Kotimaan loman päästöt

Laskin kuusi vuotta sitten, että kahden viikon loma Etelä-Euroopassa aiheutti päästöjä 1074 kg CO2. Matka sisälsi edestakaiset lennot, junamatkoja ja 14 yötä hotellissa. Lentojen osuus päästöistä oli 800 kg CO2 eli 74 %. Lentopäästöt löytyvät tästä postauksesta ja matkan muut päästöt täältä.

Tänä vuonna lomailimme toista vuotta peräkkäin pelkästään kotimaassa ja pääasiassa mökillä. Vuoden alussa laskin mökin päästöiksi 600 kg/CO2 vuodessa per henkilö. Ensimmäisenä mökkivuonna vietimme mökillä noin 100 päivää, mikä tarkoittaa, että mökin päiväkohtainen päästö on 6 kg CO2. Lomalla olimme mökillä 30 päivää, joten mökin osuus loman päästöisi oli siten 180 kg/CO2. Kävimme loman aikana kolme kertaa kotona eli yhteensä ajoimme edestakaisin neljä kertaa. Mökkimatkojen lisäksi matkailimme lähialueilla ja kävimme myös Vaasassa. Yhteensä loman aikana tuli ajoa 2220 km. Tämä vähän yllätti, mutta toisaalta pelkästään Vaasan reissu oli jo yli 700 km. Ensi kesänä voisi tehdä tämän reissun junalla ja ottaa vaikka pyörät mukaan. Meidän autolla loman kilometrit aiheuttivat päästöjä 333 kg CO2 (päästökerroin 0,15 kgCO2/km). Päästöt per henkilö siis 111 kg CO2, kun autossa oli kolme matkustajaa.

Liesjärven kansallispuistossa

Lomalla ei erityisemmin tullut shoppailtua, mutta loman alkajaisiksi ostin Nanson outletista pyöräilyshortsit ja puseron. Molemmat olivat lomallla käytössä ja loman jälkeenkin olen tuota puseroa jo käyttänyt, mutta eivät ne mitään pakollisisa hankintoja olleet. Nämä maksoivat 56 €, joten niiden päästöt Ilmastodieetin päästökertoimella 0,49 kg/€ olivat 27,44 kg CO2. Vaihtuvine mallistoineen Nansonkin voi varmaan nykyään laskea pikamuodiksi, mutta toivottavasti ovat edes vähän kestävämpää pikamuotia. Ostin itselleni myös kirppikseltä Marimekon paidan 15 eurolla. Jos tämän päästöt laskee mukaan samalla logiikalla, niin tästä tulisi 7,35 kg CO2. Lähtökohtaisesti en laskisi kirppisvaatteelle päästöjä välttämättä ollenkaan, mutta tulee siitä kirppiksen pyörittämisestäkin jonkin verran päästöjä. Itse paita on mielestäni materiaalipäästönsä kuitenkin jo aiheuttanut silloin, kun se myytiin ensimmäisen kerran. Lomalla tuli syötyä ravintolassa jopa vähemmän kuin arkena tosin ehkä vähän paremmissa ravintoloissa kuin kodin lähellä sijaitsevassa lounasravintolassa. Laskisin tämän kuitenkin +/- nolla arjen kanssa.

Vaasassa nukuimme kavereiden luona ja muuten mökillä tai kotona, joten majoituksista ei tullut päästöjä. Emme käyneet myöskään huvipuistoissa tai muissa maksullisissa aktiviteeteissa. Teimme päiväretket Jokioisissa sijatsevaan maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkiertoon, Liesjärven kansallispuistossa sijaitsevalle Korteniemen perinnetilalle ja Teijon kansallispuistoon. Liesjärvellä kävimme myös toisen kerran pyörillä. Joku päästö näilläkin tietysti on autoilun lisäksi, mutta ei kovin merkittävä todennäköisesti kuitenkaan. Tarkoitus oli viettää ensimmäinen lomaviikko pääkaupunkiseudulla ja käydä mm. museoissa, mutta huonontunut koronatilanne sai meidät suuntaamaan mökille jo heti loman alkuun.

Yhteensä viiden viikon loman päästöt olivat 326 kg CO2 per henkilö. Jos vertaan tätä kuuden vuoden takaiseen reiluun 1000 kiloon, niin päästösäästöä kertyi melkein 70 %. Tämä on hyvä muistaa, kun ajoittain tuskailen mökkipäästöjen kanssa.

Lisäksi säästin vettä 4500 litraa, sillä oletuksella, että olen keskimääräinen veden käyttäjä (155 litraa vuorokaudessa). (Lähde: Ympäristöosaava) Toivottavasti en ole, mutta meillä ei ole omaa vesimittaria, niin en tiedä. Tästä noin kolmasosa on lämmintä vettä (55 astetta). Jos oletetaan, että kesällä kylmä vesi on 10 asteista, pitää vettä lämmittää 45 astetta. 50 litran lämmittäminen vaatii energiaa 2,6 kWh eli 30 päivässä 79 kWh, mikä tekee 0,154 kg CO2 päästökertoimellä (lähde: Motiva) 12 kg CO2. Kun tämä vähentää loman päästöistä saadaan 314 kg CO2. Lisäksi säästyi myös ravinnepäästöjä Itämereen, mutta tätä en osaa (vielä) laskea.

Gruusilainen kaalilaatikko

Jatketaan uudella reseptillä, kun niitä on tullut viime aikoina testattua. Gruusialainen kaalilaatikko oli yksi suosikkiruokani entisen työpaikkani ravintolassa, mutta en ole aikaisemmin tehnyt sitä itse. Sielläkin se oli kasvisruoka, vaikka perinteiseen versioon kuuluu ilmeisesti jauhelihaa. Perinteinen kaalilaatikko on ollut yksi suosikki Härkis-ruokani ja tämä versio on jopa vielä parempaa. Hieman työläämpi kyllä myös. Tähänkään ei kuitenkaan tarvita uunia.

  • 800 g kaalia (pieni kaali)
  • 1 rkl rypsiöljyä
  • 3 dl vettä
  • 1 paketti Härkistä
  • 1 sipuli
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 100 g maustekurkku
  • 1 purkki (200 g) kasvikermaviiliä tai vastaavaa (käytin Plantin kreikkalaista soijajogurttia)
  • 1 tölkki tomaattimurskaa
  • yrttisekoitusta, suolaa, pippuria

Pilko kaali pieniksi suikaleiksi ja kuullota sitä hetki pannulla rypsiöljyssä. Lisää vesi ja anna kiehua kannen alla noin 15 minuuttia. Pilko sillä aikaa sipuli ja valkosipuli ja kuullota niitä tilkassa rypsiöljyä. Lisää Härkis. Pilko suolakurkut pieniksi kuutioiksi ja lisää Härkiksen joukkoon. Kun kaali on kypsynyt noin 15 minuuttia, lisää Härkis, kermaviili, tomaattimurska ja mausteet ja anna hautua 15 minuuttia.

