Blogissa on ollut tällä viikolla hiljaista, mutta nyt vihdoin sain edes lentopäästöt laskettua ainakin jotenkin. Ihan yksinkertaista se ei ollut. Meillä oli siis lento Zürichiin ja paluulento Wienistä ja välissä matkattiin junalla interrail-lipulla.
Interrail-lipussa ei nykyään ole yläikärajaa ja lippuja on erilaisia: koko interrail-alueen kattavia lippuja tai yhden maan lippuja. Myös matkustuspäivien määrä vaihtelee, niin että osalla lipuista voi matkustaa rajoituksetta joka päivä tai sitten tiettynä määränä päiviä tietyn ajan sisällä. Meillä oli aikuisten interrail-liput, joilla sai matkustaa viisi päivää kymmenen päivän sisällä.
Suomesta lähdettäessä (varsinkin lyhyemmällä reissulla) tarvitaan kuitenkin myös lentokonetta. Muuten puolet matkasta menisi siihen, että pääsee edes pohjoismaiden ulkopuolelle, vaikkei pohjoismaissakaan varsinaisesti mitään vikaa ole.
Lentomatkustaminen aiheuttaa tunnetusti paljon päästöjä. Suorat lennot ovat vähäpäästöisemmät kuin välilaskulliset ja lentokoneen tyyppi ja ikäkin vaikuttavat päästöihin. Tällä kertaa meillä oli Finnairin suorat lennot, mutta yleensä lentoja varatessa ratkaisee kuitenkin myös hinta ja lentoajat. Lennot olivat jonkin verran kalliimmat kuin useammasta lennosta koostuvat lennot, mutta suorilla lennoilla saatiin melkein kaksi päivää perilläoloaikaa lisää, joten siinäkin mielessä kannatti maksaa vähän enemmän.
Finnairin sivuilta löytyy päästölaskuri, jonka käyttäminen oli kyllä teknisesti hieman haastavaa (vaatii flash playerin ja pientä zoomailua). En mm. saanut asetettua lentokohteeksi Zürichiä, koska se oli alasvetovalikon lopussa, eikä mahtunut ruudulle. Käytinkin laskentaan lentoja Wieniin, josta meillä oli siis paluulento. Finnairin päästölaskurin mukaan päästöjä kertyi yhdensuuntaisella lennolla 145,96 kg per henkilö eli edestakaiselta matkalta vähän vajaa 300 kg. Ei jotenkin kuulosta kovin paljolta.
Finnairin päästölaskurissa ilmoitettiinkin, että se laskee vain varmasti aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. On kuitenkin arvioitu, että lentoliikenteen ilmastovaikutukset ovat suuremmat kuin vain suorat hiilidioksidipäästöt. Lentoliikenne aiheuttaa myös mm. hiilidioksidia haitallisempia typpipäästöjä. Esimerkiksi atmosfair.de -sivusto, jolla voi laskea lentojen päästöt ja maksaa halutessaan kompensointimaksun, ilmoittaa yhdensuuntaisen Helsinki-Wien reitin kokonaispäästöksi jo 400 kg. Hiilidioksidipäästöt olivat samaa luokkaa Finnairin kanssa (150 kg/suunta/henkilö), mutta niiden lisäksi Atmosfair ilmoittaa myös arvioidut lentoliikenteen muista ympäristövaikutuksista aiheutuvat päästöt hiilidioksidipäästöiksi muutettuna.
Sustainability in Everyday Life -verkkokurssin yhdellä videolla puhuttiin turismista ja siellä lentämisen päästöiksi ilmoitettiin 0,16 kg CO2/km, mikä 1555 km:n (Helsinki-Wien) matkalla tekee 248,8 kg CO2. Lentomatkojeni päästöt olivat siis varmaankin jotain 500 ja 800 kg:n väliltä, mahdollisesti myös vielä enemmän.
Muita päästöjä laskemattakin on selvää, että lennot olivat loman ylivoimaisesti suurin päästöjen aiheuttaja. Niiden lisäksi päästöjä tuli myös muusta liikkumisesta pääasiassa tietysti junalla kun interraililla oltiin, yöpymisistä, ruuasta ja muista aktiviteeteista. Palaan niihin kuitenkin erillisessä postauksessa, kun tähänkin tuli jo niin paljon asiaa.
my CO2 quota 
Kiinnostavaa asiaa! Hienoa, että jaksat nähdä selvittämisen vaivan, vaikka se ei ole helppoa. Olisi luullut, että valmiita laskureita käytettäessä lentopäästöjen laskeminen on lastenleikkiä, mutta asia onkin paljon monisyisempi. Kiva päästä lukemaan muistakin päästöistä, mitä lomalla kertyy.
TykkääTykkää
Luulin myös, että joku yhteisymmärrys asiasta olisi jo löytynyt, mutta ilmeisesti ei. Koitan saada muut päästöt lasketuksi tänään tai viimeistään alkuviikosta.
TykkääTykkää