Tänään vietetään Earth houria. Kyseessä on WWF:n järjestämä maailman suurin ympäristötapahtuma, jossa sammutetaan valot tunniksi klo 20.30-21.30. Aiheesta voi lukea lisää täältä.
En ole koskaan aiemmin tähän osallistunut, vaan pitänyt sitä oikeastaan aika älyttömänä, koska ei sillä valojen sammuttamisella ole ympäristön kannalta oikeastaan mitään merkitystä. Tapahtuman tarkoituksena on kuitenkin kiinnittää ihmisten huomio ympäristöasioihin. Mitä useampi Earth houriin osallistuu, sitä laajemmalle tieto leviää ja toivottavasti saa useamman ihmisen ajattelemaan ympäristöä ja omia päästöjään.
Mielestäni tätä symbolista merkitystä ei korosteta tarpeeksi, ja monille saattaa syntyä sellainen käsitys, että sammuttamalla valot tunniksi voisi tehdä paljonkin ympäristön hyväksi. Jos sen sijaan Earth hourin innoittamana päättää aloittaa työmatkapyöräilyn, vaihtaa auton julkisiin tai vaihtaa sähkösopimuksensa vihreään sähköön, on sillä jo enemmän merkitystä. Suomessa Earth hourin teemana on ruuan ilmastovaikutukset. Helsingissä järjestetäänkin maailman suurin kynttiläillallinen, jota voi myös seurata suorana netissä Hesarin sivuilta.
kuva: pixabay.com
Itse ajattelin osallistua Earth houriin pitämällä valot päällä (ylimääräiset tietysti sammutetaan, kuten normaalistikin), mutta jättämällä tänään saunan lämmittämisen väliin. En ole päässyt päästölaskuissani vielä niin pitkälle, että tietäisin paljonko saunan lämmittäminen kuluttaa sähköä ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Mutta kiuas on kuitenkin yleensä kodin suurin sähkösyöppö, joten vaikutuksen pitäisi olla ainakin suurempi kuin valojen sammuttaminen.
Ruokana meillä on pakastimesta löytynyttä riistakäristystä (lihaa, mutta vähennetään mahdollista ruokahävikkiä, kun se tulee vihdoin syötyä) ja perunamuusia. Perunan hiilidioksidipäästöt ovat vain 0,4 kg / kg perunoita.
Vastaus otsikon kysymykseen: kannattaa osallistua, jos ajattelet omia ympäristövaikutuksiasi myös sen tunnin pimeässä istumisen jälkeen.
Olen jo muutamaankin kertaan valitellut, ettei ruuan hiilidioksidipäästöjen laskeminen ole helppoa. Sellaisia elintarvikkeita ei kaupan hyllyiltä montaa löydy, jossa hiilidioksidipäästöt olisi ilmoitettu (Sunnuntai-vehnäjauhot ja Elovena-kaurahiutaleet tulee ainoina mieleen). Yksi apuri laskemiseen löytyy kuitenkin esimerkiksi täältä. Kysessä on Foodweb-niminen sivusto. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi se kertoo myös ruuan energiasisällön ja rehevöitymisvaikutuksen Itämereen.
Foodwebissä voi valita valmiita aterioita tai koota omia ruoka-annoksia. Ruoka-aineiden määriä voi myös muuttaa oman annoskokonsa mukaan. Tähän esimerkkiin valitsin makaroonilaatikon ja poistelin siitä sitten sellaiset, joita en itse laita makaroonilaatikkoon ja lisäsin tomaatin ja juuston.
Ensin olin ihmeissäni, että makaroonilaatikon ympäristövaikutus pysyy vihreällä (olen pitänyt sitä yhtenä epäympäristöyställisimmistä ruuista, joita tiedän). Sitten lisäsin 30 g juustoa ja hiilidioksipäästöt pompsahtivat 1,85 kilosta 2,24 kiloon. Parempi siis perinteinen makaroonilaatikko ilman juustoa, vaikka kuulostaa tuo 1,85 kiloakin aika paljolta.
Foodwebistä löytyy ateriasovelluksen lisäki paljon muutakin tietoa ympäristäystävällisestä syömisestä. Löysin sieltä mm. tämän Ympäristö lautasella -esitteen, jossa on havainnollistettu hyvin eri vaihtoehtojen päästöjä.