Piti vielä googlata, mihin tuo gruusialainen viittää ja selvisi, että se tarkoittaa Georgiaa. Ylen artikkelin mukaan georgialaiset eivät itse kuitenkaan pidä tuosta nimestä, joten tätä ruokaa olisi varmaan syytä kutsua georgialaiseksi kaalilaatikoksi.

Suomi-kulho

Olen osallistunut Instagramista ruokahaasteeseen, jossa kokeillaan jotain uutta reseptiä joka viikko. Viime viikolla kokeilemani resepti oli Pirkka-lehden välissä olleesta ruokalehdesta inspiraationsa saanut Suomi-kulho. Muokkasin reseptiä oman maun mukaiseksi ja teinpä kerrankin vegaanisesta reseptistä ei-vegaanisen. Yleensä se menee toisinpäin. Halusin annoksesta kuitenkin ruokaisamman ja lisäsin siihen kotimaista graavikirjolohta. Suomalaisen kirjolohen hiilidioksidipäästöt ovat pienet (lähde: Foodweb-tutkimus) ja kirjolohi on WWF:n kalaoppaan vihreiden kalojen listalla. Graavilohi myös tekee tästä sushi-maisemman. Annokseen pääsi mukaan myös yli neljä vuotta sitten kehittämäni kotimainen avokadon korvike eli hernetahna.

Mennään kuitenkin itse reseptiin, joka on kahdelle. Tarjosin tätä myös meidän yleensä kaikkiruokaiselle ja sushia rakastavalle taaperolle, mutta hän ei suostunut edes maistamaan. Alkuun täytyy mainita myös, että punasipuli on sitä parempaa, mitä aikaisemmin sen pikkelöi, joten valmistus kannattaa aloittaa siitä.

  • Pikapikkelöity punasipuli: (tästä tulee enemmän kuin tähän ruokaan tarvisee, mutta lopun voi laittaa esim hernetahnan kanssa leivän päälle.)
  • 1 iso punasipuli
  • puolikkaan sitruunan kuori ja mehu
  • 0,5 dl omenaviinietikkaa
  • 1 rkl sokeria
  • 1 tl suolaa
  • 1 tl pippuria
  • Hernetahna:
  • 150 g pakasteherneitä
  • 26 g sitruunalla maustettua rypsiöljyä (jos haluat käyttää koko 200 g:n pussin herneitä, niin laita rypsiöljyä 35 g, tahna sopii hyvin myös leivän päälle)
  • 1,5 dl ohrahelmiä
  • 150 g kotimaista kirjolohta
  • pala palsternakkaa ja/tai porkkanaa
  • n. 200 g kaalia
  • (lehtikaalia)

Kuori punasipuli ja leikkaa se suikaleiksi. Laita sipulit kulhoon tai lasipurkkiin ja kaada loput aineet päälle. Anna maustua vähintään tunti, mutta mielellään seuraavaan päivää.

Keitä ohrahelmet pakkauksen ohjeen mukaan. Jos omistat höyrytyskattilan, niin käytä sitä ja laita palsternakat ja/tai porkkanat höyrytysosaan. Ne voi paistaa myös pannulla kaalin kanssa. Suikaloi kaali ja kuullota sitä pannulla hetki rypsiöljyssä. Ohrahelmien ja vihannesten on hyvä antaa jäähtyä ennen kulhon kokoamista.

Valmista hernetahna: Sulata herneet mikrossa tai kattilassa, lisää rypsiöjy ja soseuta sauvasekoittimella.

Laita jäähtyneet ohrahelmet kuhon pohjalle ja asettele muut ainekset kuhoon omiin sektoreihinsa. Pikapikkelöityjen punasipuleiden happamuus on minusta tässä se tärkein elementti, joka tuo annokseen sushimaisuutta, mutta jos haluat oikeista, niin vaihda kaali esim. hapankaaliin.

Tästä reseptistä tekee ilmastoystävällisen se, että riisi on korvattu kotimaisella ohralla. Lisäksi tietysti myös kotimaiset juurekset, ja jo aiemmin mainittu kotimainen kirjolohi. Ohran tilalla voi halutessaan käyttää myös jotain muuta ateriaviljaa kuten kauraa. Yleensä suosin riisin tilalla täysjyväkauraa, mutta herkutteluun valkoista riisiä korvaamaan sopii mielestäni ei-täysjyväohrahelmet. Foodweb-tutkimuksen mukaan kaikki muuta viljat paitsi riisi ovat ympäristöystävällisiä (CO2-päästöt alle 1 kg/kg). Risiin päästöt ovat eri tutkimusten mukaan 2,5-6 kg CO2/kg. Riisin korkeat päästöt johtuvat riisipelloilta vapautuvasta metaanista, joka on 20-30 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Miten korona vaikutti viime vuoden päästöihin

Viime vuosi oli erilainen myös päästöjen näkökulmasta. Etätöiden takia työmatkat jäivät pois ja kesällä ei tehty ulkomaan reissuja, eikä paljon muitakaan reissuja. En myöskään käynyt konserteissa, teatterissa tai muissakaan tapahtumissa. Ravintoloissa ja kahviloissa tuli myös käytyä vähemmän. Ostoksillakaan ei tullut juuri käytyä. Ostettiin kuitenkin mökki 100 km:n päästä kotoa ja siellä tuli vietettyä aikaa enemmän kuin osasin etukäteen arvata.

Ilmastodieetti osaa vastata päästökysymykseen. Tällä kertaa täytin myös vapaa-ajan asuntokohdan. Viime kesänä arvioin mökkeilyn päästöiksi 400 kg CO2. Nyt sain tulokseksi kuitenkin 600 kg CO2. Syynä tähän on se, että ensimmäisenä vuonna mökille tuli tehtyä Imastodieetin oletuskeskiarvoa enemmän hankintoja. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, 76 % mökin päästöistä tuli hankinnoista. Yritämme hankkia mökille mahdollisimman paljon käytettyä (sopii paremmin mökin tyyyliinkin), mutta aika paljon tuli ostettua myös uutta. Ruokapöytä, tuolit ja pieni kaappi saatiin mummultani ja ne ovatkin vanhempia kuin itse mökki. Astiastona meillä on minun ylioppilaslahjaksi saamani neljän hengen astiasto, joka odotti käyttöönpääsyä lapsuuden kotini kaapin päällä 15 vuotta. (Keräsin silloin jo toista astiastoa ja se ei siksi ole päässyt aikaisemmin käyttöön.) Tekstiilejä ollaan pääasiassa viety kotoa, mutta mm. päiväpeitto ostettiin kuitenkin uutena. Uutena hankittiin myös Ikean pinottavat sängyt, kaappi ja pieni tiskipöytä kesäkeittiöksi. Työkaluja ja mm. vesipumppu ostettiin myös uutena sekä kuivakäymälä, kompostori, mikro ja kahvinkeitin. Joka vuosi ei toivottavasti ihan näin paljoa tarvita, mutta joitain isompia hankintoja tulee varmasti myös tällä vuodelle. Tarvitaan ainakin toinen kompostori. Remonteiksi laskettavia hankintoja ovat olleet aurinkopaneelit ja akut ym. niihin liittyvät laitteet ja ilmalämpöpumppu. Näitä en kuitenkaan laskenut pelkästään viime vuoden päästöihin, vaan jaoin ne kymmenellä. Oletan, että ne kestävät vähintään tuon ajan. Mutta ne täytyy tietysti muistaa lisätä laskelmiin joka vuosi.

