. Saunominen vaikuttaa ainakin meillä sähkönkulutukseen kylmällä, koska kesällä meillä ei juuri saunota. Muistelin ettei edellisviikollakaan käyty saunassa, mutta tämän kuvaajan mukaan sauna on selvästi lämmitetty. Pienempiä piikkejä arvelen pyykin- ja astianpesukoneiksi.

Sähkönkulutustaan voi seurata myös sähkönkulutusmittarilla. Sillä on helppo selvittää mitkä kodin laitteet kuluttavat eniten energiaa. Täytyisikin taas mittailla. Haluaisin mitata eri pyykinpesuohjelmien sähkönkulutusta, mutta en ole keksinyt siihen oikein mitään fiksua tapaa. Ainoa vaihtoehto taitaa olla istua koneen vieressä ja tehdä muistiinpanoja. Aiemminhan olen raportoinut kännykän laturin sähkönkulutuksesta (taitaa muuten olla blogini suosituin postaus) ja pakastimen sulattamisen vaikutuksesta sähkön kulutukseen. Pakastimen sähkönkulutus olisikin hyvä taas tarkistaa.

Meillä on käytössä ekosähkö, joten voisi helposti ajatella, että sähköä voi tuhlata ihan mielin määrin, kun se kerran on päästötöntä, mutta ei se ihan niin mene. Siitä kuitenkin toisella kertaa. Paras tapa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä on kuitenkin vaihtaa sähkösopimus ekosähköön.

Viime viikon (su-la) sähkönkulutus oli meillä 56,7 kWh. Suomen keskimääräisellä sähkönhankinnan CO2-päästökertoimellä 220 kg CO2/MWh päästösäästöä kertyi viime viikolla 12,5 kg CO2, mikä vastaa reilun puolen kilon jauhelihan tai 80 km:n autoilun päästöjä.