Kerroinkin jo, että olen innokas sähkönsäästäjä. Sähkönsäästäminen on helpompaa, kun tietää paljonko mikäkin laite kuluttaa. Sitä tarkoitusta varten olen hankkinut sähkönkulutusmittarin, joka kytketään pistorasian ja mitattavan laitteen väliin.
Mittari näyttää laitteen hetkellisen sähkönkulutuksen ja siihen voi myös kirjata sähkön hinnan, jolloin se kertoo paljonko minkäkin laitteen käyttö maksaa vuodessa. Oletuksena tässä tietysti se, että laitetta käyttää yhtä paljon vuodenajasta riippumatta. Hyvä aika onkin pitää mittari esim. viikko yhdessä laitteessa, niin sillä saa jo aika hyvän kuvan esim. TV:n kulutuksesta.
Oma Belkinin mittarini kertoo myös sähkönkulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Mittariin valmiiksi asennettu CO2-kerroin on keskiarvo ja sitä voi halutessaan muuttaa. Päästöthän riippuvat siitä, miten sähkö on tuotettu ja sen voi selvittää oman sähköyhtiönsä sivuilta. Jos sähkömme ei olisi ekosähköä, kännykkäni lataus aiheuttaisi siis vuodessa 3,2 kg CO2-päästöt. Saman verran kuin reilun 20 km:n autoilu tai 170 g:n naudanlihapihvi. Sähkönsäästön ikuisuuskysymyksiä ja väittelyn aiheita on kannattaako kännykän laturi ottaa pois seinästä vai ei, joten siihen ajattelin palata vielä myöhemmin.
Mittarin avulla selvitettiin aikoinaan myös se, että stereomme kuluttava stand by -tilassa 20 W, mikä on yhtä paljon kuin ne kuluttavat päällä ollessaan. Ottamalla töpselin pois seinästä, kun stereoita ei käytetä (käyttöaika arvio 5 h päivässä 24 h sijaan), säästämme vuodessa noin 13 euroa.
Meidän mittari on hankittu Hulluilta Päiviltä muutama vuosi sitten. Hintaa en enää muista, mutta tällä hetkellä niitä näyttäisi saavan saavan Expertiltä kahdellakympillä. Pienelä googlauksella havaitsin, että mittareiden hinnat lähtevät kymmenestä eurosta. Ylen sivuilta löytyy myös artikkeli (melkein kuuden vuoden takaa tosin) mittareiden luotettavuudesta. Sähkönkulutusmittareita voi myös lainata esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kirjastoista tai Tampereella Ekokumppaneilta.
Yleensä ruokapäiväkirjaa pidetään kai laihdutusmielessä, mutta nyt olisi tarkoitus tehdä ruokavalioon hiilidioksidipäästöjä vähentäviä muutoksia. Tämä ruokapäiväkirja on viime vuoden puolelta pari viikkoa ennen joulua, siis ennen kuin aloin ajatella syömistä taas myös ympäristön kannalta.
Ma
Aamupala: Lidlin paistopisteen sämpylä, päällä oivariinia, meetwurstia ja
kotimaista (kasvihuone)kurkkua, kapseli-cappuccino
Töissä kuppi vihreää teetä
Lounas: kanaparmesan-salaatti, sämpylä ja vesi (kahvilassa)
Pussi-cappuchino
Välipala: Arlan proteiinirahka
Iltaruoka: itsetehtyjä lihapullia (naudan jauhelihasta, kermaviili, sipuli),
lohkoperunat uunissa (uuni päällä yhteensä noin 45 min 225 C),
kermaviilikastike. Tässä oli tarkoitus käyttää mahdollisimman paljon
vanhaksimenevää kermaviiliä, mikä onnistui aika hyvin, melkein kaksi
purkkia tyhjeni), kaksi lasia cola zeroa
"Iltapala" Fazerinasuklaata 70 g, chailatte kapselikeittimellä
Ti
2 siivua pähkinäleipää, päällä oivariinia, meetwurstia ja ja ulkomaista
kurkkua, kapseli-cappuccino
Töissä kuppi vihreää teetä, banaani
Lounas: sushia 11 palaa, pieni annos riisiä, kanakastiketta, friteerattu
kanapala
Pussi-cappuchino
Välipala: Valion mandariinijuustokakkujogurtti
Iltaruoka: sama kuin maanantaina + yksi lasi cola zeroa,
Iltapalaksi taas suklaata n. 70 g
Omia ruokiani en tajunnut kuvata, joten tämä ja muut kuvat Pixabaysta.