Lämmityksen päästöihin Ilmastodieetti laskee puun korjuun päästöt. Toistaiseksi olemme pärjänneet vielä edellisen omistajan tekemillä polttopuilla, mutta talvimökkeilyn seurauksena polttopuut alkavat huveta ja tänä vuonna täytyy myös itse tehdä polttopuita. Todennäköisesti kuitenkin muutamasta liian lähellä mökkiä sijaitsevasta puusta, joten muualta ostettaville puille ei varmaankaan ole tarvetta. Nähtäväksi jää myös, kuinka hyvin ilmalämpöpumppu toimii aurinkosähköllä. Toiveena on, että se vähentäisi puilla lämmittämisen tarvetta maalis-toukokuussa. Lämmityksen päästöt voisi kuitenkin tästä ottaa kokonaan pois eli -78 kg CO2. Sähkö näyttää nollaa, koska meillä ei ole mökillä ollenkaan verkkosähköä.

Vapaa-ajan asunnon hiilijalanjälki

Kodin päästöt ovat kuitenkin eri luokkaa kuin mökkeilyn. Kotona 83 % päästöistä tulee lämmityksestä. Asumme kerrostalossa ja lämmitysmuotona on kaukolämpö. Käytin tässä Ilmastodieetin oletusta, koska kerrostalossa on niin vaikea saada todellisia lukemia, kun mitään ei mitata huoneistokohtaisesti. Meillä on talvella noin 21 astetta, vaikka lämmityspattereista ei ole päällä kuin lapsen huoneessa oleva. Naapuriasunnoista ilmeisesti karkaa meille lämpöä. Noin kolmannes lämmitysenergiasta kuluu veden lämmittämiseen. Lämmintä vettä yritetään käyttää säästeliäästi, mutta siitäkään on vaikea saada mitään lukuja, kun meillä ei ole huoneistokohtaista vesimittaria. Mökkeily on kuitenkin varmasti vähentänyt lämpimän veden kulutusta, koska olemme viettäneet siellä niin paljon aikaa, joten pienen vähennytksen tuohon olisin voinut tehdä. Sähkön päästöt näyttävät nollaa, koska meillä on käytössä Ekoenergia-merkitty sähkö, joka lasketaan päästöttömäksi.

Asunnonhiilijalanjälki

Ruoan päästöt laskivat 1400 kg:sta CO2 1100 kg:aan CO2. Tähän varmasti suurin syy on ravintoloissa ja kahviloissa käynnin väheneminen. Lounasravintolaa en laskenut ravintoloihin mukaan, koska niissä syömäni ruoat laskin jo muihin ruokiin. Maitotuotteiden kulutus kasvoi viime vuonna jonkin verran, koska söin useammin juustoleipiä aamupalaksi. Työpaikalla käydessäni otan yleensä aamupalaksi mukaan puuroa ja banaania.

Ruoan päästöt

Myös matkustaminen väheni viime vuonna. Autoilu lisääntyi viime vuonna mökin takia ja varmasti ensimmäistä kertaa autoiluni päästöt olivat suuremmat kuin lentämisen. Yksi lentomatka ehdittiin kuitenkin tehdä alkuvuodesta ennen koronaa. Edellisenä vuonna liikkumisen päästöt olivat 2700 kg CO2, joten lisääntyneestä autoilusta huolimatta päästöt putosivat 1200 kg CO2.

Liikkumisen päästöt

Vaatteita en juurikaan ostanut viime vuonna. Keväällä ostin kengät ja laukun. Kesällä ostin kahdet housut, kaksi toppia ja pyjaman. Syksyllä uuden talvitakin, jota olin etsinut jo useamman vuoden, pitkä malli huppu ja taskut. Kyllähän niitä jonkin verran kuitenkin tuli ostettua, kun ne tähän kaikki listaa. Määrä on kuitenkin itselleni todella vähäinen, jos vertaan aikaisempiin vuosiin. Viime vuonna käytin ehkä noin 5 %:a vaatekaappini sisällöstä, joten se sai minut todella vähentämään vaatehankintoja. Viime vuonna oli myös todella vaikea keksiä mitään käyttötarpeita. Kengät ostin keväällä työkengiksi korona-ahdistusta helpottamaan, mutta niille ei toistaiseksi ole tullut käyttöä, vaan ne odottavat edelleen laatikossaan. Muuten kaikki hankinnat olivat tarpeellisia. Hieman yllättäen käytin viime vuonna elektroniikkaan rahaa aika paljon. Varmasti ensimmäinen kerta ikinä, kun olen käyttänyt enemmän rahaa elektroniikkaan kuin vaatteisiin ja vieläpä noin paljon enemmän. Ostin viime vuonna uuden puhelimen, kuulokkeet ja älykellon. Edellisenä vuonna en taas ostanut ollenkaan elektroniikkaa.

Kulutuksen päästöt

Kokonaisuudessaan päästöt vähenivät edellisvuoden 7400 kg:sta CO2 6800 kg:aan CO2. Täytyy myöntää että odotin vähän suurempaa pudotusta, koska lentäminen ja muu matkustaminen vähentyivät niin paljon. Mökki tietysti nostaa päästöjä jonkin verran.

Vuoden 2020 kokonaispäästöt

Alla vielä vertailussa vuosien 2019 ja 2020 päästöt. Tavaroiden ja palveluiden osuus on ainoa kasvanut kategoria ja tämän taustalla on suuri elektroniikan kulutus viime vuonna.

Sinisellä vuoden 2020 päästöt ja vihreällä 2019.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen vuoden 2030 tavoitteeseen 3000 kg CO2 on kuitenkin vielä matkaa ja tuosta summasta pitäisi saada vielä yli puolet pois. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatisi päästöjen pudottamista 2500 kiloon. Sitä ajettelinkin seuraavaksi pohtia, miten tuohon tavoitteeseen voisin päästä ja laatia oman hiilitiekartan.

