Vinkkejä ekoasumiseen Asuntomessuilta

Tai sitten ei. Vantaan Kivistössä Asuntomessujen teemana on tänä vuonna ekologinen asuminen. Aika vähän ekoasiat kuitenkaan tavalliselle vierailijalle siellä näkyivät. Luin mielestäni jostain, että messuilla olisi nähtävillä kaikkien kohteiden hiilidioksidipäästöt, mutta omiin silmiini ne eivät osuneet.

Ekokohteita löytyi mm. VAV Asuntojen Opaali-nimisestä kerrostalosta, jonka hiilijalanjälki on NCC:n mukaan 20 % vastaavan kokoista normaalikerrostaloa pienempi. Talon rakentamisessa on käytetty mm. vihreää betonia, hamppubetonia ja kierrätysmateriaaleja.

Pyörille oli varattu hyvin säilytystilaa katoksessa.

Opaali-kerrostalossa kohteita oli kolme (nro. 5-7) ja ne oli sisustettu kierrätystavaroin. Suosikkini niistä oli 80-lukulaisittain sisustettu Vantaan kaupunginmuseon kasarikoti. Siitä tuli monen lapsuudenkaverin koti mieleen. Omassa lapsuudenkodissani taas oli (tai on edelleenkin) ehkä enemmän 70-lukulainen sisustus.

Greenbuildin Verso-nimisessä kohteessa (nro. 40) oli HSY:n vinkkipolku ekologisempaan asumiseen. ”Paras” vinkki oli mielestäni kylpyammeen vieressä ollut info vettä säästävistä vesikalusteista. Kylpyamme ei tietääkseni kuulu niihin. Oli siellä kuitenkin ihan hyviäkin vinkkejä, joita voi käydä lukemassa täällä. Talon rakennusmateriaaleina oli käytetty puupohjaisia- ja kierrätysmateriaaleja, talon keittiö normaalia vähäpäästöisempi ja lämmitykseen käytettiin lämpöpumppua.

Tekniikka ja Talous kertoo, että Verso-talon E-luku on Asuntomessutalojen passiivitalojen korkein. Toisaalta E-luku kertoo rakennuksen ostoenergiankulutuksesta ja se on painotettu niin, että uusiutuvan energian käyttö pienentää E-lukua ja fossiiliset taas kasvattavat sitä. Passiivitalossa taas käytetään mahdollisimman vähän energiaa. Eli tässä tapauksessa energiankulutus on ilmeisesti pieni, mutta energia tuotetaan pääasiassa fossiilisilla. Jotenkin sekavaa ja ehkä vähän ristiriitaistakin.

Kerrostalokohteiden runsaus ilahdutti kerrostaloasujaa. Eniten pidin parvekenäyttelystä ja sainkin sieltä ideoita omalle parvekkeelle. Tällä hetkellä meillä ei ole parvekkeella muita kasveja kuin parvekeviljelypostauksessa esittelemässäni laatikossa olevat yrtit.

Ekologisia ratkaisuja oli varmasti muissakin kohteissa, mm. maalämpö lämmitysmuotona ja yhdet aurinkopaneelitkin bongasin yhden autotallin katolta. Mutta kuten jo alussa kirjoitin, niin ekoasuminen ei ollut mielestäni kovin korostetusti esillä.

Paikalle pääsi junalla juuri avatuttua kehärataa pitkin tai pyörällä, kuten me teimme. Pyörille oli varattu myös hyvin parkkeeraustilaa. Opasteita ei pyöräiljöille kuitenkaan ollut matkan varrella.

Kerrostalokohteita ja parvekeviljelmiä lukuun ottamatta Vantaan Asuntomessut olivat ehkä vähän pettymys. Toisaalta ihan hyvä, ettei mitään suurempia remontti- tai sisustushaaveita herännyt.

Loman päästöt 2/2

Totesin jo lentämisestä aiheutuvan ylivoimaisesti eniten päästöjä lomalla, mutta ei muu lomailukaan ihan päästötöntä ole.

Deutsche Bahnin sivuilta löytyy laskuri, jolla voi laskea junamatkansa päästöt. (Laita lähtöpaikka ja määränpää, paina Suchen ja sen jälkeen UmweltMobilCheck, niin näet päästöt.) Junapäästöjen lisäksi sivu ilmoittaa myös vastaavan matkan päästöt autolla ja lentokoneella. Alla listatuna reittimme päästöt. Otin autoulun päästöt tähän myös mukaan vertailun vuoksi.