Ke
2 siivua (kuivaa) pähkinäleipää, päällä oivariinia, meetwurstia ja ulkomaista
kurkkua
Töissä pussi-cappuccino, Arlan proteiinirahka
Lounas: kasvihampurilainen soijajuustolla, bataattiranskalaiset, kahvi
ja pipari
mustaa teetä
Välipala 1: yli viikko sitten vanhaksi mennyt Skyr-kiivirahka
Välipala 2: pähkinäpatukan puolikas, Danone activia rahka
Iltaruoka: pienempi annos lihapullia (3kpl) ja keitettyjä perunoita
Fazerina suklaata 70 g
To
2 viipaletta ruisleipää, päällä oivariinia, juustoa (arki-Gouda) ja ulkomaista
kurkkua, kapseli-cappuchino
Töissä: Arlan proteiinirahka, vihreää teetä
Lounas: thai-buffet, riisiä ja naudanlihakastiketta, riisinuudelia
pussi-cappuccino
Välipala: 2 viipaletta ruisleipää, päällä oivariinia, juustoa, meetwurstia ja
ulkomaista kurkkua
Iltaruoka: pakastehernepihvejä, pastaa pestolla ja kermaviilikastike
missä suklaa??
Pe
2 viipaletta ruisleipää, päällä oivariinia, juustoa (arki-gouda) ja ulkomaista
kurkkua, kapseli-cappuchino
Töissä: jogurtti, vihreää teetä
Lounas: pizza (kinkkua, mozzarellaa, rucolaa)
Iltaruoka: cesar-salaatti, light cola
Illalla: omenasiideri ja yllättäen taas suklaata
La
Aamupala: 2 viipaletta taikaruisporkkanaleipää, päällä oivariinia, juustoa
(arki-gouda) ja ulkomaista kurkkua, kapselikaakaokahvi, lasi
appelsiinimehua
Välipala: avocado-mansikka-maustamaton jogurtti -smoothie
Lounas: artisokka-mozzarella-salaatti, pala patonkia, cola zero
Välipala: mangorahka
Illalla: lohipiirakkaa, 2 viipaletta ruisleipää, päällä oivariinia, Gouda-
juustoa ja suomalaista (kasvihuone)kurkkua, glögiä, lonkero
Su
2 viipaletta ruisleipää, päällä oivariinia, Gouda-juustoa ja suomalaista
kurkkua, suodatinkahvi maidolla, mansikka banaanismoothie
Lounas: kuhaa, perunoita ja sienikastiketta, salaattia, kurkkua, tomaattia,
balsamico-kastiketta
Jälkiruoka: joulutorttu, pala mutakakkua, kermavaahtoa, kahvi maidolla,
Twist-karkkeja
Välipala/iltaruoka: täytetty saaristolaisleipä ja light cola kahvilassa
yrttiteetä
Hieman ehkä järkyttää tuo suklaan määrä, vaikkei se ympäristön kannalta sieltä haitallisimmasta päästä ole. Ruokapäiväkirja on siis ajalta ennen joulua, joten ehkä se vähän selittää suklaan kulutusta. Muuten viikon ruokailu on aikalailla sitä mitä se normaalistikin on ollut.
Kuulin ruoan ilmastovaikutuksista ensimmäisen kerran reilu kuusi vuotta sitten ja aloinkin silloin vähentää naudanlihan syöntiä ja suosia kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Riisistä en ole oikein koskaan tykännyt, joten sain silloin hyvän syyn vältellä sitä. (Syy miksi riisi on ilmaston kannalta paha, on sen viljellyssä pelloilta vapautuva metaani.) Jossain kohtaa viimeisen kahden vuoden aikana kuitenkin ruoan päästöt ehkä vähän unohtuivat ja aloin syömään sitä mitä milloinkin teki mieli (kuten ruokapäiväkirjastanikin näkee). Löysin myös sushin, jossa riisi yllättäen maistuikin hyvältä.