Voiko autoilun päästöt kompensoida syömällä kasvisruokaa?

Blogissani on tällä viikolla ollut tavallista enemmän liikennettä vuoden 2015 keväällä julkaisemastani Onko pyöräily päästötöntä? -postauksesta johtuen. Liikenteen päästöt ovat olleet viime viikkoina pinnalla, koska Suomen tavoitteena on vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tällä viikolla ainakin Twitterissä myös pyöräilyn päästöt ovat olleet keskustelun kohteena. Syynä tähän on maanantaina Nelosella esitetty Riku Rantalan ja Fortumin 100 kysymystä ilmastosta -ohjelma, jossa väitettiin, että autoilun vaihtaminen pyöräilyyn lisää päästöjä.

Yli viiden vuoden takaisessa postauksessani pohdin pyöräilyn aiheuttaman energiavajeen korvaamiseen sopivia vaihtoehtoja. Porkkanaa, naudanlihaa vai suklaata? Vertailussa porkkana ja suklaa päihittivät naudanlihan. Naudanlihan päästöt olivat jopa suuremmat kuin saman matkan kulkemisen autolla. En otattanut postauksessani kantaa kolmen esittämäni vaihtoehdon ravintoarvoihin, vaan pelkästään energiasisältöön. Nostin esiin myös sen, että suuri osa suomalaisista (itseni mukaan lukien) on ylipainoisia, eikä energiavajeen täyttämiseen ole siksi välttämättä erityistä tarvetta.

Luonnonvarakeskuksen viime vuoden tilastojen mukaan suomalainen syö keskimäärin 80 kg lihaa vuodessa. Tästä 26,6 kg on siipikarjaa, 30,8 kg sikaa ja 18,8 nautaa. Näiden lisäksi suomalaiset syövät myös pieniä määriä mm. riistaa ja lammasta. Ilmastodieetin laskentaperusteiden mukaan broilerin ja sianlian päästöt ovat 5,0 kg CO2-ekv/kg ja naudanlihan 15 kg CO2-ekv/kg. Kokonaispäästöt ovat siten 133 kg CO2-ekv broilerille, 154 kg CO-ekv sianlihalle ja 282 kg CO2-ekv naudanlihalle. Yhteensä näistä kaikista tulee 569 kg CO2-ekv vuodessa. CO2-ekv tarkoittaa hiilidioksidiekvivalentti-päästöjä eli mukana on myös muut kasvihuonekaasut kuten metaani. Jos koko 80 kg lihaa korvattaisiin 80 kg:lla papuja, joiden päästökerroin on 0,7 kg CO2-ekv/kg, päästöjä aiheutuisi 56 kg CO2-ekv. Vaihtamalla lihan papuihin päästösäästöä olisi mahdollista saada 513 kg CO2-ekv vuodessa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa henkilö­autoilla ajettiin keskimäärin 13 794 km. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomim Liikennefaktan mukaan Suomen liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt olivat 155,5 g/km vuoden 2019 lopussa. Keskimääräiset kilometrit keskimääräiset päästöt aiheuttavalla autolla ajava autoilija aiheuttaa 2144 kg CO2 päästöjä vuodessa. Tämä luku ei kuitenkaan ota huomioon, kuinka monta matkustajaa autossa on. Jos matkustajia on 100 kysymystä ilmastosta -ohjelmassa mainitut neljä, niin silloin päästöt per matkustaja ovat 536 kg CO2, mikä on samaa luokkaa lihan syönnin päästöjen kanssa. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että päästöt ovat samat, jos autoilija ei syö lihaa.

Ohjelmassa esitetty väite ei ollut ihan väärässä, mutta asia oli esitetty aika tökerösti ja katsojalle jäi sellainen mielikuva, että autoilu olisi pyöräilyä päästöttömämpi vaihtoehto. Jos oli tarkoitus herättää keskustelua siitä, etteivät asiat ole yksinkertaisia, niin asiahan esitettiin juuri hyvin yksinkertaistavasti, että pyöräily saastuttaa, koska pyörälijä syö lihaa (eikä otettu mitään kantaa siihen, mitä autoilija syö). Kommentti oli mielestäni täysin turha ja pilasi muuten mielenkiintoisen keskustelun. Vaikutti siltä, että sillä haluttiin esittää joku peruste sille, miksi ohjelmassa ei puhuttu pyöräilystä. Riku Rantala myös nimenomaan sanoi, että hän pyöräilee töihin (todennäköisesti yksin), eikä kolmen kaverin kanssa kuoroharjoituksiin syömään lihaa, kuten ohjelmassa esitettiin. Se on totta, että pyöräily vaatii polttoainetta eli ruokaa, ja kuten vanhassa postauksessani totesin, ei ole päästöjen kannalta sama, mitä syö. Keskusteluun olisi hyvä ottaa mukaan myös pyöräilyn terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset.

Tilastokeskuksen artikkelin mukaan 46 % suomalaisten työmatkoista on alle 7 kilometriä, mikä olisi helposti pyöräiltävissä. Jos työmatka on 7 km yhteen suuntaan ja työpaikalla käy viitenä päivänä viikossa, kilometrejä kertyy kuukaudessa 280 ja vuodessa 3080 km, jos lomailee yhden kuukauden. 7 km:n työmatka-autoilusta aiheutuu päästöjä 479 kg CO2 vuodessa, mikä alkaa olla samaa luokkaa lihan syönnin kanssa.

Vastauksena otsikon kysymykseen, keskimääräisillä kilometreillä autoilija ei voi kompensoida autoilun päästöjä lopettamalla lihan syöntiä, jos autossa on vähemmän kuin neljä matkustajaa. Riippuu kuitenkin autoilun määrästä, auton päästöistä ja syödyn lihan määrästä ja muusta ruokavaliosta, miten päästöt yksilötasolla muodostuvat.

Kesämökin päästöt

Moni kiinnostui koronakeväänä mökkeilystä ja itse lukeidun myös samaan porukkaan. Oma kiinnostukseni tosin alkoi jo viime vuonna, kun aloin pohtia vaihtoehtoja ulkomaan lomille, mutta korona-aika on kieltämättä vahvistanut kiinnostusta. Mökkeily kuitenkin aiheuttaa monenlaisia päästöjä, joita ovat hiilidioksidipäästöjen lisäksi mm. päästöt veteen ja hiukkaspäästöt puunpoltosta. Mökin päästöihin vaikuttaa moni asia. Suurimmat ovat mökille kulkeminen, lämmitys talvella ja mökin varustelutaso.

