Asumisen CO2-päästöt

Asuminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä kaikista eniten. Vaikka asuminen oli omissa Ilmastodieetin tuloksissani keskiarvoa pienempi, oli se silti korkein pylväs (2678 kg CO2 vuodessa). Keskiarvoa pienempi pylväs oli ehkä vähän yllätys, koska muutimme viime vuonna suurempaan (ehkä tarpeettoman suureen kahdelle) asuntoon ja teimme aika paljon hankintoja ja vähän remonttiakin. Ilmoitinkin hankintoja ja remontteja arvioidessani tähän viime vuoden tiedot, koska en osannut arvioida ns. normaalivuotta.

Kodin hankinnat ja remontit laskettiin niihin käytetyn rahamäärän mukaan. Tätä on varmasti ihan hyvä käyttää arviointiin, vaikka en uskokaan että 1200 euron sohvan valmistaminen tuottaisi tuplasti päästöjä 600 euron sohvaan verrattuna. Kodin hankintojen osuus asumiseni päästöistä oli 22 % eli 589 kg CO2. Tämän nyt ainakin pitäisi olla tänä vuonna pienempi.

kuva: pixabay.com

64 % asumiseni päästöistä tulee lämmityksestä. Lämmön kulutuksen laskin taloyhtiön kulutuksen mukaan, ja tiedot ovat vuodelta 2013, joilloin emme edes asuneet koko talossa, joten meidän henkilökohtaisesta lämmönkulutuksesta se ei kerro, mutta varmaan se on aika lähellä kuitenkin. Lämpötila meillä on olohuoneessa yleensä noin 22 astetta. Tätä ehkä voisi pudottaa, mutta ilman villapaitaa olen jo nyt kylmissäni. Heti jos alkaa tuntua kuumalta, niin termostaatteja käännetään kyllä pienemmälle. Makuuhuoneessa lämpötila sen sijaan on selvästi kylmempi, mutta siellä ei ole mittaria, joten en osaa sanoa tarkkaa lämpötilaa.

Lämmitykseen kuuluu myös lämmin vesi. Ilmastodieetin mukaan veden lämmittämiseen kuluu kolmannes lämmitysenergiasta. Sammutan kyllä suihkun aina shampoon ja muiden pesuaineiden laittamisen ajaksi, mutta varmaan muutaman minuutin suihkuajasta voisi vielä nipistää. Täytyykin ottaa joskus aikaa.

Sähkönkulutuksena käytin meidän ihan oikeaa sähkönkulutusta, mutta koska käytämme Ekoenergia-sähköä, Ilmastodieetti laskee sähkön päästöiksi nolla. Sähkön kulutuksemme oli noin 3000 kWh, joten ”tavallisen” sähkön päästökertoimella 374 g CO2/kWh se tarkoittaisi 1122 kg hiilidioksidia. Tämä varmaan selittääkin, miksi asumisen päästöt olivat keskiarvoa matalammat. Sähköstä ja sen säästämisestä tulen kirjoittamaan varmasti paljon. Se on nimittäin kierrätyksen ohella toinen intohimoni.

Alkukartoitus

Lähtötilanteeni selvittämiseksi laskin hiilidioksidipäästöni ilmastodieetti.fi -sivuilta löytyvällä laskurilla. Ilmastodieetti on Suomen ympäristökeskuksen kehittämä hiilidioksidilaskuri. Laskuri on muuten päivitty viime vuonna, joten kannattaa käydä tutustumassa, vaikka testin olisi joskus aiemmin tehnytkin.

Ennen testin tekemistä kannattaa selvittää oman kodin lämmitysmuoto ja lämmön- ja sähkönkulutus. Sähkönkulutus selviää omasta sähköyhtiöstä tai sähkölaskujen perusteella. Lämmönkulutus taas saattaa olla hankalammin selvitettävissä varsinkin, jos asuu vuokra-asunnossa. Meillä ei ole omaa mittaria, mutta jaoin taloyhtiön kokonaislämmönkulutuksen taloyhtiön asuinpinta-alalla ja kerroin sen asuntomme pinta-alalla.

Lisäksi pitäisi tietää, paljonko rahaa käyttää kodin hankintoihin, vaatteisiin ja elektroniikkaan, paljonko tuottaa jätettä, mitä syö ja kuinka paljon ja montako kilometriä liikkuu milläkin kulkuneuvolla. Lämmön- ja sähkökulutus löytyivät melko helposti ja ajokilometritkin osasin jotenkin arvioida, mutta jätteiden määrän, syömisen ja muun kulutuksen arviointi olikin jo haastavampaa. Aina voi käyttää myös keskiarvoa, jos omaa kulutusta ei osaa arvioida.

Kuvakaappaus tuloksistani ilmastodieetti.fi-sivulta

Sitten niihin tuloksiin. Olen kuvitellut eläväni melko ekologisesti, joten yllätyin kyllä tuloksesta: 9453 kg hiilidioksidia! Suomalaisten keskiarvo on 8700 kg, joten olen siis keskivertoa pahempi saastuttaja. Eihän tämä mikään absoluuttinen totuus ole, mutta kertoo kuitenkin paljon siitä millä osa-alueilla on parannettavaa. Arvelin etukäteen, että kulutus on varmasti sellainen, jossa on paljon vähennyspotentiaalia. Ruoan ja liikkumisen suhteen luulin olevani keskivertoa parempi, koska pyöräilen vähintään puolet vuodesta ja syön aika paljon kasvisruokaa. Näihin täytyy kyllä perehtyä tarkemmin ja tutustua laskentaperusteisiin, jotka myös löytyvät tuolta ilmastodieetti-sivuilta.

Tulosten lisäksi palvelusta löytyy myös paljon hyödyllisiä linkkejä siitä miten päästöjään voi vähentää. (Harmittavan suuri osa linkeistä ei kyllä toimi, mutta googlettamalla löytää otsikoiden perusteella.)

Oletetteko testanneet Ilmastodieettiä tai jotain muuta päästölaskuria?

Ensimmäinen

Pitkään tätä blogia onkin jo pohdiskeltu, mutta vihdoin pääsen kirjoittamaan ensimmäisen postauksen. Olen aina ollut kiinnostunut ympäristöasioista ja kierrätysintoni takia on välillä olleet perhe-, ystävyys ja parisuhteet koetuksella. Viime vuonna huomasin kuitenkin kiinnostukseni laskeneen tai en vain jaksanut enää välittää niin kuin ennen.

Viime vuonna perheeseemme hankittiin myös auto ja niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin, niin auto sai minut uudelleen kiinnostumaan ympäristöasioista ja erityisesti hiilidioksidipäästöistä. Aloin miettiä miten voisin kompensoida autosta aiheutuvat päästöt vähentämällä päästöjä jostain muualta. Vai onko se edes mahdollista, mutta tässä blogissa aion ottaa siitä selvää.