Suklaan lisäksi vähennyslistalla on jo usein mainittu naudanliha, juusto ja ehkä rahkaa ja jogurttiakin voisi vähän vähentään. Talvella myös kasvihuonesalaatit, -kurkut ja -tomaatit voisi jättää vähemmälle, vaikka talvi ilman näitä kuulostaa kyllä aika ankealta. Onneksi nyt on jo kevät, niin näitä saa pian syödä hyvällä omallatunnolla. Aasialaista ruokaakin voisi vähentää. En vaan haluaisi olla mikään vastarannankiiski lounaspaikkaa valittaessa. Voihan aasialaistakin kyllä valita kasvisversion. Riisi on kuitenkin naudanlihaan verrattuna pienempi paha.
Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä Ilmastodieettini tuloksista muu kulutus ja sen päästöt. Asuminen, liikkuminen ja syöminen ovat suurimmat hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat, mutta ei kuluttaminenkaan ihan vähäpäästöistä ole tai riippuu siitä paljonko kuluttaa. Oma kulutuspäästöni oli 2400 kg eli hieman enämmän kuin syömisen tai liikenteen päästöt. Omalla kohdallani kulutus on siis toiseksi suurin päästölähde asumisen jälkeen.
Kulutuksen päästöihin liittyy varmasti kaikista eniten epävarmuutta, koska ne perustavat kulutukseen käytettävään rahamäärään. Eri kategorioiden kertoimet löytyvät Ilmastodieetin laskentaperusteista. Vaatemenoistani pidän kirjaa, mutta muu kulutus perustuu vain arvioihin. Vaatteiden osuus oli 36 % kulutuspäästöistäni eli 864 kg hiilidioksidia. Tämä perustuu siis vaatteisiini kuluttamaan rahamäärään, jota en tässä kehtaa kertoa. Lisäksi ostan vaatteeni usein alennusmynneistä, joten sillä perusteella vaatteiden päästöt voisi ehkä jopa tuplata.
kuva: pixabay.com
Vaatteiden lisäksi muuhun kulutukseen kuuluu myös mm. elektroniikka, palvelut ja kirjat ja lehdet. Omista kulutuksen päästöistä helpointa on vähentää vaatteiden ostelua, koska niille ei ole yleensä mitään todellista tarvetta. Esimerkiksi elokuvissa, kahviloissa tai kampaajalla käyn muutenkin aika vähän, joten niitä vähentämällä tuskin saadaan kovin suurta päästösäästöä aikaan. Lehdistä olenkin jo perunut sellaisia, joita luen vähemmän. Tavaroista tietysti kaiken tarpeettoman ostamista kannattaa välttää.
kuva: pixabay.com
Toivottavasti näistä Ilmastodieetin tuloksia ruotivista postauksista ei ole tullut sellainen kuva, että kritisoisin palvelua. Se ei ole ollut tarkoitukseni, koska pidän sitä varsin hyvänä keinona selvittää omien päästöjensä suuruusluokka. Tarkka päästöjen laskenta vaatisi kirjanpitoa oikeastaan kaikesta, esimerkiksi joka ikisestä suupalasta, kuinka paljon ja mitä, mistä se tulee ja millä kulkuvälineellä ja ruoan tuotannostakin pitäisi selvittää vaikka mitä.
Kaltaiseni kierrätyshullun huomio kiinnittyi Ilmastodieetin tuloksissa jätteiden pieniin pylväisiin. Jätteeni aiheuttavat siis vain 62 kg hiilidioksidia vuodessa (vastaa reilun 400 km:n ajoa meidän autolla). Tämä siis koska kierrätän biojätteen, paperin ja pahvin. Näiden lisäksi kierrätän myös metallit ja lasin, joita ei Ilmastodieetissä kysytty.
kuva: pixabay.com
Laskentaperusteista selviää, että jätteiden keräys aiheuttaa päästöjä samoin kuin niistä kaatopaikalla vapautuva metaani. Mutta entä ne kaikki turhaan tuotetut tavarat ja ruoka, jotka lentävät suoraan roskiin. Niiden ympäristövaikutuksen luulisi olevan suurempi kuin tuo 62 kg vuodessa, vaikka ne kierrättäisikin.