Harvalle mökille pääsee julkisilla, joten sinne kuljetaan yleensä omalla autolla. Mökkimatkan pituudella on siis paljon vaikutusta kesämökin päästöihin. Toisaalta lähellä sijaitsevalla mökillä tulee käytyä useammin, joten mökkiajoa voi tulla yllättävän paljon, jos sinne ajetaan joka arki-ilta saunomaan. 20 km:n mökkimatka viisi kertaa viikossa (5 x 2 x 20km = 200 km) vastaa 100 km:n mökkimatkaa kerran viikossa (2 x 100 km). Silläkin on vaikutusta matkan päästöihin, ajataanko 120 km/h vai 80 km/h. Jälkimmäinen vaihtoehto kuluttaa vähemmän polttoainetta.

Kesämökki voi olla varustukseltaan vaatimaton – ilman juoksevaa vettä ja sähköä. Tai siellä voi olla kaikki nykyaikaiset mukavuudet vesivessasta sähköllä toimivaan uuniin. Tai jotain siltä väliltä. Mitä enemmän mukavuuksia tarkoittaa yleensä sitä enemmän hiilidioksidipäästöjä. Varsinkin vesijohto vaatii talvella ainakin jonkinlaista lämmitystä, jos se ei ole kokonaan tyhjennettävissä jäätymisen estämiseksi.

Ilmastodieetistä löytyy myös vapaa-ajanasunnonpäästöt, jossa voi laskea oman mökkeilynsä päästöt. Puulla lämmitettävän 70-luvulla rakennetun alle 30-neliöisen talvella kylmän ja sähköttömän mökin päästöiksi sain 400 kg CO2 per henkilö, kun laitoin mökille kaksi käyttäjää. Päästöt koostuvat tavarahankinnoista (oletuksena 705 €/hlö), lämmityksestä ja itse rakennuksesta. Ilmastodieetti laskee lämmityksen päästöihin puun korjuun päästöt, vaikka mökillä yleensä poltetaan omia puita. Lämmityksen päästöt ovat 28 % kokonaispäästöistä, joten jos ne jätetään pois, mökin päästöiksi tulee 288 kg CO2 per henkilö.

Jos mökki taas on 2000-luvulla rakennettu 100-neliöinen ympäri vuoden sähköllä lämmitettävä, mökin päästöt ovat peräti 4600 kg C02 vuodessa per henkilö (tässäkin kaksi käyttäjää). Tässä oletuksena on, että sähkö ei ole uusiutuvaa. Vaihtamalla sähkön uusiutuvaan päästöt putoavat 600 CO2-kiloon.

Mökin hankintoihin Ilmastodietti laskee oletuksena 705 euroa per henkilö molemmissa tapauksissa. Mökkimatkoja ilmastodieetti ei ota huomioon mökkeilyn päästöjä laskettaessa, vaan ne pitäisi sisällyttää liikkumisen päästöihin. Olen kuitenkin nyt kiinnostunut pelkästään mökin aiheuttamista päästöistä, joten laskin ne erikseen. Mökkimatkoista laskettuna esimerkkitapauksesselleni 200 km/viikko 0,15 kgCO2/km-kertoimella (vastaa 5,5 l/100 km kuluttavaa autoa) laskettuna tarkoittaisi 30 kgCO2 viikossa. Jos mökillä käydään huhtikuun alusta syyskuun loppuun 4 kertaa kuukaudessa se tarkoittaisi 720 kgCO2 kahdelta henkilöltä eli 360 kgCO2 per henkilö. Mökkimatkoista tulee siis päästöjä yli 55 % mökkeilyn kokonaispäästöistä (288+360=648) ensimmäisessä tapauksessa, jossa mökkeilyn muut päästöt ovat 288 kg CO2.

Kesäkuun Meidän Mökki -lehdessä oli artikkeli ekologisesta mökkeilystä, ja siinä mökkiläisen hiilijalanjäljeksi ilmoitettiin noin 400 kiloa sen enempää selittelemättä minkälaisesta mökistä on kyse. Kuten tästä Ilmastodieettiä apunakäyttämästäni laskelmasta käy ilmi, mökkeilyn päästöjen haitari on aika suuri. Useimmilla mökeillä on varmasti useampi kuin kaksi käyttäjää, mutta kerran kesässä käyviä lapsia tai lapsenlapsia ei mielestäni voi laskea mökin käyttäjiin ainakaan niin, että päästöt jaettaisiin tasan myös heille. Vaikka 100-neliön sähkölämmitteisellä mökillä olisi yhdeksän käyttäjää, päästöt olisivat silti yli 1000 kg per käyttäjä, eikä siinä ole mukana edes matkoista aiheutuvia päästöjä.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on img_5193.jpg

Mökkeily ei siis ole mitään päästötöntä huvia, mutta miten se suhtautuu esimerkiksi ulkomaille matkustamiseen? Kolme vuotta sitten olen laskenut, että edestakaiset lennot Milanoon aiheuttavat päästöjä 686 kgCO2 eli yksinkertaisen mökin tapauksessa päästöt olisivat samaa luokkaa. Toisaalta Italiassa ollaan viikko tai ehkä kaksi ja mökkeilystä voi nauttia puoli vuotta joka viikonloppu. Jos mökillä on neljä käyttäjää, jotka kaikki kulkevat sinne samalla autolla, mökkeilyn päästöiksi tulee 144 (mökki) +180 (matkat) = 324 kg CO2, kun taas lentämällä tehdyn Italian matkan päästöt eivät pienene henkeä kohden, jos kaikki tarvitsevat oman istumapaikan.

Postauksen kuvat ovat meidän mökiltä. Niin siinä lopulta kävi, että unelma omasta mökistä muuttui todeksi ennen juhannusta. Luonto, auringonlaskut ja lintujen lauluun herääminen tuntuvat erityisen ihanilta koronakevään jälkeen, mutta uskon, että meitä mökkeily kiinnostaa myös tulevina kesinä. Ja kuten ehkä arvata saattaa, päädyimme ensimmäiseksi kuvailemani kaltaiseen mökkiin.

My CO2 Quota 5 vuotta

Ei ollut tarkoituksena pitää näin pitkää blogitaukoa, mutta uusi työ, opiskelut ja nyt tietysti tämä korona-aika ovat pitäneet huolen siitä, ettei vapaa-ajan ongelmia ole juuri ollut. Blogi ehti täyttää tässä välissä helmikuussa jo viisi vuotta.