                                        juna kg/CO2      auto kg/CO2
Zürich-Scharnitz                  1,8                      45,3
Scharnitz-Kempten             8,2                      20,1
Kempten-München           10,8                      20,3
München-Nürnberg           9,0                       27,3
Nürnberg-Passau                8,2                       35,8
Passau-Linz                          1,3                        20,1
Linz-Altmünster                0,72                       12,2
Altmünster-Obertraun     0,61                         9,1
Obertraun-Altmünster     0,61                         9,1
Altmünster-Wien               2,0                        39,1

Yhteensä siis päästöt junalla 42,63 kg CO2 ja vastaavat päästöt autolla 219,3 kg CO2. Autossa tosin vain yhden henkilön päästöt, ja kun oltiin puolison kanssa kahdestaan liikkeellä, niin jos oltaisiim kuljettu autolla, niin luvun voi jakaa kahdella, niin saadaan yhden henkilön päästöt (jonkin verran kulutus varmaan kasvaa kahdella matkustajalla, muttei kovin merkittävästi). Joka tapauksessa päästösäästöä kertyy junalla yli puolet autoiluun verrattuna, vaikka autossa olisi kaksi matkustajaa.

Majoituksen suhteen edullisempi on yleensä ekologisempi, joten hostelli tai leirintäalue on hotellia ekologisempi vaihtoehto. Yövyimme kuitenkin hotelleissa, muttei missään viiden tähdän versioissa. Parissa paikkaa meillä oli neljän tähden hotelli, mutta yleisimmin kolmen tähden. Ilmastodieetissä majoituksen päästöt laskettiin niiden hintojen mukaan kertoimella 0,29 kg CO2/€. Meillä majoituksen keskihinta oli 90 € eli päästöjä tästä kertyisi 26,1 kg per yö. Olimme reissussa 14 yötä eli päästöjä tuli kahdelta henkilöltä 365,4 kg ja yhden hengen päästöt olivat 182,7 kg CO2.

Ruuan päästöjen luulisin olevan samaa luokkaa kuin kotimaassakin, joten niitä en laskenut. Vähän enemmän tuli ehkä syötyä lihaa, koska Saksa ja Itävalta eivät ole kasvisruuasta tunnettuja. Kasvis ja jopa vegaanisiakin vaihtoehtoja oli kuitenkin jonkin verran saatavilla.

Muita päästöjä aiheuttavia aktiviteetteja olivat mm. kaapelihissillä Alpeilla tehty matka, pieni risteily Tonavalla ja museossa käynti. Näiden päästöistä minulla ei kuitenkaan ole tietoa. Ostoksiakin kertyi yllättävän paljon, vaikka olisi luullut, ettei pieneen rinkkaani olisi mahtunut juuri ylimääräistä. Vaatteita ostin noin sadalla eurolla, joten ilmastodieetin 0,49 kg CO2/€ kertoimella se tekee 49 kg CO2. Osan vaatteista ostin, koska tarvitsin niitä matkalla, osa taas oli sellaisia muuten vaan tehtyjä heräteostoksia, jotka olisin mahdollisesti tehnyt Suomessakin.

Päästöttömiä tai vähäpäästöisiä aktiviteetteja matkalla olivat puolestaan vaeltaminen ja pyöräily Alpeilla ja kaupungeissa kiertely kävellen. Voisi kuvitella, että interraililla istutaan vain junassa, mutta kävelyäkin tulee yllävän paljon, askelmittarini mukaan joka päivä vähintään 20 000 askelta ja useimmiten enemmän.

Yhteenlaskettuna junamatkustuksen, majoituksen, ostosten ja lentämisen päästöt olisivat siis 42,63 kg CO2 + 182,7 kg CO2 + 49 kg CO2 + 800 kg CO2 (edellisestä postauksesta) = 1074,33 kg CO2.

Tuliko päästöjä siis paljon vai vähän? Riippuu tietysti mihin vertaa. Mainitsinkin jo ennen lomaa, että kotona tai kotimaassa lomailuun verrattuna päästöjä tulee enemmän. Toisaalta jos verrataan, vaikka New Yorkiin, niin jo yhdensuuntainen lento aiheuttaa enemmän päästöjä.