Entä jos en kierrättäisi? Oli pakko testata ilmastodieettiä myös kierrättämättä ja silloin jätteideni päästöt olisivat 185 kg CO2. Eli kierrättämällä säästän 123 kg hiilidioksidia vuodessa. Ei nyt ihan mitätöntä, muttei toisaalta kovin merkittävääkään (123 kg on reilu prosentti vuoden kokonaispäästöistäni). Jos on siis valmis tekemään ympäristön hyväksi vain yhden asian, niin kannattaa valita mielummin vaikka autoilun vähentäminen.
kuva: pixabay.com
Toki jätteisiin liittyy muitakin ympäristöongelmia kuin niistä vapautuva metaani. Esimerkiksi se mihin ne kaikki mahtuvat. Vantaalla on aloitettu pääkaupunkiseudun jätteiden polttaminen, joka on tietysti parempi kuin kaatopaikkasijoitus. Kierrättämällä saadaan kuitenkin talteen raaka-aineita, ja 123 kg:n päästösäästö ei huomioi niitä CO2-säästöjä, jotka saadaan kun uusia raaka-aineita ei tarvitse valmistaa.
Ruuan päästöt olivat minulle yllätys, että ne olivat niin suuret. Toisaalta omia määriään oli aika vaikea arvioida, että syönkö nyt keskimääräistä enemmän vain vähemmän. Naudanlihaa vastasin syöväni tavallista vähemmän (hyvä juttu), mutta toisaalta riisiä syön tavallista enemmän (huono juttu), koska syön aika usein sushia. Maitoa en juo sellaisenaan, mutta käytän kuitenkin muita maitotuotteita kuten jogurttia, rahkaa ja juustoa.
kuva: pixabay.com
Suurin yllätys oli kuitenkin se, että ensin en huomannut erillistä kysymystä kahviloista ja ravintoloista, jolloin Ilmastodieetti käytti oletuksena, että käytän kahviloihin ja ravintoloihin 69 euroa kuussa. Tällä summalla ruokailunipäästöt olivat 1511 kg CO2 vuodessa, mikä olisi ollut alle keskiarvon. Muuttamalla kahviloihin ja ravintoloihin kuluttamaani summaa 240 euroon (syön lounaan ravintolassa ja lisäksi käyn ehkä kerran kuussa kahvilassa ja kerran ravintolassa) syömisen päästöt pompsahtivat 2168 kiloon. Mistä tämä tulee? Laskin ravintoloissa syömäni ruuan jo eri ruokatuotteiden määriä kysyttäessä. Tietysti kahviloita ja ravintoloita täytyy lämmittää ja ruokahävikkiäkin varmaan tulee aika paljon. Olen kuitenkin ollut siinä käsityksessä, että ravintolassa syöminen olisi ekologisempaa, kuin jos tekisin saman ruuan kotona ja ottaisin sen evääksi töihin, koska ravintoloissa ruokaa valmistetaan kerralla isompia määriä.
Ilmastodieetin laskentaperusteissa ei suoraan kerrota, mihin ravintoloiden ja kahviloiden päästöt ruokakohdassa perustuvat. Muut tavarat ja palvelut -kohdassa kuitenkin sanotaan, että ”hotellien, kahviloiden ja ravintoloiden päästökertoimen arviosta on poistettu ruuan osuus, joka on noin kolmannes”. Tällä perusteella tässä ruokakohdassa varmaan tarkoitetaan siis pelkän ravintolassa syödyn ruuan päästöjä, joten laskin ilmeisesti osan ruokapäästöistä kahteen kertaa. Esimerkiksi riisiä en syö kotona koskaan, vaan silloin kun käyn jossain aasialaisessa ravintolassa. Ruokapäästöni ovat siis todellisuudessa varmaan jotain 1500 ja 2200 kilon väliltä.
kuva: pixabay.com
Syöminen on se osa-alue, josta pystyn vähentämään päästöjä todennäköisesti eniten. Ruuan aiheuttamien päästöjen laskeminen ei ole helppoa ja aika paljon joutuu tekemään oletuksia. Helpoimmalla eli sen enempää laskematta pääsee, kun vähentää lihan (erityisesti naudanlihan) ja maitotuotteiden kulutusta ja suosimalla riisin sijaan perunaa ja pastaa. Vähemmän juustoa ja sushia siis. Aion kuitenkin saada tänne myös jotain konkreettisia numeroita laskettua, insinööri kun olen.