Tarkoitukseni oli kirjoittaa siitä, kuinka moni asia on viidessä vuodessa muuttunut ja kuinka ilmastonmuutos on ollut viimeisen puolentoista vuoden aikana esillä, jos ei päivittäin niin ainakin viikoittain. Tällä hetkellä maailma tuntuu muuttuneen kuitenkin enemmän viimeisen parin kuukauden aikana koronapandemian seurauksena kuin viimeisen viiden vuoden aikana. Jää nähtäväksi, mitkä muutokset jäävät pysyviksi ja mikä palaa ennalleen. Eletäänkö rajoitusten poistuttua kuin viimeistä päivää vai saavatko tänä aikana puhdistunut ilmanlaatu ja vähentyneet päästöt ihmiset vähentämään esimerkiksi matkustamista.

Etätöistä luulisi ainakin tulevan entistä yleisempiä, mikä vähentäisi työmatkojen ja mahdollisesti myös toimitilojen tarvetta ja sitä kautta myös päästöjä. Laskin, että olen kahdeksan viikon etätöillä säästänyt työmatkapäästöjä noin 64 kg CO2 (4 päivää viikossa 30 km:n edestakainen matka bussilla). Jos kulkisin saman matkan meidän autolla, jonka päästöt ovat noin 0,15 kg/km, säästöä olisi kertynyt 144 kg CO2. Saman verran päästösäästöjä syntyy, jos pitää kahdeksan kuukauden aikana yhden etäpäivän viikossa.

Olen kyllä myös kaivannut työmatkoja, vaikka normaalioloissa ajoittain haaveilin lyhyemmästä työmatkasta. Nyt etätöitä tehdessäni olen oppinut myös arvostamaan työmatkan tuomaa omaa aikaa. Bussissa ehdin lukea päivän Hesarin ja pyörällä kulkiessani voin nauttia luonnosta ja kuunnella vaikka äänikirjaa. Kaupan päälle saan myös liikuntaa, joka jää tällä hetkellä liian vähäiseksi. Työpaikan sosiaaliset suhteet ovat myös hyvinvoinnin kannalta tärkeitä, eikä niitä saa pelkät päästövähennykset mielessä sivuuttaa.

Aloitin blogin aikoinaan Ilmastodieetillä ja päätin tehdä Ilmastodieetin uudestaan blogin viisivuotispäivän kunniaksi ja käydä läpi sen tulokset. Ilmastodieetti on muuten päivitetty vuosi sitten ja on minusta helppokäyttöisempi ja ainakin ruoan osuutta voi nyt muokata tarkemmin kuin aikaisemmassa versiossa. Auton päästöihin en sen sijaan löytänyt muokkausvaihtoehtoa ja myös lentopäästöihin olisin kaivannut kilometreja kotimaan ja Euroopan lentojen sijasta. Harmillisesti vanhoja Ilmastodieettituloksiaan ei pääse enää näkemään, mutta minulla ne ovat täällä blogissa onneksi tallessa.

Täältä pääsee tarkastelemaan päästöjäni viisi vuotta sitten, jolloin ne olivat 9453 kg. Alla kuvakaappaus nyt huhtikuussa tekemästäni Ilmastodieetistä. Pudotusta on tullut noin 2000 kg CO2. Suunta on siis oikea ja ainakin olen päässyt siihen alkuperäiseen tavoitteeseen vähentää päästöjä 1500 kg. Olen onnistunut vähentämään kaikkia muita paitsi liikenteen päästöjä. Ne ovat itse asiassa kasvaneet, vaikka autolla ajaminen on vähentynyt. Työmatkani on pidentynyt ja kuljen suurimman osan vuodesta (8 kk) bussilla, kun ennen pyöräilin myös talvella. Lapsen saamisen myötä olemme matkustaneet useammin lentokoneella, johtuen siitä että toiset isovanhemmat asuvat ulkomailla, minkä täytyy olla suurin syy päästöjen kasvamiseen. Viime vuonna emme kuitenkaan tehneet muita ulkomaanmatkoja. Tänä vuonna lennot ja muukin matkustaminen jäävät varmasti vähemmälle koronan takia. Tulevaisuudessakin on mahdollista, ettei isovanhempia voi nähdä yhtä usein. Maa- ja meriteitsekin matkustaminen heidän luokseen kuitenkin onneksi onnituu. (Laivalla matkustaminen ei tosin ole ilmaston kannalta lentämistä parempi vaihtoehto.)

Kuvakaappaus Ilmastodieetti.fi

Ruoan ja tavaroiden päästöjen vähentämiseksi olen tehnyt eniten töitä viimeisen viiden vuoden aikana ja se onneksi näkyy. Ruoan päästöt ovat vähentyneet 2145 kg:sta 1400 kg:aan eli noin 35 % ja kulutus 2400 kg:sta 814 kg:aan eli huimat 66 %. Osa näistä luvuista saattaa selittyä kyllä sillä, että aiemmat kulutuspäästöt perustuivat paljon tarkempaan kirjanpitoon, kun viime vuoden kulutukseen liittyvät muisteluni. Ruoan päästöt olivat aiemmassa Ilmastodieetissä myös todennäköisesti todellisuutta korkeammat. Myös ainakin osa omasta kulutuksesta on siirtynyt lapsen vaatteiden ja tarvikkeiden kulutukseen, mikä ei ole näissä laskelmissa mukana, koska nämä koskivat henkilökohtaista kulutustani.

Juuri ennen korona-arjen alkua teimme myös erään sähkönkulutukseen liittyvän muutoksen, jota harkitsin ensimmäisen kerran jo yli neljä vuotta sitten. Vaihdoimme sähkösopimuksemme nimittäin Ekoenergia-merkittyyn pörssisähköön. Sähkön hintaa on ollut hauska seurata (jotain viihdykettä tähän korona-arkeen) ja toistaiseksi sähkön hinta on ollut muutamaa yksittäistä tuntia lukuun ottamatta halvempaa koko ajan kuin entinen kiinteähintainen (myös Ekoenergia-merkitty) sähkösopimuksemme. Sähkön hinnan seuraaminen on jo muuttanut kulutustottumuksiamme ja katsomme ensin päivän edullisimmat tunnit, ennen kuin laitamme pyykkikoneen (varsinkin 60 asteen ohjelman) tai uunin päälle. Ehkä suurin yllätys on ollut se, että sähkö on viikonloppuisin halpaa. Olin jotenkin kuvitellut, että erityisesti lauanti-illat ovat sitä kalleinta aikaa. Mielenkiinnolla odotan, vähentääkö seuraaminen myös kokonaiskulutusta. Palaan tähän sähköasiaan tarkemmin toisella kertaa. Toivottavasti nopeammin kuin neljän kuukauden päästä.