Loman päästöt 1/2

Blogissa on ollut tällä viikolla hiljaista, mutta nyt vihdoin sain edes lentopäästöt laskettua ainakin jotenkin. Ihan yksinkertaista se ei ollut. Meillä oli siis lento Zürichiin ja paluulento Wienistä ja välissä matkattiin junalla interrail-lipulla.

Interrail-lipussa ei nykyään ole yläikärajaa ja lippuja on erilaisia: koko interrail-alueen kattavia lippuja tai yhden maan lippuja. Myös matkustuspäivien määrä vaihtelee, niin että osalla lipuista voi matkustaa rajoituksetta joka päivä tai sitten tiettynä määränä päiviä tietyn ajan sisällä. Meillä oli aikuisten interrail-liput, joilla sai matkustaa viisi päivää kymmenen päivän sisällä.

Suomesta lähdettäessä (varsinkin lyhyemmällä reissulla) tarvitaan kuitenkin myös lentokonetta. Muuten puolet matkasta menisi siihen, että pääsee edes pohjoismaiden ulkopuolelle, vaikkei pohjoismaissakaan varsinaisesti mitään vikaa ole.

Lentomatkustaminen aiheuttaa tunnetusti paljon päästöjä. Suorat lennot ovat vähäpäästöisemmät kuin välilaskulliset ja lentokoneen tyyppi ja ikäkin vaikuttavat päästöihin. Tällä kertaa meillä oli Finnairin suorat lennot, mutta yleensä lentoja varatessa ratkaisee kuitenkin myös hinta ja lentoajat. Lennot olivat jonkin verran kalliimmat kuin useammasta lennosta koostuvat lennot, mutta suorilla lennoilla saatiin melkein kaksi päivää perilläoloaikaa lisää, joten siinäkin mielessä kannatti maksaa vähän enemmän.

Finnairin sivuilta löytyy päästölaskuri, jonka käyttäminen oli kyllä teknisesti hieman haastavaa (vaatii flash playerin ja pientä zoomailua). En mm. saanut asetettua lentokohteeksi Zürichiä, koska se oli alasvetovalikon lopussa, eikä mahtunut ruudulle. Käytinkin laskentaan lentoja Wieniin, josta meillä oli siis paluulento. Finnairin päästölaskurin mukaan päästöjä kertyi yhdensuuntaisella lennolla 145,96 kg per henkilö eli edestakaiselta matkalta vähän vajaa 300 kg. Ei jotenkin kuulosta kovin paljolta.

Finnairin päästölaskurissa ilmoitettiinkin, että se laskee vain varmasti aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. On kuitenkin arvioitu, että lentoliikenteen ilmastovaikutukset ovat suuremmat kuin vain suorat hiilidioksidipäästöt. Lentoliikenne aiheuttaa myös mm. hiilidioksidia haitallisempia typpipäästöjä. Esimerkiksi atmosfair.de -sivusto, jolla voi laskea lentojen päästöt ja maksaa halutessaan kompensointimaksun, ilmoittaa yhdensuuntaisen Helsinki-Wien reitin kokonaispäästöksi jo 400 kg. Hiilidioksidipäästöt olivat samaa luokkaa Finnairin kanssa (150 kg/suunta/henkilö), mutta niiden lisäksi Atmosfair ilmoittaa myös arvioidut lentoliikenteen muista ympäristövaikutuksista aiheutuvat päästöt hiilidioksidipäästöiksi muutettuna.

Sustainability in Everyday Life -verkkokurssin yhdellä videolla puhuttiin turismista ja siellä lentämisen päästöiksi ilmoitettiin 0,16 kg CO2/km, mikä 1555 km:n (Helsinki-Wien) matkalla tekee 248,8 kg CO2. Lentomatkojeni päästöt olivat siis varmaankin jotain 500 ja 800 kg:n väliltä, mahdollisesti myös vielä enemmän.