Kerroinkin jo ensimmäisessä postauksessa, että auton hankinta oli kimmokkeena tämän blogin perustamiseen. Auto hankittiin pääasiassa puolison työmatkakäyttöön, mutta tulee sillä yhteisiäkin matkoja tehtyä. Lyhyet matkat meillä silti edelleen yleensä kävellään tai pyöräillään.
kuva: pixabay.com
Ilmastodieettiä varten laskin oman osuuteni autoilusta. Lumettomaan aikaan pyöräilen töihin, mutta talvella on tullut tavaksi, että puolisoni heittää minut töihin ja menen kotiin bussilla. Ylimääräistä, vain minusta johtuvaa ajamista tulee vajaat 12 km päivässä noin kolmen kuukauden ajan.
Ilmastodieetissä laskin autoiluun n. 700 km työmatkoihin ja lisäksi arvioin 1300 km muuta ajoa. Autoilun osuus liikenteen päästöistä oli omalla kohdallani 22 %, joka 2168 kg:n liikenteen kokonaispäästöistä on 477 kg hiilidioksidia. Joukkoliikenteen osuus sen sijaan oli yllättävän pieni, vain 3 % eli 65 kg.
477 kg hiilidioksidia ei kuitenkaan ole koko vähennystavoitteeni. Suurin hiilidioksidipotti tulee kuitenkin niistä puolisoni työmatkoista. Saatatte miettiä miksi minun pitää vähentää päästöjä samalla kun puolisoni autoilee, mutta tilanne voisi olla myös toisinpäin, että asuisimme lähellä hänen työpaikkaansa ja minun pitäisi mennä töihin autolla.
Automme valmistajan ilmoittamat päästöt ovat 139 g CO2/km. Ilmastodieetti lisää päästöihin vielä 25 %, jolloin päästöt olisivat 1,25 x 139 g CO2/km = 173,75 g CO2/km. Ilmastodieetin laskentaperusteista kuitenkin löytyy tieto, että bensiinin hiilidioksidipäästöt ovat 2350 g/l ja tähän lisätään vielä 15 % bensiinin tuotannon päästöiksi, joten yhteensä siis 1,15 x 2350 g/l = 2702,5 g/l. Meiltä löytyy kirjanpitoa kuinka paljon auto oikeasti bensaa kuluttaa ja sillä perusteella yhdellä litralla pääsee 18 km. Tällä perusteella päästöt per km ovat 150 g CO2. Käytinkin tätä 150 g CO2/km laskuissani.
Olen arvioinut, että puolisoni työmatka-ajoa tulee vuodessa noin 16000 km. Hiilidioksidipäästöissä se tekee 2400 kg CO2 vuodessa.
Saan vähentää tästä kuitenkin vielä vastaavat julkisen liikenteen päästöt, jos puolisoni kulkisi töihin julkisilla. Yhdensuuntaiset matkan päästöt olisivat busseilla 2,8 kg CO2 (käytin tämän laskemiseen Reittiopasta ja lisäsin 7 % polttoaineen valmistuspäästöjä, kuten Ilmastodieetissäkin oli tehty). 220 työpäivällä se tekee yhteensä 1232 kg CO2 vuodessa.
Tähän 1168 kg hiilidioksidia lisään vielä oman autoiluni päästöt oikealla kertoimella laskettuna. Kuulostaa varmaan aika monimutkaiselta, mutta tärkeintä on se, että vuoden päästöjen vähennystavoiteeni on 1500 kg CO2.
Olen tässä kirjoittanut pitkästi autoilusta, vaikka yli puolet liikkumiseni päästöistä tulee lentämisestä. Lentämiseni päästöt viidellä yhdensuuntaisella Euroopan lennolla olivat 1257 kg CO2. Jos siis haluisin päästä helpolla, voisin päättää etten lennä tänä vuonna minnekään, mutta luovun kuitenkin mieluummin jostain muusta. Toivottavasti keksin tarpeeksi muita säästökohteita.
my CO2 quota 