Vauvan ja taaperon tarvikkeita käytettynä

Aloitin tämän postauksen kirjoittamisen jo vauvavuonna, mutta koska vauva on jo lähempänä kahta kuin yhtä vuotta, piti lisätä otsikkoon sana taapero. Aloitimme hankinnat vauvaa varten muutamaa kuukautta ennen vauvan syntymää, joten paljon erilaista tavaraa on tullut hankittua viimeisen kahden vuoden aikana. Osa enemmän ja osa vähemmän hyödyllistä, mutta oikeastaan mitään täysin turhaa emme tulleet hankkineeksi. Vaatteiden osalta olisi kyllä varmasti vähempikin riittänyt.

Vajaa kaksi vuotta sitten kerroinkin, että olimme hankkineet vaunut käytettynä ja myös saaneet tavaraa vauvalle. Vaatteita sen sijaan olin ostanut enemmän uutena kuin olin etukäteen ajatellut. Silloin olin vielä melko tottumaton kirppiskävijä ja mieleni on muuttunut tässä kahden vuoden aikana. Kirppiksillä tosin pitää käydä melko usein, jos sieltä haluaa hankkia suurimman osan vaatteista.  Muutamalla vierailulla ei välttämättä löydy mitään ja sillä perusteella minäkin olin tehnyt havainnon melko nuhjuisista vaatteista. Pieniä vaatteita tuli ostettua vähän turhaan uutena, koska juuri niitä pienimpiä vaatteita on kirppiksillä hyvin saatavilla. Isommista vaatteista olen ostanut suurimman osan käytettynä ja säästänyt siinä melkoisen summan rahaa. Varsinkin ulkovaatteissa voi saada aikaan isot säästöt. Rahansäästö ja ekologisuus ovatkin minulle tärkeimmät syyt ostaa käytettyjä vaatteita ja muita tavaroita.

Reiman välikausihaalari oli loistava kirppislöytö alle kahdella kympillä. Myös villapipo ja vedenpitävät kengät ovat kirpputorilta.

Yhdistelmävaunut olivat isoin ja kallein hankinta ja niissä säästimme noin puolet hinnasta uusiin verrattuna. Vaunuja löytyy tietysti monen hintaisia ja kuntoisia käytettynä. Löysin Torista ja meillä kävi tuuri, kun huomasin juuri myyntiin tulleet vaunut ihan sattumalta. Tarvikkeiden hankinnassa erilaiset nettikirppikset ovat käteviä, koska niistä on helppo hakea etsimäänsä ja tarvittaessa voi tehdä hakuvahteja. Joidenkin tuotteiden kohdalla kysyntä on kova ja saattaa olla hermoja raastavaa metsästää sitä haluamaansa tarviketta. Näin meillä kävi itkuhälyttimen kanssa. Löysin sellaisen ensin sattumalta perinteiseltä kirppikseltä, mutta se meni rikki muutaman kuukauden jälkeen ja yritin löytää korvaavan käytettynä. Jos hinta oli oikea, ne menivät yllensä tunneissa ja lopulta päädyimme ostamaan itkuhälyttimen uutena. Käytetyllä tuotteella kun ei ole mitään takuuta, hinnan on mielestäni oltava selvästi uutta halvempi, varsinkin kun kyseessä on elektroniikka.

Leluja ja kirjoja olen myös ostanut käytettynä, vaikka varsinkin leluja tuntuu tulevan ovista ja ikkunoista sukulaisilta, joten niitä ei tarvitsisi ostaa itse ollenkaan. Kirjoja olen lainannut myös kirjastosta, mutta varsinkin vauvan hypisteltäväksi (ja syötäväksi) tarkoitetut kirjat on hyvä ostaa omaksi, koska ne olivat ainakin meillä koko ajan vauvan suussa ja niistä on myös haukattu ja revitty paloja. Vasta reilu yksivuotiaana kirjat alkoivat kiinnostaa lukemismielessä.

Sitteri ja leikkimatto olivat meillä lainassa, mikä oli kätevää, koska ne olivat käytössä muutaman kuukauden, mutta veisivät säilytyksessä paljon tilaa. Kantorepun ja kantoliinan saimme käytettyinä. Niistä kantoliinaa tuli kokeiltua vain muutamia kertoja, mutta kantoreppua on käytetty enämmän kuin osasin kuvitella ja se on käytössä edelleenkin. Nyt on harkinnassa myös kantorinkan hankinta ja sitä olemmekin jo etsineet käytettynä. Nekin tuntuvat menevän aika nopeasti kaupaksi. Kantorinkan vuokrausmahdollisuutta olemme myös harkinneet.

Tämäkin koko asu on kirppikseltä kenkiä myöten. Nuo housut ovat olleet yksi suosikkivaatteistani pojalla ja ne ovat olleet käytössä jo vuoden. Taustalla näkyy myös kuinka estetään kaapin avaaminen tilapäisesti isovanhempien luona.

Turvakaukalon saimme kaverilta, mutta se on yksi niistä harvoista asioista, joita en ostaisi käytettynä tuntemattomalta samoin kuin pyöräilykypärä. Turvaistuimen autoon hankimmekin uutena. Myös rintapumpun ja tuttipullon ja muita ruokailutarvikkeita hankin uutena. Rintapumppu ja tuttipullot sterilisoidaan keittämällä, joten niitäkin voisi hankkia käyttettynä. (Insinöörinä halusin kuitenkin sen uusimman mallin.) Tuttipulloihin voi ostaa myös uudet tutit, vaikka itse pullot ostaisikin käytettynä. Muovisissa kannattaa kuitenkin katsoa, etteivät ne ole naarmuisia, koska epätasainen pinta on hyvä kasvualusta bakteereille.

Uutena tuli ostettua myös vähän turhaan matkarattaat. Ne olisi kannattanut ostaa käytettynä, koska reissussa niin sanotusti rähjääntyy ja ne ovat jo melko naarmuiset ja muutenkin parhaat päivänsä nähneet. Naarmuisuus ei tietenkään haittaa käytössä, mutta saman tien olisi voinut ostaa jo valmiiksi naarmuiset rattaat. Matkarattaiden suhteen olin ehkä vähän Facebook-mainonnan uhri ja halusin ne tietyt mainoksessa näkemäni rattaa, joita ei tietenkään ollut vielä saatavilla käytettyinä. Myös pyöräkärry hankittiin uutena, koska uudet mallit saa taitettua kokoon ja se on kerrostalossa asuvalle tärkeä ominaisuus.

Äitiyspakkauksessa tuli uusia tarvikkeita ja vaatteita. Käytetyimpiä ovat olleet varmasti ulkohaalari, jota käytimme jo kesällä makuupussina ja viime talvena sitten itse haalarikäytössä.  Villahaalaria tuli myös käytettyä aika paljon. Muuten vaatteet jäivät melko vähälle käytölle ihan pienimpiä lukuunottamatta. Osa vaatteista oli minusta todella huonolaatuisia ja monet trikoo-bodyt nyppyyntyivät jo ihan muutamassa pesussa. Äitiyspakkauksen vaatteita myös näkee aika paljon kirppiksillä myynnissä ja monesti käyttämättöminä, joten vaatteiden takia sitä ei välttämättä kannata ottaa.