Muita päästöjä laskemattakin on selvää, että lennot olivat loman ylivoimaisesti suurin päästöjen aiheuttaja. Niiden lisäksi päästöjä tuli myös muusta liikkumisesta pääasiassa tietysti junalla kun interraililla oltiin, yöpymisistä, ruuasta ja muista aktiviteeteista. Palaan niihin kuitenkin erillisessä postauksessa, kun tähänkin tuli jo niin paljon asiaa.

Ekotehokkaat viilennysvinkit

Olen palannut lomalta arkeen jo pari päivää sitten, joten jos tämän bloginkin saisi taas rullaamaan. Loman päästöistä on tulossa postausta, kunhan saan ne ensin laskettua.

Oma lomani ei ollut kovin lämmin, vaikken sitä Suomessa viettänytkään. Sääennusteiden mukaan kaivatut helteet olisivat kuitenkin tulossa vihdoin Suomeen. Helle on yleensä kiva juttu muutaman päivän, mutta sitten se alkaa jo tuntua tukalalta. Täytyy myöntää, että olen vähän sellainen säästä valittaja; aina on liian kylmä tai kuuma ja mikään ei kelpaa.

kuva: pixabay.com

Viilennykseen on omat niksinsä ja yleisin viilennysvirhe on varmasti ikkunoiden avaaminen. Jos aurinko paistaa täydeltä taivaalta, niin ikkunat kannattaa pitää päivällä kiinni ja avata ne vasta yöksi. Verhot tai sälekaihtimet kannattaa myös pitää auringon puolella kiinni. Ihan ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, ettei lämmitys ole jäänyt päälle.

Turhia sähkölaitteita ei kannata pitää seinässä muutenkaan, mutta erityisesti kuumalla ilmalla kannattaa välttää kaikkien lämpöä tuottavien laitteiden pitämistä päällä turhaan. Pakastimet ja jääkaapit tuottavat paljon lämpöä ympäristöönsä ja niiden sähkönkulutuskasvaa kuumalla ilmalla. Pitkään sulattamatta ollut pakastin lisää kulutusta entisestään (kuten testasin täällä).

Valaistusta ei kesällä ainakaan päiväsaikaan yleensä tarvita, mutta jos tarvitaan niin kannattaa suosia LED-lamppuja tai muita energiatehokaita lamppuja. Esimerkiksi halogeenispottivalojen lämmön voi tuntea jo kaukaa, varsinkin jos niitä on useampia.

Ruuanlaitossa kannattaa välttää uunia ja hellaa ja käyttää mieluummin mikroa tai syödä vaikka salaattia. Oikein kuumalla minun ei edes tee mieli syödä lämmintä ruokaa, vaan salaatti on mieluisampi vaihtoehto muutenkin.

Jos tarvitset tuuletinta, valitse energiatehokas vaihtoehto ja käytä sitä vain kotona ollessasi. Yksinään tyhjässä huoneessa pyörivästä tuuletimesta ei ole mitään hyötyä, vaan se vain kuluttaa turhaan sähköä. Tuuletin kyllä saa ilman liikkeelle, mutta se ei varsinaisesti viilennä ilmaa. Vaikutus on sama kuin silloin, kun sen laittaa päällä vasta kun tulee kotiin. Viime kesänä Iltasanomissa oli vinkki laittaa tuuletin illalla puhaltamaan lämmintä ilmaa ikkunasta ulospäin, joilloin kylmä ilma pääsee paremmin sisälle.

Viilentämiseen löytyy myös tuulettimia kehittyneempiä (ja enemmän sähköäkuluttavia) ilmastointikoneita, jotka poistavat kuumaa ilmaan ja puhaltavat viileää ilmaa tilalle. Myös ilmalämpöpumppujen suosio kasvaa ja varsinkin uusissa taloissa ne ovat yleisiä, mutta sellaisen voi asentaa myös vanhempaan taloon. Lämpöpumppuahan voi käyttää myös talvella lämmittämiseen.

Ilmastointikoneita ei kannata käyttää liialliseen jäähdyttämiseen. Jos talvella ei tarvitse tarjeta sisällä t-paidassa, niin kesällä ei tarvitse olla sisällä niin viileää, että tarvitsee pitkähihaista. Yleensä varsinkin toimistoja viilennetään ihan liikaa ja sisällä saa palella.

Lisää energiatehokkaita viilennysvinkkejä ja mm. viilennyslaitteiden kulutustietoja löytyy Motivan sivuilta.