Myös syöttötuoli ja pinnasänky ostettiin uutena, vaikka ne olisi ihan hyvin voinut ostaa myös käytettynä. Niiden kohdalla olisi pitänyt ennakoida vähän paremmin ja aloittaa niiden metsästys aikaisemmin, eikä vasta sitten kun oli todellinen tarve.

Lapsen tarvikkeiden myötä olen hankkinut myös itselleni käytettyjä tavaroita ja nykyään tuleekin yleensä ensin etsittyä käytettyä, jos tarvitsen jotain. Olen löytänyt esimerkiksi jo myynnistä poistuneita Iittalan laseja, joita meillä on mennyt rikki tai en alun perin ollut hankkinut tarpeeksi. Viimeisimpänä ostin SPR:n Kontista jouluisen lyhdyn.

Vauvan vaikutus sähkönkulutukseen

Viime viikolla vietettiin Energiansäästöviikkoa ja innoistuin pitkästä aikaa käymään katsomassa sähkönsiirtoyhtiömme sivuilta sähkönkulutus-tietojamme. Pakko myöntää, etten ole käynyt siellä kertaakaan lapsen syntymän jälkeen, vaikka olen kirjoittanut, kuinka tärkeää oman kulutuksen seuraaminen on. Nyt kuitenkin kävin ja tällä kertaa yllätyin positiivisesti. Oletukseni oli, että vauvan myötä sähkönkulutuksemme olisi kasvanut, koska esimerkiksi pyykinpesukonetta tuli käytettyä enemmän varsinkin ensimmäisinä kuukausina. Jo pelkästään sen, että olin vauvan kanssa päivät kotona, olisi luullut kasvattavan sähkölaskua.

Sähkönkulutus_vauva

Vertailin sähkönkulutusta kuukausittain vuosi ennen vauvaa ja vuosi vauvan syntymän jälkeen ja totta se on. Kulutus on lähes sama. Vauvavuotena  (2676 kWh) jopa hieman vähemmän kuin ennen vauvaa (2700 kWh). Tarkistin lukuja moneen kertaan, mutta uskottava se on. Sähkönkulutukseen vaikuttaa myös ulkolämpötila ja alkuvuosi 2018 oli kylmempi kuin kuluvan vuoden talvi. Sähkönkulutus oli kuitenkin korkeampi juuri tämän vuoden tammikuussa verrattuna vuoden 2018 tammikuu. Helmikuun kohdalla on taas päinvastoin.

Kun mietin asiaa vähän tarkemmin, niin monessa asiassa sähkönkulutus on vähentynyt. Suurimpina muutoksina saunassa käynnin harventuminen ja television katselun vähentyminen. Emme olleet kovia saunojia ennen vauvaakaan, mutta vauvavuotena saunassa taisi tulla käytyä vain ihan muutamia kertoja. Nykyään sauna lämpiää vähän useammin, mutta silti edelleen harvemmin kuin kerran viikossa. Televisio oli meillä ennen päällä usein koko illan useimmiten noin kuusi tuntia. Nykyään televisiota ei välttämättä edes avata joka päivä, mutta usein se on päällä 1-2 tuntia päivässä.  Vaikka pyykkikone pyöriikin nykyään vähän useammin, sähköäkuluttavia uusia laitteita meille ei ole kuitenkaan tullut. Olemme edelleen pärjänneet myös ilman kuivausrumpua.

Tällä yhden perheen kokemuksella sähkönkulutuksen osalta vauva ei näytä kasvattavan hiilijalanjälkeä, vaan se voi jopa laskea sitä, kun ei ole enää aikaa kuluttaa sähköä.

3500 kilometriä sähköpyöräilyä

Edellisestä sähköpyöräpostauksesta on aikaa jo yli puolitoista vuotta. Ensimmäiset 2500 km tulivat pyörän mittarin nopeasti, mutta kun jäin äitiyslomalle viime keväänä, kilometrejä tuli huomattavasti vähemmän. Viime kesänä pienet pyörälenkit olivat virkistävää omaa aikaa, mutta vauvan kanssa ei voinut vielä pyöräillä. Pyöräilin jonkin verran myös viime talvena lyhyitä matkoja kauppaan ja kuntosalille.

Sähköpyörän toimiminen talvella oli yksi ensimmäisiä kysymyksiä, jonka sain pyörän hankittuani. Silloin en vielä osannut vastata, mutta viime talven kokemusten jälkeen voin sanoa, että toimii. Suurimmaksi rajoitteeksi koin kylmän viiman kasvoilla, joten tulin siihen tulokseen, että -10 astetta on minulle liian kylmä pyöräilyyn. Pyörä ja akku kuitenkin toimivat hyvin. Lyhyillä matkoilla en huomannut akun tyhjenevän nopeammin, mutta otin akun kuitenkin aina mukaani sisälle, jos laitoin pyörän ulos parkkiin. Itseni lisäksi pakkasella pyöräilyä ei kestänyt pyörän näytön muovinen pidike, joka katkesi pakkasessa. Näyttö pysyy paikoillaan ilman sitä, joten se ei sinänsä haittaa.

Nyt olen palannut osa-aikaisesti töihin ja pyöräilykilometrejäkin on taas alkanut kertyä. Vauva, joka ei enää ole niin vauva, vaan jo yli yksivuotias taapero, on myös päässyt pyörän kyytiin istuimessa ja pyöräkärryssä.

Hankimme ensin pelkän istuimen ja ajattelimme, että se riittää. Parin reissun jälkeen huomasimme, että vaikka poika viihtyy istuimessa, pyörän kyydissä tulee helposti uni ja nukkuminen ei istuimessa niin kovin hyvin onnistukaan tai ainakin se näyttää vanhemmista pahalta. Kärry on ollut hyvä hankinta ja sen kanssa on pyöräilty jo yli sata kilometriä. Parasta kärryssä on istuimeen verrattuna se, että kärry on muunnettavissa helposti rattaiksi, mikä on reilu yksivuotiaan kanssa kätevää. Kärryyn myös mahtuu tavaraa mukaan enemmän kuin pyörän koriin ja se suojaa sateelta ja auringolta.

Olen edelleen tyytyväinen sähköpyörään ja sillä on mukava ajaa lyhyempiä ja pidempiä matkoja. Akku on jonkin verran heikentynyt alkuajoista, mutta pääsen sillä edelleen kaksi edestakaista matkaa töihin (yhteensä 70 km). Kärry vie jonkin verran enemmän akkua, mutta esim. 50 km:n reissun sen kanssa tekee helposti.